seuraava »

[Tigerwoman]

Olenhan minä ihan todistettavasti ymmärtänyt oikeinkin tekstejäsi. Siksi olen reflektoinut sanomaasi toistamalla sanomaasi. Et siis väittää että ymmärrän lähtökohtaisesti kaiken sanomasi väärin. Toki väärinkäsityksiä on varmaan tullut. Isompi juttu on näkemyseromme. Koet eriävät mielipiteeni ymmärtämättömyytenä, mitä se ei ole.

Hiljainen hyväksyntä on kiusaamista. Ja kiusaaja tarvitsee hiljaisen tuen voidakseen jatkaa.
En kuitenkaan näe tälläistä puuttumista sellaisena sekaantumisena, josta alussa kirjoitit.

Pohdit hyviä keinoja. Olet selvästi tiedostanut ongelmasi.
Ehkä ihan ekana kannattaa aina miettiä, onko tämä sellainen juttu johon saan/voin  puuttua
       

[Eklektikko]

Kiusaamistapauksissa niiden hiljainen hyväksyntä on melko usein varmaan pelon aiheuttamaa - pelko joutua itse kiusaamisen kohteeksi voi aivan hyvin estää arempia ihmisiä puuttumasta näkemäänsä kiusaamiseen. Sellaisissa tapauksissa en oikein näe että käsite 'hiljainen hyväksyntä' on ihan kohdallaan.

Mutta osa ihmisistä ei ollenkaan piittaa, vaikka eivät pelkää, he ovat niitä hiljaisia hyväksyjiä sitten. Välinpitämätön hyväksyminen voisi olla yhtä hyvä termi sille myös; moni varmaan ajattelee että selvittäkööt keskenään ja ei tuo minulle kuulu.

[Ginger86]

Olenhan minä ihan todistettavasti ymmärtänyt oikeinkin tekstejäsi. Siksi olen reflektoinut sanomaasi toistamalla sanomaasi. Et siis väittää että ymmärrän lähtökohtaisesti kaiken sanomasi väärin. Toki väärinkäsityksiä on varmaan tullut. Isompi juttu on näkemyseromme. Koet eriävät mielipiteeni ymmärtämättömyytenä, mitä se ei ole.

Hiljainen hyväksyntä on kiusaamista. Ja kiusaaja tarvitsee hiljaisen tuen voidakseen jatkaa.
En kuitenkaan näe tälläistä puuttumista sellaisena sekaantumisena, josta alussa kirjoitit.

Pohdit hyviä keinoja. Olet selvästi tiedostanut ongelmasi.
Ehkä ihan ekana kannattaa aina miettiä, onko tämä sellainen juttu johon saan/voin  puuttua
       

Toistanut sanomaani = vääntänyt asiat aivan nurinkurin. Esimerkki 1: Pyysin, että osallistut keskusteluun sen sijaan, että "yrität toimia peilinä", kuten sinä asian ilmaisit -> Sinä tulkitsit tuon pyynnön niin, että yritän rajoittaa sananvapauttasi. Esimerkki 2: Minä kerroin, ettei minua kiinnosta keskustelu, jossa sanomisiani vääristellään ja keskitytään epäolennaisuuksiin -> Sinä tulkitsit sen niin, ettei minua kiinnosta mielipiteesi. Esimerkki 3: Puolustaudun esittämiäsi vääriä väitteitä vastaan -> Sinä tulkitsit sen niin, etten haluakaan saada neuvoja tässä asiassa.

Esimerkkejä olisi useampikin, mutta eiköhän tuosta käy ilmi, miten olet (ainakin tässä ketjussa) ylitulkinnut sanomisiani ihan väärään suuntaan. Nuo eivät ole mitään eriäviä mielipiteitä itse ASIASTA, vaan ihan rehellisiä väärentelyjä siitä, mitä olen sanomisillani tarkoittanut. Kyllä minä todellakin hyväksyn eriävät mielipiteet itse keskustelun aiheesta, mutta kun sinä olet esittänyt niitä eriäviä mielipiteitä minun tarkoitusperistäni. Sitä en salli, että tuolla tavalla laitetaan sanoja suuhun.

Itse asiassa nuo esimerkit ovat juuri niitä asioita, mistä puhuin jo aloitusviestissäni. Olen nostanut nuo esimerkit moneen otteeseen juuri siksi, että ovat ne olleet kohdallani niin klassisia tapauksia. Kirjoitin aloituksessani näin: "Olipa kyse sitten koirankakkojen jättämisestä kulkureiteille, uskovaisten parjaamisesta tai minulle tuntemattomaan ihmiseen kohdistuvasta pettämisestä, puutun asiaan aina ja vieläpä melkoisen kärkkäästi." TISMALLEEN samoja esimerkkejä käytin nytkin, joten miten niin en ole näistä asioista puhunut alunperinkin? Voisiko olla, että itse väärintulkitsit aloitusviestini sisällön ja siksi et pidä niitä samana asiana? Lukaisepa se ensimmäinen tulkintasi esimerkiksi siitä koirankakka-asiasta: Menikö lähellekään totuutta?

Eklektikolta taas hyviä tarkennuksia! Toden totta, tuota hyväksyntääkin on montaa sorttia.

[Tigerwoman]

Voi voi vääntöä  ;)v
Kuka sanoi mitä ja milloin ja mitä tarkoitti? Siinäpä pulma.

           

[Eklektikko]

Ginger: Älä välitä, minulla on ihan samanlaisia kokemuksia ja suorasta valheesta kiinni jäätyään Tigerwoman kuittasi sen 'tulkintana.'

Täällä: http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=69085.15

Ei kannata turhaan vääntää, vaan jättää vaan huomiotta, kun välillä kuitenkin tulee ihan asiallisia kommenttejakin.

[Tigerwoman]

Voisin kaivaa sun vastaavaa vääntöä  

Perustetaan ketju, johon voidaan kerätä kaikki vanhat väännöt ja väärinkäsitykset ja "valheet".
Sitä vaan ihmettelen, miksi ottaisin nämä niin vakavasti, että valehtelisin?
Pelkkä nimimerkki ei saa kunniaa eikä toisaalta häpeäkään tartu, kun ei olla oikeita ihmisiä.

[Ginger86]

Heh, kiitos vinkistä, Eklektikko! Yritän jättää jatkossa huomiotta moiset, vaikka aina se ärsyttää, kun omia sanomisia väännellään. Riidellä en kuitenkaan täällä halua: Keskustelu on tällä foorumilla usein sen verran tasokasta, etten ainakaan omalta osaltani halua sitä olla pilaamassa.

[Eklektikko]

Tigerwoman:

Minulle sanojen laittaminen toisen suuhun (malliesimerkki asiasta nimenomaan linkittämässäni ketjussa) ei ole tulkintaa, vaan jos sen toisen teksteistä ei pysty näyttämää löytävänsä sitä mitä väitti sieltä löytyvän - siis ihan kirjaimellisesti -  kyseessä on valhe.

Sinulle ilmeisesti tuollaisessa tilanteessa kyseessä on tulkinta.

Ehkä pikemminkin voisi laittaa pystyyn äänestyksen siitä, onko moinen valhe vai tulkinta...

[Tigerwoman]

Tuo voisikin olla mielenkiintoinen äänestys. Laitappa pystyyn.

[Eklektikko]

Tuo voisikin olla mielenkiintoinen äänestys. Laitappa pystyyn.

Miksi laittaisin? Asia ei kiinnosta minua niin paljon ja minulle kyseessä on kuitenkin aina valhe/epätosi väite - tahaton tai tahallinen - riippumatta siitä mitä mieltä muut asiasta ovat.

Siksi luen toistenkin tekstejä hyvin hyvin kirjaimellisesti: Teen muille kuten haluan itselleni tehtävän. Näen kohtuullisen paljon vaivaa siinä, että kirjoitan tismalleen kuten haluan asian ilmaista. Sitten jos joku uudelleenkirjoittaa sen toisin sanoin tai tekee tulkintoja, se ei enää ole sitä mitä alun perin tarkoitin, vaan tulkitsija/uudelleenkirjoittaja usein vääristää sen mitä haluan sanoa todella pahasti.

(Tuo on myös se syy, miksi mieluummin käytän ihan suoria lainauksia kun kommentoin toisten tekstejä, sen sijaan että sanoisin 'sanoit että...)

[.ave.]

Aiheeseen palatakseni, tuossa eilen mietin sitä, että tuossa aloitusviestissä luki jotakin tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta. Mietin, että se kuulostaa omiin korviini sellaiselta "tämä sorto vain jatkuu, eikä pieni ihminen voi tehdä mitään", ja mielestäni se taas ei oikein kunnolla taivu sellaisiin arkipäiväisiin epäreiluuksiin, kuten koirankakkarehentelyyn tai muuhun. Tavallaan siis, tuo ajatushan sisältää sen, että se rehentelijä on sellainen hollywoodelokuva-tyyppinen yksinkertaistettu pahis, jota vastaan itse sankarina hyökkää pysäyttääkseen tämän vääryyden. Arkipäiväisissä ongelmissa ei kuitenkaan ole erityisesti pahiksia ja sankareita, tai ylipäänsä ei ole hedelmällistä lähestyä toista ajatellen, että hänen pitäisi muuttaa omat käsityksensä oikeasta ja väärästä sellaiseksi, että ne olisivat samanlaiset kuin itsellä. Tosin, tuo esimerkkitapaus kuulostaa lähinnä provosoijalta, jolla on tämän rehentelynsä takana joitakin ihan muita motiiveja. Sellaisessa tapauksessa on turha sen kummemmin yrittääkään saada omaa ajatustaan ymmärretyksi, riittää että mainitsee sen hänelle ehkä joidenkin muiden kuullen, jos haluaa näyttää ettei kyseistä toimintaa tarvitse hyväksyä.

Ehkä sellainen rentous voisi olla paikallaan, että kaikkea tässä maailmassa ei tarvitse hallita? Kaikkea vääryyttä ei pysty yksi ihminen poistamaan. Eikä yksi ihminen voi tietää kaikesta mikä on oikein ja mikä väärin, eli myös muiden käsityksiä oikeasta ja väärästä olisi hyvä oppia kunnioittamaan (poislukien yleismaalmalliset toisen vahingoittamiseen liittyvät asiat). Koirankakkojen jättäminen kuitenkin rikkoo lähinnä ainoastaan yhteiskunnan normeja ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Tunnistan kyllä itsestäkin tuota, että on nousseet omat kierrokset korkealle, kun on yrittänyt puolustaa jotakin. Ei niiden kierrosten silti tarvitsisi nousta, vaan itse asiassa paremmin asioihin pystyy vaikuttamaan rauhallisena ja niin että se tilannetaju juurikin pysyy toimintakykyisenä.

Lievästä rasismista olen huomannut erään mielenkiintoisen asian mieheni myötä. Mieheni on siis kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa noin puolet väestä on lestadiolaisia tai muissa luterilaisuutta vahvemmissa kristillisissä uskoissa, mutta jossa ei ole lähes ollenkaan ulkomaisista kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä. Minulle on jotenkin erikoista, miten tällä paikkakunnalla tuntuu olevan ok heittää omiin korviini jo rasistisenkin kuuloisia vitsejä ulkomaalaisista, mutta sen sijaan lestadiolaisia kohtaan ollaan todella suvaitsevaisia. Mieheni ala-asteella ei esimerkiksi pidetty koskaan diskoja, koska puolet oppilaista olivat lestadiolaisia. Minusta tämä kuulosti todella oudolta, että pitääkö valtion rahoittamassa koulussa kaikkien sitten laulaa vain virsiä (no ei ihan näin kuitenkaan ollut), mutta miehestäni tämä oli ihan normaalia. Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa taas ihmiset osaavat olla todella rasistisia lestadiolasia kohtaan, vaikka pitävät itseään muuten hyvinkin suvaitsevaisina. Ehkä ei siis lievää rasismia kohdatessaan kannattaisi nostaa niitä omia kierroksia niin, että "onpa idiootti rasisti", vaan ehkä miettiä syvemmin sitä rasistinkin mielenmaisemaa. Vaikka nämä ennakkoluulot eivät lähdekään kovin helposti ihmisestä (vaatii useampia kokemuksia), niin vielä vähemmän hyötyä on siitä, että itse lähtee samalle tasolle hyökkäämään.

Tälläisiä pohdiskelin tuossa eilen, kun aihe pyöri mielessä.

[sideman]

Tuo voisikin olla mielenkiintoinen äänestys. Laitappa pystyyn.

Siksi luen toistenkin tekstejä hyvin hyvin kirjaimellisesti: Teen muille kuten haluan itselleni tehtävän. Näen kohtuullisen paljon vaivaa siinä, että kirjoitan tismalleen kuten haluan asian ilmaista. Sitten jos joku uudelleenkirjoittaa sen toisin sanoin tai tekee tulkintoja, se ei enää ole sitä mitä alun perin tarkoitin, vaan tulkitsija/uudelleenkirjoittaja usein vääristää sen mitä haluan sanoa todella pahasti.

Luonnollisella kielellä lienee likimain mahdotonta kirjoittaa sellaisia merkkijonoja, joita lukija ei väistämättä tulkitse mm. omien kokemustensa ja kielellisen kompetenssinsa värittämänä? Yhden sanankin (vaikkapa tuoli tai sataa) kirjoittaminen  voi johtaa jopa kymmeniin erilaisiin tulkintoihin?

Siis vaikka toinen ei kirjoittaisikaan  tekstistämme parafraaseja, hänen mahd. vastauksensa väistämättä pohjautuu lähes aina
tulkintaan, joka poikkeaa ainakin jossain määrin siitä, mitä alkuperäinen kirjoittaja on tarkoittanut?

 

[Eklektikko]

Siis vaikka toinen ei kirjoittaisikaan  tekstistämme parafraaseja, hänen mahd. vastauksensa väistämättä pohjautuu lähes aina
tulkintaan, joka poikkeaa ainakin jossain määrin siitä, mitä alkuperäinen kirjoittaja on tarkoittanut?

MInä en tarkoittanut viattomia pieleentulkintoja, vaan sen aiemmin linkittämääni ketjuun liittyvän kaltaisia, sieltä:

Jos on kanssasi erimieltä niin

a) ymmärrys ei ole riittävällä tasolla
b) on nettikiusaaja
c) valittaa turhasta

Ok, tällä mennään .

Siinä vaiheessa kun rupeaa tuollaisia heittämään eikä pysty todistamaan että toinen olisi suoraan noin sanonut, niin silloin kyllä minun mielestäni on kyse pahantahtoisesta valehtelusta (ehkäpä tarkoituksena vaikuttaa muihin foorumin lukijoihin?), ei suinkaan tulkinnasta.

[.ave.]

Side on ihan oikeassa, en ole tälläkään foorumilla tavannut yhtäkään kirjoittajaa, joka ei olisi vastannut toiselle hieman tai enemmän aiheen vierestä eli eri tavalla tulkiten. Tulkintamahdollisuuksien olemassaolo on hyvä tiedostaa, niin että on avoin sille mahdollisuudelle, että ymmärsi väärin (vaikka kuinka kirjaimellisesti mielestään luki). Sitä ei vain välttämättä itse tajua, jos haluaakin lähteä junttaamaan ja puolustamaan omaa oikeuttaan kierrosten noustessa. Sellaista voisi miettiä, että jos itse kokee omia sanojaan vääristeltävän usein ja usein puolustautuu tälläisestä, niin voisiko olla, että itse toimii myös näin, eli vääristelee tajuamattaan (tai tajuten) muiden sanoja? Aika usein se menee noin, kynsin hampain voin tunnustaa sen itsekin. En olekaan niin ihanteellisen hyvä kommunikoija, teen itse niitä ihan samoja virheitä, kuin mistä loukkaannun muiden niitä minulle tehdessä.

Lisäksi, monta erilaista tulkintamahdollisuutta voi samassakin keskustelussa olla ns. oikeita. Tässäkin ketjussa olen saanut kiinni sekä tigerwomanin että gingerin pointeista asiaan. Toinen asia on sitten se, kuinka hyökkäävä lähestymistyyli on ok tai ei ole. Joskus aloittajan pyyntöä voi kunnioittaa ja antaa asioiden olla. Toisaalta sitähän tässä ketjussa mietitään, milloin antaa asioiden olla ja milloin ei. Milloin antaa toisen pitää omat käsityksensä asioista, vaikka kokisi niissä epäkohtia?

[sideman]

Siis vaikka toinen ei kirjoittaisikaan  tekstistämme parafraaseja, hänen mahd. vastauksensa väistämättä pohjautuu lähes aina
tulkintaan, joka poikkeaa ainakin jossain määrin siitä, mitä alkuperäinen kirjoittaja on tarkoittanut?

MInä en tarkoittanut viattomia pieleentulkintoja, vaan sen aiemmin linkittämääni ketjuun liittyvän kaltaisia, tässä sinun tekstiäsi sieltä:

Mikä on sinun kriteerisi sille että kyseessä on "viaton pieleentulkinta"?