seuraava »

[Palance]

Vilpitön se onkin. Siis sain neuvoja tuohon tietotulvaan mutta en tiedä miten saisin täyden rauhan silloin kun haluan koska se ei pidä aina.

Tarkoitan vuosia kestäneellä sitä että tämä "lahja" on ollut minulla kauan. Olen sen halunnut välillä poistaa kokonaan ja elää ilman sitä,mutta se ei onnistu ja kulkee mukanani.

Olen pahoillani jos olen kirjoittanut huonosti. Toki saa kysyä jos en ole osannut selittää oikein.

[Tigerwoman]

Et ole kirjoittanut huonosti! En missään tapauksessa tarkoittanut sitä.

Pointtini oli se, että tuntuu kuin haluaisit vapautua siitä, ja samalla haluat pitää siitä kiinni. Nyt käytit ilmaisua "lahja".
Tuntuuko sinusta, että et saisi heittää pois saamaasi "lahjaa", vaikka se haittaa elämääsi?

[Varjotar]

Oman kokemukseni mukaan tahdon täytyy olla järkkymätön silloin, kun et halua tietää mistään mitään.
Mutta liikettä ja tietoa on aina, joskus ei mitään vaikka haluaisikin. Me emme päätä itse kaikesta ja toisinaan hyvä myös niin. 

[Palance]

Niin tämä on vähän kaksipiippuinen juttu..Olen onnellinen siitä että autoin ihmisiä niiden sitä tarvitessa,mutta kun tämä on vienyt minun voimia kun en osaa/saa sitä täysin hallintaani niin olen sitten halunnut päästä tästä eroon. Kaikkea mukavaa ei ole tullut nähtyä..

Olen kokenut myös kuitenkin mahtavia hetkiä tämän "lahjan" ansiosta. Ristiriitaiset tunteet ovat välillä tästä asiasta..

[Eklektikko]

Energiaa noin ylipäätään saa ruuasta, unesta, hengityksestä ja meditaatiosta (tai muusta meditaation kaltaisesta toiminnasta joka itselle sattuu sopimaan, vaikka yläsävellaulu tms.)

Sitten on semmoinen juttu, että jokaikinen oma käsittelemätön trauma, epätasapaino yms. sitovat energiaa. Niin kauan kun on käsittelemättä mitä vaan omia epätasapainoja/traumoja tms. niin niissä on energiaa kiinni. Kun ne käsittelee ja saa pois systeemeistä tai tasapainottaa itseään, niin energiaa vapautuu käyttöön.

Minulla aukesivat itsestään energiahoitokanavat noin 4 vuoden oman itsen kanssa työskentelyn jälkeen. Ja mitään 'haluan tehdä energiahoitoja' -tavoitettahan minulla ei ollut ollenkaan; ainoa tavoitteeni oli saada itseni tasapainoon ja elämä mielekkäämmäksi. Minulle oli täysi yllätys että tuollainen kyky avautui (uskon itse että jokaisella on tuo kyky!), koska mitään sellaista ei ollut tavoitteissa - se oli ikään kuin sivutuote.

Automaattiset negatiiviset ajatustottumukset syövät myös energiaa, niistä eroon pääsyyn ohjeita täältä:
http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=65018.0

Värähtelyt ovat nyt niin korkealla, että niitä ei tarvitse enää nostattaa erikseen asioihin pystyäkseen, kuten ennen piti. Nykyään olennaista on lähinnä ihmisen oma tila ja tasapaino; siis se kuinka paljon hänen omasta energiastaan on kiinni esim. juuri jossain vanhoissa jutuissa ja siitä edistävätkö omat elämäntavat (ruoka, uni jne) sitä että olisi sitä energiaa.

[Iko]

Ristiriitaiset tunteet ovat välillä tästä asiasta..

Näinhän se menee, moni on kokenut tämän saman, ne ristiriitaiset tunteet jossakin vaiheessa kuuluu siis asiaan, se saa tutkimaan ja kysymään.

[Palance]

Lauantaina tuli yllättäin avun tarvitsija. Jännä miten koskaan ei voi tietää eikä kenestäkään nähdä ulospäin mitä sen elämä sisältää.Nyt sai apua muusikko..Ensin ajattelin etten voi ,mutta kun sitä tietoa alkoi tulla niin pakko oli aukaista suu ja sanoa suoraan. Halusi jutella asiasta lisää kun alku"shokista" selvisi..Hyvällä mielellä jatkettiin matkaa eri suuntiin. Annoin sille toivon jota nyt tarvitsi,mutta jokainen tekee ne lopulliset päätökset omasta elämästä aina itse ja siihen minäkään en voi vaikuttaa.

Erittäin positiivista tässä oli se ettei tietoa tullut liikaa ja jaksoin hymyillä ja olla oma itseni koko loppupäivänkin.

[Palance]

Pakko on muuten kysyä sitä kun ystäväni lapsi kuoli kaksi vuotta sitten sairauteen niin minulle tuotiin siitä tieto sillä tavalla että aamulla herätessä rintaani puristi,en saanut kunnolla happea ja hoin vain lapsen nimeä,tiesin että lähtö oli lähellä vaikka en ollut saanut sitä tietooni ystäväni kautta. Se tuli yllättäin..siis lähtö..

Kuolinaika on samaa kun ahdistuksen sain. Pystynkö tätä hallitsemaan,siis etten itse tuntisi fyysisesti kipua kun toinen kärsii?

[Palance]

Kyselen aika paljon ja jos jotain se jotenkn harmistuttaa toivon ettei siihen vastattaisi ainakaan ilkeästi.
Kaikki tieto on vain tärkeää joten jos vain joku asiasta tietävä jaksaisi vastata niin hyvä.

Fyysinen kova kipu tulee onneksi vain harvoin,mutta ei tunnu kyllä hyvältä,otan sen kuitenkin vastaan jos siihen ei ole mitään keinoa.

[Palance]

Harmillista jos jollain toisella ei ole samoja kokemuksia joita voisi verrata..tai joka olisi kehittyneemmällä tasolla ja osaisi neuvoa tästä eteenpäin..

[Iko]

Se auttaminen ja tieto on jotain korkeampaa, mutta tämä meidän olemus on kuin useita päällekkäisiä kerroksia.
Jos se tieto tulee psyykkisen maailman läpi tai toisin sanottuna alemman minän kautta, silloin otamme itsestämme eetteriä tähän näkemiseen, ja se on silloin pois fyysiseltä keholta, siksi väsyttää, tai voi tuntua jopa kipuna. Tätä voi verrata johonkin kovaan tunne pläjäykseen tai stressiin silloinkin kärsimme fyysisesti, koska luomme tshittaa.

Meillä on luonnollinen palautumismekanismi tähän, nukkuessa astraalikeho irtoaa aavistuksen fyysis/eteerisen kehon yläpuolelle, jolloin eetteri eli energia jää fyysisen kehon käyttöön emmekä tuhlaa sitä, siksi nukkuminen virkistää kehoa.
Etenkin syvä uni on erittäin tehokasta tässä, (kaikki uneton uni ei kuitenkaan ole syvää unta)

Pitäisi vain jatkaa etsimistä ja löytää itsestä se korkeampi, ja asian tekninen puoli voisi olla jokin käytännön läsnäoloharjoitus nyt tähän.

Se vanha sanonta – Itse olemme oman astraalimaailman rakentaneet, itse sen myös puramme … ei ole mihinkään kadonnut.

[Palance]

Kiitos Iko!

Minä kokeilen neuvoasi