seuraava »

[Eileithyia]

Joo, täällä ei vissiin tästä uusimmasta trendistä eli No Poosta olekkaan yhtään ketjua? 

No Poo meinaa siis sitä, ettei pese hiuksiaan muulla kuin vedellä tai sitten soodavedellä (myös kananmunaa on käytetty). Soodaveden tapauksessa hoitoaineena toimii omenaviinietikka. Itse olen ollut No Poo joulukuusta 2014 eli noin puolisen vuotta nyt. Olen juuri päässyt siihen, että hiukset voi pestä vain pelkällä vedellä ja ah, se tuntuu niin mahtavalta!  En ole myöskään ikiä ollut näin tyytyväinen hiuskuontalooni, vaikka olenkin pessyt vedellä vasta kaksi kertaa ja matkaa on jäljellä vielä jonkun verran. Hiukset ovat jo nyt paksummat ja asettuvat kauniisti eivätkä venkuloi niinkuin silloin kun käytin shamppoota. Jotenkin tuntuu niin uskomattomalta olla näin tyytyväinen hiuskuontaloonsa, kun oli tottunut pitämään geeniperimänään sitä "ah niin ihanaa" supisuomalaista liimalettivenkulaa, jolle ei mukamas mahda mitään. Mutta mahtoipas sittenkin. 

En enää ikinä pese hiuksiani kemiallisilla shamppoilla. En ikinä.

Voitto kotiin. 

[sideman]

Joo, täällä ei vissiin tästä uusimmasta trendistä eli No Poosta olekkaan yhtään ketjua?  

Ei taida sopia sellaisille, joilla on taipumusta hilseilyyn?!  

Wiki:

The word shampoo entered English language from India during the colonial era.[1] It dates to 1762, and is derived from Hindi chāmpo (चाँपो [tʃãːpoː]),[2][3] itself derived from the Sanskrit root capayati (चपयति, which means to press, knead, soothe).[4][5]
India[edit]
In India, a variety of herbs and their extracts were used as shampoos since ancient times. A very effective early shampoo was made by boiling Sapindus with dried Indian gooseberry (aamla) and a few other herbs, using the strained extract. Sapindus, also known as soapberries or soapnuts, is called Ksuna (Sanskrit: क्षुण)[6] in ancient Indian texts and its fruit pulp contain saponins which are a natural surfactant. The extract of soapberries, a tropical tree widespread in India, creates a lather which Indian texts called phenaka (Sanskrit: फेनक).[7] It leaves the hair soft, shiny and manageable. Other products used for hair cleansing were shikakai (Acacia concinna), soapnuts (Sapindus), hibiscus flowers,[8][9] ritha and arappu (Albizzia amara).[10] Guru Nanak, a Sikh guru, made references to soapberry tree and soap in 16th century.[11]
Cleansing with hair and body massage (champu) during daily strip wash was an indulgence of early colonial traders in India. When they returned to Europe, they introduced the newly learnt habits, including hair treatment they called shampoo.[12]

[Eklektikko]

Puolitoista vuotta suunnilleen ollut käytössä ruokasooda hiusten pesussa.
Se on vähentänyt hilseilyä huomattavasti, veikkan että hilseilyn pääasiallinen syy olikin parabeeni ja muut shampoiden ikävät aineet.

Minun hilseilyni ei ole semmoista perinteistä hilsettä, vaan johtuu atooppisen ihon reaktiosta keskuslämmityskauden kuivaan ilmaan, talvisin siis ilmenee jonkin verran. Helpotti kyllä jo suuresti lisäämällä rasvaa ruokavalioon ja poistamalla siitä viljat ja nyt sitten lisää vaihtamalla shampoo ruokasoodaan, mutta keskitalvella on hitusen kuitenkin, ei haitaksi asti.

Sitäpaitsi ruokasooda on halpaa.

[Varjotar]

Lopetin tavallisen kaupan tuotteiden käytön ja vaihdoin sooda- etikkapesun jälkeen luomutuotteisiin. Hiukset ja pää kiittää ehdottomasti

[Eklektikko]

Minä en voi siirtyä pelkkään vesipesuun, koska käytän hiuslakkaa (On vaan pakko, tämä tukka katkeilee niin että kun haluan pitää sitä kiinni on aina hajasuortuvia ja onpa hiuslaatua ihmetelty kampaajienkin taholta malliin 'ikinä ennen en ole tämmöistä nähnyt'). Mutta senkin jäämät mitkä eivät harjaamalla lähde, lähtevät sitten sillä soodalla.

[Eileithyia]

Joidenkin päänahka tietty saattaa aluksi reagoida hilseilyllä, mutta jos ei se muutaman kuukauden päästä helpota niin tuolle soodallehan löytyy kyllä vaihtoehtoja. Osa oli tainnut sekoittaa hunjaa ja sitruunaa veteen... Ja mitä kaikkea. Itsehän tosiaan vaihdoin tuon soodan reilusti laimennettuun luomupesunesteeseen (jossa suola ja sitruuna taitaa olla ne puhdistajat), kunnes sitten veteen, kun siltä tuntuu. Jotkut tosiaan käyttävät myös pesupähkinöitä saatavaa saponiinia, mutta itse en ole koskaan mennyt läpi vaivaa sen valmistamiseen. 

Koulukaverini puheli jotain, että kun on tarpeeksi kauan hiuksiaan pesemättä niin ne alkavat puhdistaa itse itseään ja että eräänä päivänä sitä vain heräisi hiukset puhtaana. En tiedä kuinka paljon tuosta väitteestä on urbaania legendaa, mutta voisi kai kuvitella, että kun on tarpeeksi kauan pesemättä niin päänahka lopettaa talintuotannon tai minimoi sen jolloin sitten ajankanssa jäljelle jäänet kuonat poistuvat hiuksista esim. tarttumalla tyynyliinaan ja sitten ikäänkuin herää hiukset puhtaana. 

Lisäksi jossain joku sanoi, että jos on pesemättä hiuksiaan 7 päivää niin silloin talintuotanto lakkaa.  Itse en ole tutustunut siihen, pitääkö tuokaan väittämä tieteellisesti paikkaansa, mutta ainahan keho sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin.

[Varjotar]

No poo- liike kertoo asiasta varasti enempi tosiasioita ku huhupuheet.

[sideman]

Kuinka paljon sitä ruokasoodaa yleensä käytetään pesukertaa kohti?

[Eklektikko]

Minä sekoitan ehkä puoleen desiin vettä semmoiset pari teelusikallista soodaa. Riittää joko lyhyelle tai sitten ohuelle tukalle hyvin.

[Varjotar]

1tl soodaa per 2,5dl lämmintä vettä. Etikkahuuhteluun 1tl etikkaa per 2,5dl kylmää vettä.
Hyvä tulee!

[Eileithyia]

Itse en edes koskaan jaksanut juuri noita mittailla. 

Jos Sideman googlaat No Poon, niin varmaan löytyy mittoja ja selityksiä jne.

[supikas]

Onpa hauska kuulla, että tuolle on nimikin. Joskus 20 vuotta sitten eräs äiti kertoi, ettei ole koskaan pessyt lastensa hiuksia sampoolla,  lapsilla oli upeat hiukset. Sen innoittamana olenkin pessyt omien lasteni hiukset aina vain vedellä. Pojat alkavat olla teinejä, hiukset ovat mahtavan upeat. Olen heille sanonut,  että saavat käyttää sampoota sitten kun itse haluavat. Vielä kun rohkenisi itsekin liimatukkansa jättää sodapesulle.

Hitsi tätä automaattista tekstinsyöttöä, eettiset Sampot ..... korjattu.

[Eileithyia]

Onpa hauska kuulla, että tuolle on nimikin. Joskus 20 vuotta sitten eräs äiti kertoi, eettisesti ole koskaan pessyt lastensa hiuksia Sampoa,  lapsilla oli upeat hiukset. Sen innoittamana olenkin pessyt omien lasteni hiukset aina vain vedellä. Pojat alkavat olla teinejä, hiukset ovat mahtavan upeat. Olen heille sanonut,  että saat käyttää sampoota sitten kun itse haluavat. Vielä kun rohkenisi itsekin liimatukkansa jättää sodapesulle.

Onhan niitä esim. Ruohojuuresta tai Lifesta saatavia ekologisiakin pesuaineita eli ei tuo sooda ole niin välttämätön. Varmaan ainakin parempi vaihtoehto kuin nuo synteettiset... Kaveri käyttää hiussaippuaa, itse en ole kokeillut. Hiussaippuoitahan voi tehdä varmaan myös itse jo vaan jaksaa. 

[Eklektikko]

Ainakin Lushin palashamppoissa - jollaiseksi siis hiussaippuan käsitän - on parabeenia. (Potentiaalinen allergeeni)
Eli vaikka Lushin tuotteissa on kaiken  maailman aitoja ainesosasia, ne ovat silti ns. teknotavaraa.

Sen sijaan ihan ensimmäinen googlausosuma hakusanoilla Ruohonjuuri + palashampoo, tuotti kauniin ainesosasisällön:
http://kauppa.ruohonjuuri.fi/shampoopala-hamppu-turve/VIHRE%C3%84-6430028390175/dp

(Meikäläiselle tosin ei sopisi, koska en laita iholle mitään mitä en voi syödä ja en voi syödä kookosta jota tuo sisältää.)

[Eileithyia]

Olen pessyt vain pyykkiä, hiuksiin ei ole tullut kokeiltua.