seuraava »

[starless]

Olen henkisesti aivan loppu. Kaikkia energiani on poissa ihan kirjaimellisesti. Päivät menee vain nukkuessa tai muuten vain makoillessa. Ahdistaa ja masentaa, tulevaisuus pelottaa. Tuntuu että olen aivan yksin. Yritän ajatella positiivisesti, mutta sekin on taistelua. Uskoni alkaa loppua ihan kaikkeen. Olen yrittänyt rukoilla, pyytänyt apuuni henkioppaita, enkeleitä. Onko niitä edes? Haluan uskoa, että on, mutta miksi mikään ei helpota? Ennen niin voimakas intuitionikaan ei sano enää yhtään mitään. Haluaisin vain tietää, onko valoa tunnelin päässä... Mistä saisin apua?

[Avicii]

Suosittelen että menet lääkärin juttusille jospa saisit lähetteen jotta saisit keskusteluapua ja lääkäri voisi kartoittaa sinun tilanteesi.
Tiedän itse kokemuksesta että jos on tuollaisessa tilassa niin on niin jumissa ja ympärillä on sellainen muuri jonka läpi henekioppailla tmv. olennoilla/energioilla on vaikea päästä.
Toki voi kokeilla energiahoitoa tai käydä luontaishoitajan luona jospa olisi jotain naturaalikonstia helpottaa oloasi tai ainakin tueksi.
Ihan yleisesti tätä tuntuu nyt olevan aika monilla joten tsemppiä kaikille jotka ovat samassa tilanteessa!

[Ginger86]

Kuulostaa kyllä siltä, ettei tuo ihan "pelkkää" kaamosmasennusta ole -joka sekin kyllä voi pahimmillaan viedä toimintakyvyn lähes täysin. Kuten Avicii jo hyvin neuvoikin, lähtisin itsekin kokeilemaan ammattiauttajia ensihätään. Sekä länsimaisen lääketieteen taitajista että vaihtoehtohoitojen tekijöistä löytyy osaavaa henkilökuntaa: koeta löytää joku, joka tuntuu oikealta sinulle. Älä turhaan stressaa positiivisesta ajattelusta ja henkiolennoista, vaan koeta ensin saada apua perusasioihin. Tuollaisessa olotilassa jo jokapäiväisestä arjesta selviytyminen voi tuntua ylivoimaiselta ja se olisikin nyt tärkeintä saada kuntoon.

En tiedä auttaako sinua tällainen, mutta itselläni "sielun pimeästä yöstä" lukeminen ja kuuleminen helpotti ymmärtämään kokemaani ja antoi toivoa pahojen hetkien aikana. Uskon kylläkin, että tiedät varmaan näistä asioista jo jotakin, mutta ehkä lisäinformaatiosta voisi olla apua... Kirjastosta voi löytyä korvaamatonta vertaistukea painettujen sanojen muodossa.

Toivon sinulle paljon parempaa ja valoisampaa kevättä, toivottavasti löydät tilanteeseesi apua!

[Hamal]

Itse vastaavan kokeneena on pakko sanoa yksinkertainen totuus:

Tunnelin päässä on aina valo vaikkei sitä juuri nyt näkisi.

 

[Tigerwoman]

Hassu juttu, tekstiäsi lukiessani tuli mieleen ehdottaa sinulle suolahuonetta. En tiedä miksi.
Itse olen käynyt muutamia kertoja, mutta en havainnut isoa vaikutusta. Silti tuo suolahuone tuli mieleeni.

Kuten edellä mainittu, käy myös lääkärissä. Rinnalla voi sitten pitää näitä vaihtoehtohoitoja. Harmi vaan, kun lääkärit tuuppaavat sen reseptin kouraan heti. Joskus se on paikallaan, usein pärjää ilmankin. Kuutele siinä itseäsi.

Henkimaailma on kyllä rinnallasi ja kantaa sinua.

"Eräänä yönä näin unta,
että kuljin meren rannalla Herran kanssa.
Taivaalla välkehti kuvia elämästäni.
Huomasin, että kaikissa niissä oli jalanjälkiä hiekassa.
Joskus jälkiä oli kahdet, joskus vain yhdet.
Elämäni vaikeissa kohdissa näin aina vain yhdet jäljet
ja sanoin: "Herra, sinä lupasit kulkea aina kanssani
kun tarvitsisin sinua kipeimmin."
Herra vastasi: "Niissä kohdissa,
joissa olet nähnyt vain yhdet jalanjäljet, lapseni,
minä kannoin sinua."
~ Ann Landers ~"

[sideman]

Olen henkisesti aivan loppu. Kaikkia energiani on poissa ihan kirjaimellisesti. Päivät menee vain nukkuessa tai muuten vain makoillessa. Ahdistaa ja masentaa, tulevaisuus pelottaa. Tuntuu että olen aivan yksin. Yritän ajatella positiivisesti, mutta sekin on taistelua. Uskoni alkaa loppua ihan kaikkeen. Olen yrittänyt rukoilla, pyytänyt apuuni henkioppaita, enkeleitä. Onko niitä edes? Haluan uskoa, että on, mutta miksi mikään ei helpota? Ennen niin voimakas intuitionikaan ei sano enää yhtään mitään. Haluaisin vain tietää, onko valoa tunnelin päässä... Mistä saisin apua?

Minä lähtisin ainakin tunnin kävelylenkille, mieluiten metsän siimekseen, mikäli suinkin mahdollista.
Veikkaisin, että jos jaksat 10 - 15 minuuttia kävellä reippaahkosti, jatko on hissukseen helpompaa,
kun stressihormoonien taso alkaa mahdollisesti pikkuhiljaa aleta...

 

[Lilli]

Jos olet burn outissa, kuten kuulostaa, niin siitäkin toivutaan, mutta kyllä siihen saa vuoden varata. Jos olet töissä, ota sairaslomaa, jos et, keskity vain omien akkujen lataamiseen. Terveellinen ravitsemus, liikunta ja ystävät ovat tärkeitä. Tarkistuta veriarvosi, esimerkiksi anemia tai kilpirauhasten vajaatoiminta voivat myös aiheuttaa väsymystä.

[starless]

Kiitos teille kaikille vastauksista ja tsempeistä!      Hain rautakuurin apteekista ja muutenkin olo alkaa pikkuhiljaa parantua. Valoa on siis näkyvissä! Ja niistä enkeleistä... Yksi päivä istuin ja mietiskelin asioita. Katsoessani alas huomasin, että villapaitaani oli tarttunut pieni valkea höyhen. Lieköhän sattumaakaan...