seuraava »

[valonkantaja]

olen tässä nyt joka päivä kutsunut arkkienkeli Jofielia ja kaksoisliekkiään Kristinaa valaisemaan viisauden vertauskuvia päässäni ja auttamaan minua oppimaan parhaalla mahdollisella tavalla...

Neljä tenttiä ja yksi lääkelaskukoe, yksi tentti takana, muut edessä ens viikolla. Olen aika laiska aloittamaan lukemista ja siinä välissä ehtii jo turhautua moneen kertaan ja repiä hiukset päästä. Keksin mitä ihmeellisempää puuhastelua, jotta välttyisin lukemiselta, kovin moni ei varmaan mene laittamaan pesukonetta pyörimään yheltä yöllä..?

En tiedä missä on vika, sillä olen tosi motivoitunut ja kiinnostunut näistä aiheista, nyt on ollut sisätautia ja kirraa, huomenna kirran tentti ja lääkelaskut. En osaa opiskella yksin, olen niin tottunut siihen, että joku häiritsee koko ajan. Nyt kun on niin hyvä rauha, en pysty keskittymään vaikka on telkkarikin päällä... Opin parhaiten lukemalla ääneen, selittämällä näitä juttuja jollekin, mutta exälle en viitti joka päivä soittaa "hei saanko selittää sulle miten aivoruhje poissuljetaan perusneurologisella tutkimuksella?"... Tiedän kyl ettei häntä haittaa koska hän itse opiskelee toista vuotta ensihoitajaksi, niin on kanssa kiinnostunut ja saadaan kumpikin uusia aspekteja kun jutellaan koulu/työ-jutuista. Äiti taas sulkee heti korvansa jos puhun sille jostain koulujutusta..

Olenkin nyt lukenut täällä itsekseni ääneen, mutta pakko aina soitella jollekin luokkakaverille tai tuutorille välillä ja selittää... Se on varmaan maailman rasittavin piirre ihmisessä, mut se on mulle kaikkein mielekkäin tapa oppia. parhaiten nääs oppii itse opettamalla toisia.

Ja nyt haluan kertoo teille, et jos on vatsakipua ja lähetään selvittämään missä vika, yks tärkeimpiä juttuja on tietää, pystytäänkö kipukohta paikallistamaan. Koska paikallistettu kipu eli somaattinen on lähtösin pintarakenteista, kun taas sellanen kipu, jota ei osata paikallistaa eli viskeraalinen kipu on lähtösin sisäelimistä. Jos tuntuu jossain mahan alueella kova pistos vaikka, niin ei voi olla kyse mistään sisäelinjutusta...

Ah, ihanaa kun sai purkautua...

[Lari]

Jokainen oppii omalla tyylillää?

Omaan tyyliini olet myöhässä.  Lohdullista eikö vain  Mutta kokeita tulee vielä.

Nimittäin on helppoa oppia koulussa. Kouluun virkeänä hyvin nukuttuna ja  kiinnostuneena, ymmärtäen mitä varten on ottamassa tietoa vastaan.

Kotihommat itsellä onnistui harvoin. Pakolliset tehtävät kuitenkin aina ajoissa. Joskus koulussa on niin rajusti tunteja, että eihän sitä jaksa enää mitään tehdä kotona. Kun elääkin pitäisi.

Sitten kokeeseen vaan lukastaan kirja + muistiinpanot läpi, ja kerrataan nopeasti tarvittaessa. Siinähän se. Vaikeissa laskuhommissa on hyvä tehdä kotitehtävät tai ainakin oikeasti yrittää. Sillä on vaikea hahmottaa esim. että jäyhyysmomentti on mm⁴

Koetta varten nukutaan hyvin. Herätään riittävän aikaisin, syödään. Ihan 3 min kertauksen voi tehdä. Rauhassa kokeeseen. Koko koepaperi luetaan rauhassa läpi. Elä hätäänny jos et heti ymmärrä kysymystä. Tehdään huolella tehtävät helpoimmasta alkaen. Kun kaikki tehty. Olet hetken rauhassa. Luet vastaukset läpi, korjaat ja tarkennat tarvittaessa. Kaikki on niin hyvin kirjoitettu kuin osaat. Aika loppuu hyvin harvoin kesken. Poistut tyytyväisenä kokeesta kaikkesi antaneena. Turha höpinä ystävien kanssa voi jättää tekemättä. Nimittäin jos joku vastasi erilailla ja luulet häntä viisaammaksi, epäilet itseäsi.

Valmistaudu seuraavaan kokeeseen.

Tämä on suunnilleen oma tyylini. Jokainen tehköön parhaalla mahdollisella tavalla.

Tietoisuutta (, jolloin tuuria ei tarvita) 

[valonkantaja]

Mä olen enemmänkin sellainen tuuriin luottaja... En oikein osaa valmistautua ajoissa...

Kauhean laiska opiskelija, mutta kaiken palautan kuitenkin dead-lineen mennessä, vaikka viimetippaan jääkin. Olen täydellisyyden tavoittelija ja saan puritettua sen itsestäni irti aina vasta viimesenä iltana ennen koetta/tenttiä. Tietenkin se aiheuttaa aina pienen paniikin... Mutta tällä kaksosen nopealla älyllä oppii yhessä illassa kaiken tarvittavan, jos aikaa ei mene liikaa siihen hermoiluun. Joskus tulee harrastettua itkupotkuraivareita kun ei vaan suju... Nyt tökkii. Mutta kyllä minä varmaan vielä jotain opin tänäänkin... Tärkeintä olis nyt vaan rauhottua ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, eikä selata hulluna viittä eri muistiinpanosivua ja hyppii asiasta toiseen... Siitä aiheutuu vaan kaaos tähän pikku päähän...

[remppa11]

Mullakin näyttö viiko edessä,ja perjantaina oli kolme osiota joista tein näytön...olen erittäin huolimaton ja lyhyt pinnainen oppilas,opettajien kauhu edelleén.Mutta jos todella olen kiinnostunut asiasta opin sen vain tekemällä...en opi lukemalla en katsomalla vaan suoraan toimintaa,ja muutama virhe joista oikaisun haluan heti ja pienimmästäkin virheestä.Kuulun tyyppiin saa oikaista ja haluan palautetta myös ja etenkin ne virheet.Miten muuten voi tietää tehneensä väärin jos kukaan ei oikaise.
Mutta tsemppiä kaikille tenttijöille kokeiden tekijöille ja näytöille,,,joita keväällä tuntuu olevan jos jonkin moisia...jos epäonnistuu muistetaan että se ei ole kuitenkaan mailman loppu vaan ihminen on erehtyväinen ja jännitys stressi voi saad aikaan ihan pikkumaisia ereheitä,eikä se aina tarkoita että emme osasis....lohdutan jo etuottoon itseäni ja teitä kaikkia...mutta enemmin haluan toivoa kaikille menestystä koska sen jokainen oppilas on ansainnut....

[Oikku67]

Hei, valonkantaja!
Luulin olevani ainoa laaatuani näissä opiskelutavoissani.. vaan enpäs sitten olekaan. Ihan kuin omaa kertomustani tentiin valmistautumisesta oisin äsken lukenut.. Vain kaksosten nopea äly puutuu minulta, muuten natsasi.
Olen kyllä ajatellu viimeaikoina näiden piirteiden johtuvan iästäni, etten vaan enää jaksa keskittyä, mutta en ollut tippaakaan erinlainen 20-vuotta sitten..

Tsemppiä!!

Näyttöä väsäävä  Oikku67   (http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/s020.gif)

[Lari]

Ehkä ajattelin lähinnä että oppiminen on parasta tehdä tunnilla. Ja kun koe tulee kerrataan asiat.

Siis kokeeseen ei luettaisi.

Kun sisäistää tiedon, sitä ei tarvitse muistaa ulkoa että miten kirjassa luki. Ehkä lopulta muistat sen pidempään kuin opetellessasi vuorokaudessa 200 sivua tekstiä.

Onko tärkeämpää saada kokeesta hyvä numero vai parantaa tietoisuutta?
Itse koen että viimeinen, ehkä vaikein koulu meni kaikkiista parhaiten tiedonlisäämisen kannalta ja myös kokeiden numeroiden mukaan.

Jokainen tyylillään
Tietoisuutta teille kaikille ja voimia viimeiseen rutistukseen

[valonkantaja]

Kiitos ihanat teille kannustuksesta...! Nyt on leikki loppu... Haen siwasta karkkipussin, laitan kahvia tulemaan ja aloitan alusta! Tein itselleni sellaisen lukujärjestyksen ja katsoin muistiinpanoista, mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä, opettelen ne perinpohjin ja jos jää aikaa, luen ehkä vähän muutakin...

Tämä on hauskaa! Nyt puristetaan kaikki älynystyrät yhteen ja todistetaan niiden huima ylivoima laiskuudelle ja tyhmyydelle.. Voisin melkein soittaa yhdelle leijonaystävälleni, jolle on tärkeintä että hän saa aina minua paremman arvosanan, että nyt ei onnistu...

Lari, ihan totta, ei kannata opiskella niin että kaikki jää vain pintamuistiin ja katoo taivaan tuuliin heti kokeen loputtua. Noi on kuitenkin kaikki mun omaa kirjottamaa tekstiä, eli oon luennolla tehnyt muistiinpanoja (tätä kirraa n. 20 sivua) eli ei ole ensimmäinen kerta kun luen näitä asioita (pitäähän kirjoittaessakin miettiä mitä kirjoittaa!) ja kun on kuitenkin vaan 20 sivua, oleellisimmat asiat ehdin lukemaan yhdessä illassa ajatuksen kanssa vaikka 10 kertaa. Sitten teen harvinaisen typeriä muistisääntöjä sellasista jutuista jotka ei muuten jäisi päähän... esim. nektariini banaani infektio = jos neutrofiilit koholla--> bakteeri infektio... Tollaset jää hyvin päähän. Eli pyrin siihen että asiat jäisivät ns. säiliömuistiin...

[Stareyes]

Hei Valonkantaja
Täytyy sanoa, että mulla itsellä ollut motivaatio opiskellessa aina hukassa , paitsi niissä aineissa joista todella pidän.
Siihen aikaan kun kävin kauppakoulua, ensimmäiset mikromikot tulivat markkinoille.
Ei ollut minkäänlaisia hienouksia, mitä nykyisin ja kaikki tallennettiin disketille  :.
Pidin kovasti tietotekniikasta. Vaikken kovasti edes ponnistellut, sain päättötodistuksen kiitettävän.
Toinen, jossa halusin loistaa oli konekirjoitus  , mutta, mutta ekonomiopettaja oli tiukka , vaati tosi paljon ja mun tahtoi karkailla ajatukset ihan muualle.
Tämä opettaja istui happamennäköisenä suu viivana, tiukka ilme kasvoilla, ei antanut armoa millään muotoa.
Silloin oli tosin korjausnauhat koneissa käytössä, mutta ei siitä apua ollut, pyyhkiminen jätti ikävät sutut papereihin ja siitäkös opettaja huomautti .
Mulle itselle olis kaikkein paras ammatti sellainen, jossa voisin käyttää luovuuttani, mutta kas, tuo ei elätä  , näin siis ajattele järkevä realistinen Kauris....

Tiedätkö, tuli mieleen, että mulle voisit soitella, koska olen erittäin kiinnostunut lääketieteestä ja kuuntelen mieluusti, mitä toinen kertoo ja kuinka hahmottaa asioita. Voisin esittää muutamia kysymyksiä.
Ehkä ajatusten tyhjentäminen välillä voisi autta oppimaan
?

[Sister of Night]

Täällä eräs kaksonen nyökyttelee hyväksyvästi Valonkantajan opiskelumetodeille. Samanlaista "sohellusta" se on ollut itselläkin. Aina viime tipassa ja muistiinpanot sun muut vähän rempallaan. En ole kuitenkaan koskaan osannut stressata kokeita, vaan olen aina luottanut tuuriin ja tietysti myös luontaiseen kykyyni jauhaa konseptitolkulla älykkään kuuloista p..kaa.  Tietysti eri asia jos kyseessä on tuollainen tarkempi "nippelitieto"

Kaikista pahin koetinkivi minulle oli opinnäytetyön tekeminen (valmistun vihdoin tänä keväänä ihan oikeaan ammattiin, jee!)Kaunokirjallisen taustan omaavana ihmisenä mulle tuotti suuria vaikeuksia kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja toteuttaa tieteellinen tutkimus.(Puhumattakaan pilkuntarkoista lähdeviittauksista ja tarkoista merkintäohjeista..aaargghh!) Sen työn kanssa tulikin tuskailtua vuosi, kunnes vihdoin tänä keväänä otin itseäni niskasta kiinni ja tein homman loppuun.

Kun oltiin palauttamassaa töitä koululle parin opiskelukaverin kanssa, iski mulle kauhea alemmuudentunne, kun näin miten huolella he olivat työnsä tehneet ja kuuntelin heidän juttujaa valvotuista öistä miettiessä jotain kappaleiden paikkoja.  Olin ihan varma, että huono arvosana tulee. Toisin kävi. Hypin kattoon, kun viimeviikolla kuulin, että tukimukseni onkin suoritettu kiitettävästi. 

Että taas tuli opittua, ja muistettua se, että kukin tekee itselleen parhaallaa tyylillä. Minulle tuo kaoottiselta vaikuttava sähellys sopii. Näköjään silläkin metodilla sain tieteellisen tutkimuksen tehtyä, vaikka naureskelinkin kun ennakkopalautteessani oli juttua "työn huolellisesti mietitystä rakenteesta".

Hehheh, eipä sitä kyllä paljon tullut mietittyä..
Joten puhtia sulle Valonkantaja! Luota omaan taktiikkaasi..ja tietty vähän tuuriinkin!

[valonkantaja]

 

Supraspinatustendiniitti!! Mä en ymmärrä miks meitä rankaistaan tällasilla sanoilla!

Voin lohduttautua sillä että puolet meidän luokkalaisista ovat tod.näk. ryypänneet koko viikonlopun, en ole ainakaan ainoa JOS en pääse läpi...

Sister of Night, mulla on ihan sama juttu... olen nimenomaan kaunokirjallisesti lahjakas, en tieteellistä tekstiä osaa kirjoittaa. Pilkut asettelen sinne "missä ne tuntuvat hyvältä" yms... Jotkut opettajat inhoavat jaarittelevaa ja muka-tietävää-sepustusta, jota mulla on tapana kirjoittaa silloin kun en tiedä mistä on kyse ja siitä sitten rokotetaan... Mutta kukin tyylillään...

Nyt kyllä alan taas lukemaan pää punasena ja hyppään kaikkien sanojen yli joita en tajua...

[Elämänilo]

Supraspinatustendiniitti!!

Hei "valonkantaja"

Opiskellaampas nyt sitten yhdessä,
kun täällä foorumilla roikut.

Olkapään supraspinatus- eli loitontajajänteen
ja sen kiinnityskohdan "tulehdus"
- supraspinatustendiniitti - on 35-50 -vuotiaiden
yleisin olka- ja hartiaseudun kiputila.
Tyypillisesti olkapää kipeytyy,
kun työskennellään käsi kohoasennossa.
Jos rasitukseen liittyy runsaasti toistoliikkeitä,
olkapään jännerakenteet ärtyvät helposti,
"tulehtuvat" ja paksuuntuvat.
Seurauksena on mahdollisesti jo ennestään tiukahkon
olkanivelen ahtaus, impingement.


   Elämänilo   

[valonkantaja]

Kyllä vain, minä roikun täällä kun tämä on tällainen "henkireikä"!

Olen koko illan lukenut - välillä pitänyt täällä taukoa.  :

Supraspinatustendiniitti. Olkapäässä, jänne hankautuu acromionin ja humeruksen välissä.
Altistava tekijä: olkavarren abduktio eli loitonnus.
Diagnoosi: em. liike aiheuttaa kipua. Kipukaarioireyhtymä.
Hoito: lepo, SNAID (tulehduskipulääkkeet), kortisoni olkapääpiikkinä.

[taria]

Valonkantaja.. silloin kun opiskelin luin aina sitä mukaan kasetille ja sit tentteihin kuuntelin.. nukahdin usein.. meni varmaan alitajuntaan.. kun tentissä muisti hyvin.. tää toimi mulla..   .. hätä keinot keksii..  

     

[valonkantaja]

Luomen poisto.

Iho puhdistetaan. Paikallispuudutus 5ml lidocainilla + adrenaliinia, jotta verisuonet supistuvat --> verenvuoto vähenee, eikä lääkeaine lähde verenkiertoon. Soikeat tai salmiakin muotoiset viillot luomen ympärille, atuloilla luomesta kiinni, veitsellä irroitetaan ihonalaiskudoksesta. Luomi laitetaan formaliiniliukseen ja lähetetään labraan PAD testiä varten.

Pahanlaatuiseen kasvaimeen viittaavat merkit luomessa: useita värisävyjä, kasvaa, erittää nestettä, "levoton reuna"...


taria, en tähän hätään saa mistään nauhuria.  Mutta asiat alkaa olemaan aika hyvässä järjestyksessä päässä.

[valonkantaja]

Akuutti vatsa - yleisnimitys kaikille vatsanseudun sairauksille jotka aiheuttaa hengenahdistusta. Aiheutuvat verenvuodosta tai peritoniitista (vatsakalvontulehdus)...

Kivun sijainti:
- oikea ylävatsa, säteilee oikeaan lapaan - sappikivitauti?
- vannemainen ylävatsakipu - pankreatiitti (haimatulehdus)
- vatsan alueen kipu, pisto hartiaan - palleaärsytys?
- keskivatsakipu, siirtyy oikealle alavatsalle tarkkarajaisesti - appensidiitti (umpilisäkkeen tulehdus)
- kipu joka siirtyy kylkeä pitkin alas - virtsatiekivitauti