seuraava »

[sideman]

[killing time...   :  ]

Sanskritissa on ainakin kaksi sanaa, jotka useimmiten yoga-filosofian yhteydessä käännettäneen suomeksi
sanalla  mieli ja enkuksi sanalla mind.

Nämä kaksi sanaa ovat:

1. manas [1]
2. citta (tshitta) [2]

Vaikka sanakirjat eivät sitä mainitsekkaan, ilmeisesti nominin manas kantaverbi on man[3].

Sana citta puolestaan lienee verbin cit partisiipin perfekti -muoto.[4]

(Verbi 'man' lienee myös sanan mantra kantaverbi. Tuon sanan kirjaimellinen merkitys on
instrument (-tra) of thought.)

Yoga-suutrain ekan paadan (samaadhi-paada) tokassa suutrassa Patañjali määrittelee yogan seuraavalla
tavalla:

yogash cittavRttinirodhaH [joogash tshitta-vritti-niroodhaha].

Tuo voitasiin "kääntää" seuraavalla tavalla:

Jooga ( = samaadhi, joogan harjoitusten päämäärä) [on] tshittan vrittien niroodha.

1. manas   n. mind, soul, heart; the internal organ of perception and cognition (ph.); intellect, reason, thought; excogitation, invention; wish, inclination, desire, endeavour; sentiment, disposition; adj. --- wishing or intending to (esp. w. an infin. in {tu}). --

2. citta   a. thought, observed, desired; n. attention, observation, idea (adj. --- thinking of); purpose, intent, wish, desire, intelligence, reason; the mind or heart.

3. man   cl. 8. 4. A1. (Dha1tup. xxx , 9 ; xxv , 67) [...] to think , believe , imagine , suppose , conjecture RV. &c. &c.

4. cit    [...] to perceive , fix the mind upon , attend to , be attentive , observe , take notice of (acc. or gen.) RV. SV. AV. Bhat2t2. ; to aim at , intend , design (with dat.) RV. i , 131 , 6 ; x , 38 , 3 ; to be anxious about , care for (acc. or gen.) , i , ix f. ; to resolve , iii , 53 , 24 ; x , 55 , 6 ; to understand , comprehend , know (perf. often in the sense of pr.) RV. AV. vii , 2 , 1 and 5 , 5 ; P. A1. to become perceptible , appear , be regarded as , be known RV. VS. x , xv: ...

[sideman]

(keskeneräinen...)

Tilastopläjäys:

Sana citta ("epätieteellisempi" spellinki: chitta*) esiintyy YS:ssa ainakin 21 kertaa, mm. seuraavissa
suutrissa:

yogashcittavRttinirodhaH

cittavikSepaaste (a)'ntarAyAH .. 30..
[tshitta-viksheepaas tee'ntaraajaaha] .. 30..

maitriikaruNaamuditopekSaaNaaM sukhaduHkhapuNyaapuNyaviSayaaNaam
bhaavanaatashcittaprasaadanam. .. 33..

[maitrii-karunaa-muditoopeekshaanaam sukha-duHkha-punja-apunja-vishayaanaam
bhaavanaatash tshitta-prasaadanam.] .. 33..


Sana manas puolestaan viitisen kertaa - kerran sandhiassimilaatiomuodossa mano (manoo).

Hindujen "Wanhan Testamentin", Rgvedan [rigveedan] mukaan kaama (desire) on manas'in (mind'in) eka siemen:

Rgveda, naasadiiya-suukta (Hymn of Creation, X 129), värssy 4:

kaamas tad agre sam avartataadhi
manaso retaH prathamaM yad aasiit.
sato bandhum asati nir avindan
hRdi pratiiSyaa kavayo maniiSaa.

A. A. Macdonell'in käännös:

Desire in the beginning came upon that,
(desire) that was the first seed of mind (manas).
Sages seeking in their hearts with wisdom
found out the bond of the existent in the
non-existent.


* Sanskritissa on useista konsonanteista sekä alpa-praaNa (vähähönkä) että mahaa-praaNa (isohönkä) muoto.
Jos tsh-äänne translitteroidaan ch-grafeemiparilla, silloin vastaava isohönkä muoto (~ tsh-h; sic!) tulee translitteroida hieman
kököhkösti chh:lla, esim. chitta - chhandas pro citta - chandas!

[Iko]

Manas kait yleensä ymmärretään älynä ”se mikä ajattelee”, on lisäksi alempi ja ylempi manas.
Tshittassa ajatus on yksi tekijä, toinen on tunne ja kolmas on eetteri, se on sen alkuaine tai energia.

voisi ehkä sanoa että chitta on ajatusainetta.

edit:

Myös buddhia (kuudes prinssiippi) sanotaan älyksi, joten pitäisikö sitten sanoa että manas on järki ?
Kuitenkin kun buddhisella tasolla pystymme näkemään esim. omat entiset elämät, ei niitä mitenkään järkeillä, vaan ne nähdään suoraan,
buddhinen äly tarkoittaa siis enemmän kuin sanalla "äly" yleensä tarkoitetaan ... suoraa tietoa ?

Ne meidän jälleensyntymät on muistieetterissä (liber mundissa eli akashassa) ja siellä on myös kaikki muut maailman tapahtumat,  manasta ehkä tarvitaan tämän tiedon käsitteliäksi.