Olen huomannut sen fantsun jutun, että meditaation ja erityisesti (pomputtoman, puhtaasti menttaalisen) joogalentoharjoituksen
aikana* kykenen "urisemaan" paljon matalampia ääniä kuin normaalisti, vähän siihen tyyliin
kuin tiibettiläiset munkit usein tekevät.
https://www.youtube.com/watch?v=BIRJMESl4U8&list=RDBIRJMESl4U8#t=31(...soombadi pudi jeesuu baa??
)
Tänä aamuna kokeilin piruuttani, miltä Kalevala kuullostaa "tiibettiläisittäin".
Muistan Kalevalan alusta joitakuita säkeitä, vaikka en välttämättä ihan oikeassa
järjestyksessä.
Urisin siis täysin monotonisella äänellä:
Mieleeni miinuun tekeevi, aivooni ajatteeleevi, jne.
Tuntui että tuossa urinassa on sellaista poweria, jota esim. ruotsin- tahi englanninkielisellä
käännöksellä olisi vaikea ellei mahotonta saada aikaan, puhumattakaan ranskankielisestä
käännöksestä??
* Koska tuo vaikutus häviää minuuteissa joogalentoharjoituksen loputtua, se paljastanee
sen karun totuuden, että harjoituksesta ei liene paljonkaan pysyvää hyötyä, jos
sitä tekee vain hyvin satunnaisesti kuten meikäpelle...
: