Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Erityisherkkä persoonallisuus (Highly Sensitive Person, HSP)?  (Luettu 28191 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
mc82
Astro-nauttija
****
Viestejä: 872


Lunar Leo - GROARRR!!!


Profiili
« : 18.02.2015 12:53:12 »

Rupesin mietiskelemään HSP:tä, koska epäilen, että olen itse yksi heistä. Iän mittaan olen alkanut kammoksumaan ruuhkia ja esim. humalaiset, arvaamattomat ihmiset pelottavat, keskittyminen lopahtaa, jos ärsykkeitä tulee joka puolelta, stressaannun helposti, jos prosessoitavaa tulee kerralla liikaa ja kaipaan huomattavasti hiljaisuutta sekä omaa aikaa. Tosin, tuskin olisin ainut, sillä karkean arvion mukaan HSP-henkilöitä olisi jopa viidennes väestöstä.

Olen aina ollut erityisen herkkä reagoimaan stressaaviin tilanteisiin ja aistiperäisiä havaintoja teen hyvin paljon, reagoin voimakkaasti esim. ihmisten eleisiin ja ilmeisiin. Luotan aistihavaintoihini ja monesti teen ratkaisut niiden perusteella. Ja se, joka miettii, voiko tällainen pläjäys Jousimiestä olla mukamas herkkä, niin voin sanoa, että VOI! Embarrassed Ja vielä vakaatakin vakaampi Kauris Nousumerkkinä, niin voiko olla erityisherkkä...? Edelleenkin: voi :Smiley

Rupesin miettimään, mitkä synt.kartalla voisivat olla tekijät, jotka selittävät erityisherkkyyttä? Itselleni tulee lähinnä mieleen voimakas  neptunus tai  pluto , jotkut hankalat aspektit kuulle, ainakin  kuu aspect_squ uranus tulee lähipiiriä seuratessa mieleen, samoin  neptunus aspect_squ kuu . Mahdollisesti  kuu kalat voisi olla altis... Lisättävää, mitä tulee mieleen? Tai korjattavaa omiin päätelmiini?

Itselläni on äärimmäisen voimakas  neptunus (aspektoi henk.kohtaisista planeetoista  kuu merkurius venus mars kanssa, ulkoplaneetoista  neptunus aspektoi  jupiter saturnus pluto kanssa - olen laskenut minoriaspektit mukaan) ja  neptunus vielä yhteisöllisessä 11. huoneessa. Eli superherkkä ihminen tässä kovien arvojen yhteiskunnassa, aina se, joka ei oikein tunne kuuluvansa "virtaan".  kuu on pehmeästi aspektoitunut  aurinko merkurius venus uranus ( aurinko :a lukuunottamatta väljiä aspekteja) - eli onko pehmeä  kuu syynä herkkyyteen? Jännitettä fiiliksiin tuo  kuu aspect_tri uranus (väljä) sekä  kuu 1½-neliö neptunus - omalla kohdallani koen ko. aspektit melkolailla ratkaiseviksi, samoin kuin ylipäänsä vahvan Nepparin. Lisäksi mulla laskusolmu 12. huoneessa ja  kauris :ssa - taipumusta vetää soijapapu helposti nokkaan ja vetäytyä murjottamaan yksinäisyyteen?

Soppaa hämmentää 8. huone, joka on mulla merkittävä, koska kartan hallitsija  saturnus majailee 8. huoneessa  skorpioni :ssa tehden vielä  aspect_con :ää synt.kartan  pluto :lle. Voisiko tuommoisen tunneperäisen kriiseilyn liittää elämän peruskysymysten kohdalla olevaan 8. huoneeseen? Vai enempi Nepparin ja 12. huoneen kauroja? Itselläni helposti innostuva, joviaali  jousimies :hen persoona, yhdistettynä Kauriin selkärankaan - tästä huolimatta pinnan alla kuohuu kokonainen fiilisten maailma (8. huone)?

Tässä voi tietty vetää vastakohdan tunne vs. järki - järkeen ja loogiseen ajatteluun liittyy aina  merkurius . Mulla ko. merkki on heikko, karttani heikoin, itseasiassa, onhan se "maanpaossa"  jousimies :ssä. Lisäksi  chiron 3. huoneessa ei ainakaan helpota asiaa buck2  Lisäksi  merkurius ei tee kulmaa mihinkään "terävämpään" planeettaan, vaan on aspektoitunut melko tunneperäisten planeettojen kanssa ( aurinko kuu venus neptunus ).

Olisi kiva kuulla muitakin analyysejä, koska yritän selvitellä herkkyyden syitä omalta kartaltani sekä löytää vastauksia Smiley
tallennettu

Aurinko 10-Merkurius 11-Venus 11-Uranus 10-Neptunus 11-Pallas 10-Ceres 11 Jousimies
Kuu 7 Leijona
Mars 1-Juno 1-Lilith 1 Kauris
Jupiter 9-Saturnus 8 Skorpioni
Pluto 8 Vaaka
Chiron 3 Härkä
Vesta 1 Vesimies
Vertex 7-PF 7 Neitsyt
Noususolmu 6 Rapu
AC Kauris (DC Rapu)
MC Jousimies (IC Kaksonen
DeVante
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 60


Profiili
« Vastaus #1 : 18.02.2015 22:56:40 »

Kerran myös löysin jutun erityisherkkyydestä.

Ja ymmärsin että miksi kun olisin itsestäni lukenut. Tunne että kun sinua seurataan suurennuslasilla, niin minkä olisit normaalisti tehnyt rutiinisuorituksena, meneekin konseptit aivan sekaisin ja ei synny kun hutilointia. Samoin olen aina ollut todella hyvä havaitsemaan pieniäkin yksityiskohtia mitä toiset eivät ole nähneet lainkaan.

Ja tämä on ollut minulla varmaan aina, en vain ole sitä ennen edes niin tiedostanut. Nyt viime vuosina tunne on vain voimistunut, ei aina myönteisellä lailla. En ole pystynyt päättämään onko tämä kirous vai vahvuus, vuorotellen molempia  Huh  Smiley

Tarvitsen valtavasti tyhjää tilaa ympärille, ihmiskontaktien jälkeen on pakko päästä omiin hiljaisiin oloihinsa. Isot väkijoukot on alkaneet tuntua painostavilta, ihan mitä tahansa saattaa tapahtua-tunne on silloin päällä.

Tämä on vahvuus, ilman muuta, mutta toimiakseen se vaatii sitten kärsivällisen ja ymmärtävän ympäristön, muuten tämä ei tahdo toimia. Kun erityisherkkyyttä pääset käyttämään vahvuutenasi, tuntuu että mikään ei pysäytä, olen kokenut sen menneen elämäni aikana, nyt jälkeenpäin olen huomannut. Oli hienoa kun sain käyttää koko luovuus-ja tehokkuusarsenaalia.

Voi että kun olisin ikionnellinen jos saisin kokea sen uudestaan......mutta nykymaailma on muuttunut kovin armottomaksi. Pitää olla kova, julma ja muista piittaamaton niin olet vahvoilla. En ole koskaan kannattanut edellämainittuja, siksi kai aina lopuksi saan seurata kaikkea sivusta.

Toivottavasti erityisherkkiä vielä tarvitaan johonkin.
tallennettu
Kukkapalmu
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 8


Profiili
« Vastaus #2 : 19.02.2015 00:07:52 »

Olen lukenut useita artikkeleita erityisherkkyydestä ja empaatikoista ja alan olemaan sitä mieltä, että kuulun molempiin.
Itsellä ollut nämä pari viimeistä vuotta yhtä tuskaa, kun ei pysty pahemmin mitään tekemään tai missään olemaan, kun tuntuu, että imisin tai aistisin toisten tunteita ja ruuhka tilanteissa aistit käyvät kierroksilla, kun tuntuu että huomion pienimmätkin yksityiskohdat. Ja monesti kun menen vaikka bussilla keskustaan päin, niin mitä lähemmäs ihmispaljoutta pääsen, sitä sekavempia tunteita ja olotiloja tulee. Olen melkein kokoajan ihan stressaantunut ja ahdistunut ja sen takia kärsin myös kovista selkäkivuista, koska niin kovaa lihasjännitystä, että nikamatkin menee siksakkia. Tuntuu että joutuisi kokoajan ravaamaan jossain avaamassa lihaksia ja hermoja tai reikissä/vyöhyketerapiassa, mutta kohta ollaan taas samassa jamassa. Nyt olen saanut lääkityksen masennukseen ja paniikkihäiriöön, joka on rajoittanut valtavasti elämää, kun kokoajan pelko jostain tai että saa paniikkikohtauksen. Tiedän kyllä myös, että useat oireista johtuu omasta historiasta ja matkalla tulleista traumaattisista kokemuksista ja myös tukahdutetuista tunteista, myös päihdehistoria vaikuttaa asiaan, mutta monesti olen kyllä jotenkin varma, ettei ne kaikki tunteet voi olla vain omiani, mutta en osaa erotella niitä. Monesti myös olen tuntenut toisten kivut, kun olen ollut heidän lähellään, esim yhdellä tutulla pahoja selkäkipuja sun muuta, niin tunnen monesti hänen oireitaan. Monesti hämmästyn kun olen itse sanomassa, että kylläpäs koskee tänne, niin vieressä oleva kerkee sanomaan sen ensin. Monesti myös joidenkin kanssa käynyt ajatuksissa sama asia, eli saan ajatuksen päähän jostain ja vieressä oleva ihminen kohta sanoo tai kysyy samaa asiaa. Tuntuu, että näen ihmisten todelliset puolet nykyisin ihan eri tavalla. Moni näyttää niin iloiselta ja positiiviselta, mutta sitten tunnen sen niiden sisimmän tuskan. Olen myös monia narsistisia ihmisiä oppinut tunnistamaan näiden tunteiden avulla. Monesti puhuvat ja antavat ilmi, että välittäisi, mutta sitten tunne kertoo päinvastoin. Musiikkikin tuntuu syvemmältä, tuntuu kuin osaisi erottaa mitkä on tehty tunteella ja mitkä vain rahasta.
tallennettu
Kukkapalmu
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 8


Profiili
« Vastaus #3 : 19.02.2015 00:16:43 »

Vaikeaa tästä vielä tekee se, että on mies. Vaikea löytää itselleen naista, joka tukee, pitää hyvänä ja hellänä, tekee olon turvalliseksi ja jolle voi purkaa tunteita "turvassa pahalta". Kun yleiskuva miehistä on aivan toista luokkaa, tai mitä pitäisi olla.
Pystyn komppaamaan mc82 ja mourun teksteihin.
« Viimeksi muokattu: 19.02.2015 00:18:36 kirjoittanut Kukkapalmu » tallennettu
Ordre.Public
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 72


Profiili
« Vastaus #4 : 01.08.2015 22:36:51 »

Tämä sensationalismi haiskahtaa jossain määrin. Erityisherkkien määräksi arvioidaan 15-20 % eli melkoinen osuus. Minusta tuollaiselle n. keskihajonnan suuruiselle joukolle täsmällisempi kuvaus olisi "herkkä". Erityisherkkiä voisi sitten olla vaikka n. 2 % eli ne, joiden herkkyys on päälle 2 keskihajontaa yli keskiarvon. Tietysti kun lokero nimetään erityisherkäksi, niin saadaan useammat halukkaasti loikkimaan annettuun karsinaan odottamaan toimenpiteitä. Nämä mieluisat leimanlyönnit ovat psykologinen ansa, jonka erityisherkän voisi odottaa kiertävän kaukaa.

Erityisherkkä ei tietääkseni myöskään tarkoita erityisvässykkää, joten se pitää erottaa äidinsylitoiveista. Paijausfantasioista parantunee parhaiten päivittämällä todellisuuskäsitystään realistisemmaksi.  
tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #5 : 04.08.2015 14:04:28 »

Erityisherkkä ei tietääkseni myöskään tarkoita erityisvässykkää, joten se pitää erottaa äidinsylitoiveista. Paijausfantasioista parantunee parhaiten päivittämällä todellisuuskäsitystään realistisemmaksi.  

Jotta ihminen voisi esimerkiksi muodostaa tasapainoisen parisuhteen, molemmista osapuolista täytyy löytyä nämä kolme asiaa, koska nämä löytyvät jokaisen aikuisen psyykestä ja niiden kaikkien täytyy löytää vastakappaleensa parisuhteessa jotta se olisi tasapainoinen:
Syliä kaipaava vauva, leikkisä leikki-ikäinen ja seksuaalisesti kypsä aikuinen.

Kaikki nämä kolme ovat ihmisessä aina, siinä vain on eroa myöntääkö itsessään niitä olevan. Ja sitä mitä itsessään eniten kieltää ja tukahduttaa, sitä eniten inhoaa ja vihaa kun sitä näkee muissa ihmisissä.

Niin erityisherkillä kuin kaikilla muillakin on se äidinsylitoive ja syliä kaipaa myös tasapainoinen aikuinen ja tasapainoisessa parisuhteessa se myös tulee molemmilta tyydytettyä. (Kuten myös leikkisyys ja sitten se seksuaalisesti kypsä aikuisuus.)

Oman herkkyyden ja haavoittuvuuden kieltäminen saa vihaamaan ja inhoamaan niitä kun niitä näkee muissa. Sitä kutsutaan vahvuuteen sairastumiseksi.
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Ordre.Public
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 72


Profiili
« Vastaus #6 : 04.08.2015 18:00:37 »

Erityisherkkä ei tietääkseni myöskään tarkoita erityisvässykkää, joten se pitää erottaa äidinsylitoiveista. Paijausfantasioista parantunee parhaiten päivittämällä todellisuuskäsitystään realistisemmaksi.  

Jotta ihminen voisi esimerkiksi muodostaa tasapainoisen parisuhteen, molemmista osapuolista täytyy löytyä nämä kolme asiaa, koska nämä löytyvät jokaisen aikuisen psyykestä ja niiden kaikkien täytyy löytää vastakappaleensa parisuhteessa jotta se olisi tasapainoinen:
Syliä kaipaava vauva, leikkisä leikki-ikäinen ja seksuaalisesti kypsä aikuinen.

Kaikki nämä kolme ovat ihmisessä aina, siinä vain on eroa myöntääkö itsessään niitä olevan. Ja sitä mitä itsessään eniten kieltää ja tukahduttaa, sitä eniten inhoaa ja vihaa kun sitä näkee muissa ihmisissä.

Niin erityisherkillä kuin kaikilla muillakin on se äidinsylitoive ja syliä kaipaa myös tasapainoinen aikuinen ja tasapainoisessa parisuhteessa se myös tulee molemmilta tyydytettyä. (Kuten myös leikkisyys ja sitten se seksuaalisesti kypsä aikuisuus.)

Oman herkkyyden ja haavoittuvuuden kieltäminen saa vihaamaan ja inhoamaan niitä kun niitä näkee muissa. Sitä kutsutaan vahvuuteen sairastumiseksi.

Niinhän se on, että toisessa ihmisessä ihminen inhoaa sitä, mitä ei itsessään hyväksy. Tähän tosiseikkaan perustuu aikoinaan psykiatrian alalla käytössä ollut Szondin testi. Siinä tutkittavalle näytetään tutkittavalle kuvia eri tunnetiloissa olevista ihmisistä, joista tutkittavan pitää valita itselleen mieluisimmat ja epämieluisimmat kuvat. Ajatuksena on, että tutkittavan valinnat paljastavat, mitkä asiat hän itsessään hyväksyy ja mitä ei. Valitettavasti testi taitaa olla nykyisin pitkälti unohdettu.

En usko tuohon esittämääsi infantiiliin homunculi-teoriaan. Toki kukin voi uskoa puhtaasti fiktiivisiin teorioihin, jos kokee sen auttavan itseään maailman jäsentämisessä. Sen kaupittelu nuorelle miehelle, jolla on äidinsylifantasioita, olisi kuitenkin useimmiten edesvastuutonta tai merkki vähäistä suuremmasta ymmärtämättömyydestä. Nuoren miehen äidinsylifantasiat johtuvat pääsääntöisesti siitä, ettei hänen todellisuuskäsityksensä ja emotionaalisuutensa ole vielä aikuisen miehen tasolla. Jos tällaista miestä kannustaa homunculi-teorian tms. avulla ylläpitämään fantasioitaan, niin vaarana on, että uskoessaan ko. potaskan nuori mies tuomitsee itsensä ikuiseen naisettomuuteen.
« Viimeksi muokattu: 04.08.2015 19:54:09 kirjoittanut Ordre.Public » tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #7 : 07.08.2015 10:21:45 »

En usko tuohon esittämääsi infantiiliin homunculi-teoriaan.

Se on alun perin eläinten käyttäytymistutkija Desmond Morrisin kirjasta Hellyyden Anatomia ja sillä ei ole mitään nimeä varsinkaan sen nimi ei ole homunculi-teoria.

Ihminen on neoteeninen eli lapsuusiän piirteitä läpi aikuisuuden säilyttävä eläin, kuten muuten on myös kesykissa.

Lainaus
Jos tällaista miestä kannustaa homunculi-teorian tms. avulla ylläpitämään fantasioitaan, niin vaarana on, että uskoessaan ko. potaskan nuori mies tuomitsee itsensä ikuiseen naisettomuuteen.

Näin varmaankin on siinä sinun painajaismaisessa maailmassasi, jossa naiset taistelevat keskenään verisesti ja kelpuuttavat vain ne alfa-uroot, joiden markkina-arvo on paras.

Onneksi en elä sinun maailmassasi.



tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #8 : 08.08.2015 13:28:02 »


Näin varmaankin on siinä sinun painajaismaisessa maailmassasi, jossa naiset taistelevat keskenään verisesti ja kelpuuttavat vain ne alfa-uroot, joiden markkina-arvo on paras.

Onneksi en elä sinun maailmassasi.


Minusta naisten taistelulla alfa-uroista ei ole juuri mitään tekemistä veren kanssa, mååniksia lukuunottamatta.
Kyse on lähinnä siitä, kuka naisista on kussakin tilanteessa viekkain ja ovelin pitämään pilkkanaan miehen
putkiaivoja?

 :Smiley
tallennettu
Ordre.Public
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 72


Profiili
« Vastaus #9 : 08.08.2015 13:36:23 »

HSP-diagnoosiin perustuva ansa on siinä, että leimanannon avulla saadaan HSP:kin pidettyä tyytyväisenä ja heille annetaan oma asemansa vallitsevassa järjestyksessä. Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin kilkattaa, kun erityisherkkien yleisyydeksi ilmoitetaan jopa 20 %. Ehkäpä kyse ei ole vain erityisherkkyydestä, vaan elämäntapamme on laajemminkin normi-ihmisen psyykelle sopimaton. Erityisherkät ovat tietysti ensimmäiset todennäköiset uhrit.

Alla on lainaus Oinas-viestiketjusta. Se ei ole mitään teoreettista jargonia tai yleisluontoista pohdiskelua, vaan kuvaus siitä, millaisen vaikutelman olen porvarillisen henkisyyden harrastajista saanut. Vaikutelma perustuu siis pitkälti vaistoamisiin/tunteisiin, joille on yritetty löytää mahdollisimman kuvaava verbalisointi. Kannustankin (erityis)herkkiä jakamaan kokemuksensa siitä, miten he kokevat porvarillisen henkisyyden, jos mitenkään. Lainauksessa käsitellään astrologiaa, mutta vastaava pätee porvarilliseen henkisyyteen yleensäkin.

"Vaikutelmani on, että astrologian harrastajilla ei yleisesti ottaen ole kummoista kiinnostusta ajatella astrologian perusteita sen syvällisemmin. Tämä johtunee pohjimmiltaan porvarillisesta astrologiakäsityksestä. Porvarillinen astrologia nojaa siihen, että asiat ovat miltä näyttävät. Yhteiskunta on "luonnostaan" sellainen kuin se on. Astrologian tehtävä on silloin legitimoida vallitseva yhteiskuntajärjestelmä selittämällä ja ymmärtämällä se taivaallisten konstellaatioiden avulla. Ja mikä parasta, tällä tavoin porvarillinen astrologia tuo omaan maailmankatsomukseen elähdyttävää mystiikkaa, mikä rikastuttaa arkista kokemusmaailmaa. Porvarillinen astrologia tuo uusia sävyjä tuttuun maailmaan. Se tuo yhteiskuntamuodosta pintaan yhä uusia yksityiskohtia ja kuvauksia, jotka auttavat nyhtämään lisää nautintoa porvarillisen maailman hienouksista. Se on kuin hyvä punaviini, joka korostaa nautitun aterian makumaailmaa. Tästä syystä porvarillisen astrologian harrastaja ei ole kiinnostunut miettimään astrologiaa kovin syvällisesti tai tieteellisesti. Astrologian tieteellinen tarkastelu olisi omiaan romuttamaan sen tarkoituksen sovinnaisen elämän elähdyttäjä ja mystifioijana. Tähän tarkoitukseen astrologia soveltuu parhaiten, kun se vain otetaan annettuna."
tallennettu
downtempo
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 201


Profiili
« Vastaus #10 : 08.08.2015 19:47:07 »

Länsimainen ihanne on olla vahva ja menestyvä. Siihen ei näin yleistettynä mahdu "herkät", näiden vahvojen ja menestyvien seassa. Erityisherkät leimataan näiden toimesta "vässyköiksi", varsinkin jos asiaan ei ole perehtynyt. Se on tabu. Todellisuudessa erityisherkkiä on paljon, ne on vaan "kaapissa". Ja muutenkin tietynlainen lokeroiminen on vahvaa, ei kaikilla tietenkään.

Samalla linjalla olen Ordre.Publicin kanssa, että mitä enemmän kokemuksia jaetaan, niin se ei ole enää tabu, mitä tarvisi kitkeä, tai että se olisi sopimatonta. Tietynlainen länsimainen ajattelutapa edesauttaa sitä, että erityisherkkyys olisi jotenkin sopimatonta tai hävettävää. Varsinkaan julkisesti sitä näyttää muille.

Suosittelen tuota kirjaa lukemaan. Smiley


Astrologisesti itsellä hiertää  neptunus aspect_tri kuu täytyy tietyin väliajoin vetäytyä, koska toisten mielialat, varsinkin negatiivisuus vaikuttaa itseeni paljon. Kuormittaa. Eikä se toisten vika ole, vaan jotenkin vaan on semmoinen sieni joskus. Toisaalta tietyt tekniikat auttaa filteröimään. Ihan vaan siks, koska joskus tuo on omaa elämää haittaava piirre, vaikka sujut olenkin muuten asian kanssa. Isot ihmismassat kerralla ovat vaikeita, koska energialataus on jo heti täynnä. Ellei sitten ole valmistautunut asiaan jotenkin. Puolustuskeinona on tosiaan tuo filteröiminen, joissain tapauksissa minun on suljettava täysin ympäristöni pois. Nuorempana kuljin joka ikisessä paikassa musat korvilla. Kyllä, joillekkin se saattaa vaikuttaa kylmyydeltä, mutta näin ei ole. Nykyään on helpompaa, harjoittamalla mielellistä kapasiteettia, ettei tarvi ulkoisia keinoja filteröimään tuota energiaa, omalla mielen hallinnalla ja kohtaamalla omat "pelot" ja totuttamalla itseä, niin se oli jotain siedätyshoitoa. Koska kuitenkin tykkään olla ihmisten seassa. En vain kestä toisten mielialaenergiaa "liiallisesti". Ikää myöten tuo "energia" herkkyys on vähentynyt, tai lähinnä niin, että sellainen ei ole enää niin elämää häiritsevää. Ainakin migreenit ovat vähentyneet, tai oikeastaan loppuneet kokonaan. Sukkelehtien energioissa, ilman että ne vaikuttaa itteensä liikaa?


Lainaus
Erityisherkkä ei tietääkseni myöskään tarkoita erityisvässykkää, joten se pitää erottaa äidinsylitoiveista. Paijausfantasioista parantunee parhaiten päivittämällä todellisuuskäsitystään realistisemmaksi.  

niin. Herkkyys on monta asiaa. Voi olla ääniherkkä, aistiherkkä, herkkyys moniin asioihin, niin sikäli herkkyys yhdistetään länsimaisesti aina, että herkkyys, on "heikkoutta".  

Njoo, tavallaan... Jos se napanuora on aina pitkä niin se on pitkä, se on eri asia, mikä ei liity asiaan. Miten Ordre.Public selittikin.

Tästä voi saada näköjään mustavalkoisen käsityksen.  crazy2
Weird. muustakin. Weird.

« Viimeksi muokattu: 09.08.2015 00:50:05 kirjoittanut downtempo » tallennettu
Ordre.Public
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 72


Profiili
« Vastaus #11 : 12.08.2015 09:58:09 »

En usko tuohon esittämääsi infantiiliin homunculi-teoriaan.

Se on alun perin eläinten käyttäytymistutkija Desmond Morrisin kirjasta Hellyyden Anatomia ja sillä ei ole mitään nimeä varsinkaan sen nimi ei ole homunculi-teoria.

Ihminen on neoteeninen eli lapsuusiän piirteitä läpi aikuisuuden säilyttävä eläin, kuten muuten on myös kesykissa.

Lainaus
Jos tällaista miestä kannustaa homunculi-teorian tms. avulla ylläpitämään fantasioitaan, niin vaarana on, että uskoessaan ko. potaskan nuori mies tuomitsee itsensä ikuiseen naisettomuuteen.

Näin varmaankin on siinä sinun painajaismaisessa maailmassasi, jossa naiset taistelevat keskenään verisesti ja kelpuuttavat vain ne alfa-uroot, joiden markkina-arvo on paras.

Onneksi en elä sinun maailmassasi.


Arvostelijat eivät pidä Desmond Morrisia varsinaisesti edes tutkijana, vaan tieteen popularisoijana. Tämäkin on vielä eufemismi, sillä pikemminkin Morrisia pitäisi pitää tieteen puoskarina. Morrisin "ansio" oli lähinnä yritys selittää ihmisen toimintaa eläinten avulla. Maineeseen Morris nousi luultavasti lähinnä siksi, että hänen teoretisoinnilleen oli ideologinen ja poliittinen tilaus. Pyrkimykset redusoida ihminen vain yhdeksi eläinlajiksi ja on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaista, kun on pyritään legitimoidaan nykyinen yhteiskuntajärjestys, joka perustuu ihmisten kilpailuttamiseen toisiaan vastaan. Perusidea on, että kun ihmiselo nyt on joka tapauksessa on evolutiivista kamppailua myös toisia ihmisiä vastaan, niin kilpailuun perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää voidaan pitää ihmiselle "luontaisena". Juuri tätä propagandistin tehtävää Morris toteuttaa omassa tuotannossaan, joka ei kuulu niinkään tieteen vaan tarinankerronnan perinteeseen.

Jos joku tarvitsee infantiileja homunculi-teorioita maailman hahmottamiseen, niin suotakoon se hänelle. On kuitenkin vastuutonta neuvoa nuoria miehiä naisasioissa ilmiselvästi virheellisten teorioiden pohjalta. Se, että pidät jotain katsontakantaa "painajaismaisena" viestii lähinnä siitä, että seulot näkemykset sen mukaan, kuinka mukavia ne mielestäsi ovat. Vain miellyttävät totuudet pääsevät jatkoon ja epämiellyttävät ovat sitten niiden vika, jotka niistä kertovat. Tämä on merkki mielen sulkeutuneisuudesta. Et myöskään sovella disclaimeriasi muiden keskustelijoiden kohdalla, vaan tulkitset mielesi mukaan heidän viestejään. Oletko siis oikeasti lähtökohtaisesti sitä mieltä, että muiden tulkinnan teksteistäsi ovat 100 % väärin, mutta sinun omat tulkintasi toisten teksteistä ovat oikein? Jos näin, voisit ainakin lisätä tämän näkemyksen disclaimeriisi, etteivät muut erehdy luulemaan, että kanssasi voisi keskustella tai että noudattaisit rationaalisen keskustelun sääntöjä.
tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #12 : 12.08.2015 10:23:29 »

Morrisin "ansio" oli lähinnä yritys selittää ihmisen toimintaa eläinten avulla.

Ihmisen toimintaa voi melko pitkälti tarkkailla ja analysoida ihan samoilla tavoilla kuin eläintenkin, vaikka toki ihminen onkin eläinlajeista se ehkä erikoisin. Esimerkiksi ruumiinkieli on asia, johon harva pystyy vaikuttamaan tietoisesti ja monet ruumiinkielen ilmiöt ovat universaaleja eli kulttuurista riippumattomia. Kykenemättömyys myöntää että ihminen on eläinlaji, jolla on muitakin ominaisuuksia ja toimintaa määrääviä tekijöitä kuin tietoinen rationaalinen mieli, johtaa usein ongelmiin.

Lainaus
Jos joku tarvitsee infantiileja homunculi-teorioita maailman hahmottamiseen, niin suotakoon se hänelle

Homunculi-argumentti (https://en.wikipedia.org/wiki/Homunculus_argument) ei ole mitään millä olisi tekemistä ihmisen emotionaalisten tarpeiden kanssa.

Niistä minä nimittäin puhun: Kun ihminen on neoteeninen laji ja hänellä säilyy läpi elämän tietynlainen sylin tarve, niin senkin tarpeen on tultava tyydytetyksi parisuhteessa. Samoin sen leikki-ikäisen emotionaalisten tarpeiden on tultava myös tyydytettyä parisuhteessa ja sitten myös tietysti seksuaalisesti kypsän aikuisen emotionaalisten tarpeiden.

Minun mielestäni aikuinen tasapainoinen ihminen nimenomaan pystyy myöntämään itsessään olevan erilaisia puolia ja osasia ja sen että osa niistä on hyvinkin herkkiä ja haavoittuvia. Oman herkkyyden ja haavoittuvuuden kieltämistä kutsutaan 'vahvuuteen sairastumiseksi.'

Lainaus
Se, että pidät jotain katsontakantaa "painajaismaisena" viestii lähinnä siitä, että seulot näkemykset sen mukaan, kuinka mukavia ne mielestäsi ovat. Vain miellyttävät totuudet pääsevät jatkoon ja epämiellyttävät ovat sitten niiden vika, jotka niistä kertovat. Tämä on merkki mielen sulkeutuneisuudesta. 

Väärin. Kyseinen sanavalinta oli mielipide.  Minä vain olen kanssasi eri mieltä siitä miten asiat ovat. SINÄ olet tässä se joka kutsuu omaa mielipidettään totuudeksi.  Sitä kutsuisin melko lailla solipsistiseksi kuvaksi maailmasta, hyvinkin sulkeutuneeksi siis.

Minä sentään ymmärrän mielipiteeni olevan vain oma mielipiteeni.   Grin

Lainaus
Oletko siis oikeasti lähtökohtaisesti sitä mieltä, että muiden tulkinnan teksteistäsi ovat 100 % väärin, mutta sinun omat tulkintasi toisten teksteistä ovat oikein?

En todellakaan väitä että omat tulkintani olisivat oikein: Keskustelu onkin oivallinen tapa selvittää se, oliko tulkinta kohdallaan vai ei. Sinun kanssasi keskustelu vain on vaikeaa, koska heti kun sinulta kysytään hankala kysymys - sellainen joka horjuttaisi sitä kuvaa jonka haluat itsestäsi antaa - ohitat sen kokonaan ja siirrät keskustelun toisiin aiheisiin.

Oletko muuten sama henkilö kuin tämä Suomi24.fi keskustelufoorumin tismalleen samalla nimimerkillä kirjoittava Ordre Public?

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11290593/liian-vahva-mies

Kysyn, koska tämän kanssasi identtisen nimimerkin tekstit ko. foorumilla tuntuvat edustavan sangen identtistä ideologiaa myös, ainakin mitä tulee miesten ja naisten välisiin suhteisiin. Siellä vain hieman suoremmin sanottuna, kuin tällä foorumilla.
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #13 : 12.08.2015 12:06:39 »


En todellakaan väitä että omat tulkintani olisivat oikein: Keskustelu onkin oivallinen tapa selvittää se, oliko tulkinta kohdallaan vai ei. Sinun kanssasi keskustelu vain on vaikeaa, koska heti kun sinulta kysytään hankala kysymys - sellainen joka horjuttaisi sitä kuvaa jonka haluat itsestäsi antaa - ohitat sen kokonaan ja siirrät keskustelun toisiin aiheisiin.


Miksi kannattaa ylipäätään haksahtaa tulkitsemaan toisten tekstiä? Eikö kannattaisia lähteä
siitä, että useimmat kirjoittavat mitä tarkoittavat, ja lukijan tulkinnat tod. näköisesti
menevät lähes 100-prosenttisesti pieleen?

 :Smiley
tallennettu
Ordre.Public
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 72


Profiili
« Vastaus #14 : 12.08.2015 13:50:43 »

Morrisia voi pitää propagandistina. Kyse ei ole pelkästään siitä, että ihmisten toimintaa selitetään eläinten avulla. Keskeistä tässä propagandistin työssä on selittää ihmiselle ominaisia piirteillä erilaisilla taruilla ihmisen evolutiivisesta historiasta. Kyllä nämä veijarit sen verran mielikuvituksellisia ovat, että keksivät iskevän evolutiivisen tarinan mille tahansa ihmisen ominaisuudelle. Faktat upotetaan tarkoituksenmukaiseen narratiiviin, ja lopputuloksen saadaan tieteen sijasta ideologiaa par excellence. Ja jos jokin analogia eläinten käyttäytymiseen löytyy, niin täytyyhän sen olla oikea, ainakin näiden evolutionistien mielestä. Nämä "tiedemiehet" rakentavat ja kontrolloivat yhteisön jäsenten maailmankuvaa, eli toteuttavat perinteisesti papeille yms. kuuluvaa tehtävää.

Neoteniasta ei mitenkään seuraa, että homunculi-teoriat pitäisivät paikkansa. Joka näitä infantiileja teorioita esittelee, sen pitäisi osoittaa teoriat varteenotettavaksi mahdollisuudeksi. Onnea matkaan, jos tätä lähtee tavoittelemaan. Sille tulee olemaan tarvetta.

Käytännössä allekirjoitit tulkintani, jonka mukaan muodostat seulot näkemykset niiden miellyttävyyden pohjalta, perustelemalla käsitystäsi maailmani painajaismaisuudesta sillä, että sinä vain olet eri mieltä siitä, miten asiat ovat. Toteat, etteivät tulkintasi ole aina oikein, vaan sitä pyrit keskustelulla selvittämään. Ihmettelen vain, että miksi muiden tulkinnat sinun teksteistäsi ovat aina olleet väärin. Mikä erottaa sinut muista keskustelijoista, jotka eivät vain osaa milloinkaan tehdä oikeita tulkintoja? Sideman esittikin tuossa asiaan liittyen sinulle kipakan kysymyksen.

Jos johonkin ylipäätään yleensä vastaan, niin hankaliin kysymyksiin. Sen sijaan irrelevantteihin, vähämerkityksellisiin, jo vastattuihin tai tyhmiin kysymyksiin en välttämättä vastaa. Esimerkiksi masinoimaasi kysymykseen "kiusaamisesta" vastasin ja tulkintani mukaan sinä myös ymmärsit ja tunnustit saamasi vastauksen pätevyyden. Joskin lähdit siitä huolimatta heti "vasta-argumentoimaan" olettaen, ettei vastaus ollutkaan pätevä. Kaikenlaiseen älyttömyyteen sitä ei viitsi enää lähteä mukaan.
tallennettu
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
 
Siirry: