seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Vaatii tietyn määrän luppoaikaa, sivistystä ja kiinnostusta, että seksin pyhyyttä ja toisen kunnioittamista voi harrastaa. Lähi-Idässä miehet kuulema hakee palvonnan kohdetta, naisesta, ainakin Libanonissa, mutta Kuwaitista en tiedä. Suomessa se on kai usein arkinen työkumppani ja työjuhta tämä nainen? Vai? Olen jotain makua saanut siitä että mies palvoo ja se oli kivaa, minäkin pidin suhteesta ja hänestä silloin, sitten kun tulee riidat, kumpikaan ei ole mitään enää, vain riitapukari ja seksi ei ainakaan toimi.

[VE!]

Olisiko tässä toisen keskusteluaiheen paikka?

annaelen

Minusta itseasiassa ei, koska aihe on seksuaalienergia, ja se on samaa energia oli sitten suuntautuminen mikä hyvänsä. Keskustelua vaan tulisi ehkä vähän laajentaa noista perinteisistä uomista.

[Asterix]

Jännä että tässä muuten puhutaan niin paljon seksistä miehen ja naisen välillä. Entäs homoseksuaaliset suhteet sitten? Ja lesbon tunteminen itsensä naiseksi? Esim. pareissa joissa on kaksi hyvin naisellista naista, eikä sitä miehistä puolta ollenkaan?

Itse muuten tunnen itseni enimmäkseen ihmiseksi, vaikka ei minulla mitään sitä naiseuttani vastaan ole (varsinkin kun on jo tullut synnytettyäkin)

No tuota noin...
Itselläni on ollut naissuhteita. Luokittelen silti itseni joksikin bi-sekusaalisen ja heteron välille. Totaalilesbo en voisi edes kuvitella olevani.
En tiedä, olenko vain kokeilun haluinen tässäkin suhteessa, kuten seksuaalisuuden suhteen muutenkin olen.
Minut luokitellaan varsin naiselliseksi naiseksi ja naismakuni on myös varsin naisellinen.
Tosin minusta Suomessa ovat kiinnostuneet varsin maskuliiniset ns. "rekkamiestytöt", joka itse asiassa hiukan pitää kurissa tuota suuntautumistani. Ei heitä oikeastaan löydykään muualta kuin Suomesta.

Muualla maailmassa bit ja lesbot ovat varsin kauniita ja naisellisia.
- Siis nojaten omaan kokemukseeni. :

Jotenkin minulle miehen pitää olla mies ja naisen nainen tasapainoisella tavalla. 

Ennen vanhaan, kun kristinuskoa ei oltu vielä luotu, niin ei ollut olemassa homoseksuallisuuttakaan, vaan bi-seksuaalisuus oli ihan normaalia ihmisille.

Olen kuullut jonkun väitteen, että normaali ihminen olisi bi-seksuaali, mutta yhteiskunta ja uskonnot ovat tehneet heterosuhteista "normaalia".

Esim. suurin osa apinoistahan on varsin bi-seksuaaleja.

[metsätonttu]

Kuuntelin tässä kerran erästä miestä, taisi olla pappi tai ainakin kirkon miehiä, joka puolusti homoutta.

Hän heitti lauseen, jota jäin pitkään aprikoimaan.
- Noin 80 prosenttia ihmisistä on kuitenkin bi-seksuaaleja, ainakin piilevästi, kymmenen homoseksuaaleja ja toiset kymmenen heteroja.

Niin että...onkos meitä vedetty höplästä! Kun sitten yritetään olla niin sääkeriä että.

[VE!]

Tosin minusta Suomessa ovat kiinnostuneet varsin maskuliiniset ns. "rekkamiestytöt", joka itse asiassa hiukan pitää kurissa tuota suuntautumistani. Ei heitä oikeastaan löydykään muualta kuin Suomesta.

Muualla maailmassa bit ja lesbot ovat varsin kauniita ja naisellisia.
- Siis nojaten omaan kokemukseeni. :

Ei muuten pidä paikkaansa, sulla on vain tainnut käydä hyvä mäihä . Ainakin täällä kotikulmilla on suurin osa yli 35-vuotiaista aika butch. Toisaalta nuoremmat taas ovat kyllä aika naisellisia tai sitten poikamaisia (tähän tietysti vaikuttaa esim se että missä ihmisiä tapaa. Kalliille klubeille tulee aina "paremman näköistä" porukkaa).

Omassa ympäristössäni on käynyt sellainen hassu ilmiö, että pitkään naisten kanssa asuneista naisista kaksi onkin suhteen kariuduttua vaihtanut mieheen. Toinen isänsä ikäiseen silloin vielä naimisissa olleeseen mieheen, ja toinen nuoreen anarkistiin. Ensimmäinen piti itseään täysin lesbona (ja oli ulkonäöllisestikin hyvin poikamainen), toinen taas oli enemmän bi. Hänelle hankalinta naissuhteessa olikin se, että hän ei voisi tulla partnerilleen raskaaksi.

Itse olen ollut ihastunut naiseen oikeastaan ainoastaan kerran, ja silloinkin vain pari päivää. Pähkäilin asian kanssa pari yötä, ja sitten näin unen jossa lotrasin partaveden kanssa. Loiskutin sitä naamalleni, ja aloin sitten katumaan koska haju oli niin kamalan vahva ja pistävä, enkä pitänyt siitä ollenkaan. Otin tämän vihjeenä 

Toisaalta ystävieni kanssa osoitan hellyyttä avoimesti ja saatan olla henkisellä tasolla ihastunutkin. Se on kuitenkin tunne ilman seksuaalista latausta. Ehkä tuo 80% bi-seksuaalisuus on se laajimmalla tavalla ajateltu määritelmä, en minä itseäni varmaan siihen kymmeneen hetero-prosenttiinkaan voisi laskea.

[^^Queen Nefertiti^^]

Oinasmies suositti mulle lesboilua.. ei onnistu..


Hmm..haluta tulla raskaaksi, se oli exän ongelma edeltävän kanssa, mutta mun kanssa sen ei pitänyt olla ongelma, en halua välttämättä lisää lapsia..

[Asterix]

Ei muuten pidä paikkaansa, sulla on vain tainnut käydä hyvä mäihä .

Heh...!  Voi olla..

En tiedä, mikä tuo Netherlandsien tilanne on, mutta Suomessa mielestäni naiset ylipäätään, seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, ovat tosi miehekkäitä sekä olemukseltaan että asenteeltaan suurimmaksi osaksi.
Olen saanut vaikutelman, että Suomessa ylipäätään kauneus ja naisellisuus ovat negatiivinen asia ja pahasta.
Naiselliset naiset ovat vähemmistö Suomessa.

Sehän on selvä varmaan kaikkialla, että paremmilta clubeilta löytyy paremman näköistä sakkia, mutta Suomessa en oikein käy missään muuta kuin joillain "pakollisilla" kutsuvieras illoissa/avajaisissa ja yleensä se siihen sitten jääkin.
Suomessa olen lähes suurimmaksi osaksi maalla omassa rauhassani lähes erakkona.
Bailaan ja vietän clubi-elämää ihan tarpeeksi muualla, joten en varmaan jaksaisi kaikkine näine työn kanssa matkustamisineni, jos en voisi olla välillä täysin itsekseni hiljaisuudessa.

No minun vähäiset kokemukseni naisten rakkaudesta ovat lähinnä sinun naapuristasi Belgiasta, entistä kotimaistani Itävallasta, Britaniasta ja Ranskasta, mutta kuten miesystäväni, heillä on ollut kansainvälinen tausta, eli kotoisin jostain muusta Euroopan maasta, jolloin myös asuneena ulkomailla ja matkustaneena ja maailmaa nähneenä heillä ei ole sellaista kapeakatseisuutta oikein minkään asian suhteen elämässä, joten he eivät suhtaudu asioihin niin mustavalkoisen jyrkästi, jolloin kynnys toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan ja myös naisellisuuttaan ei ole niin korkea.

Seksuaalisuus (myös suuntautuminen) ja naisellisuushan nyt kuitenkin ovat kaksi aivan eri asiaa, vaikka toisaalta ne nivoutuvat toisiinsa, niin kuin nyt mikä tahansa tässä elämässä.

Kuuntelin tässä kerran erästä miestä, taisi olla pappi tai ainakin kirkon miehiä, joka puolusti homoutta.

Hän heitti lauseen, jota jäin pitkään aprikoimaan.
- Noin 80 prosenttia ihmisistä on kuitenkin bi-seksuaaleja, ainakin piilevästi, kymmenen homoseksuaaleja ja toiset kymmenen heteroja.

Niin että...onkos meitä vedetty höplästä! Kun sitten yritetään olla niin sääkeriä että.

Onko se sitten kuitenkin niin, että ihmiset ovat suurimmaksi osaksi bi-seksuaaleja,koska esim. homo ystävistäni, vaikka he ovat jopa virallistaneet suhteensa, niin ei kuitenkaan 100% homoa löydy kun syväluodataan, vaan lähes kaikilla on ollut tai on välillä myös naissuhteita.

[Ajatus]

- Noin 80 prosenttia ihmisistä on kuitenkin bi-seksuaaleja, ainakin piilevästi, kymmenen homoseksuaaleja ja toiset kymmenen heteroja.

Niin että...onkos meitä vedetty höplästä! Kun sitten yritetään olla niin sääkeriä että.

Hyvä kysymys, metsätonttu! Itse kylläkin olen ajatellut, että nämäkin asiat kuuluvat kategoriaan "sen vain tietää". Kuten tuossa Morgan Spurlockin uudessa dokkarisarjassa (hyvä sarja muuten) eräs lesbo-tyttären isä kertoi tyttärensä vastanneen isän epäilevään kysymykseen: "Mistä tiedät, että olet varmasti lesbo?" vastakysymyksellä: "Mistä sinä tiedät, että olet hetero?". Tämän jälkeen isä oli tajunnut pointin.

[Aniel]

Onko se sitten kuitenkin niin, että ihmiset ovat suurimmaksi osaksi bi-seksuaaleja,koska esim. homo ystävistäni, vaikka he ovat jopa virallistaneet suhteensa, niin ei kuitenkaan 100% homoa löydy kun syväluodataan, vaan lähes kaikilla on ollut tai on välillä myös naissuhteita.

Mä olen pyörinyt myös näiden asioiden kimpussa... silloin kun itse olin naimisissa ihastuin pari kertaa tyttöön. Ihailin poikamaisia tyttöjä. Sitten terapeuttini alkoi kysellä minulta asiasta (kun vihdoin uskalsin tunnustaa tunteeni) ja tajusin ihailevani heitä juuri siitä syystä, että poikamaiset tytöt piilottivat oman naisellisen seksuaalisuutensa. Tajuaminen oli rankka kokemus, sillä minä puolestani olin vetänyt naisellisuuteni piiloon rankkojen häirintä- ja raiskauskokemuksen jälkeen.

Erottuani ihastuin toden teolla tanssiopeeni. Hän on hetero ainakin jossain määrin, nyt kihloissa miehen kanssa. Tunne oli kuitenkin jännä. Molemmat pyörivät ihmeellisissä rakkausenergioissa, koskaan fyysisesti koskettamatta toista. Tällainen henkinen rakastuminen auttoi minut kuitenkin vaikean elämänjakson yli.

Tällaisen ihastumisen merkityksen ymmärsin, kun juttelin viimeisen poikaystäväni kanssa, joka opettaa kontakti-improa. Keskusteltuani hänen kanssaan aloin jakaa rakkauden tunteet kahdelle tasolle. Yleiselle ja yksityiselle. Yleisellä tasolla voi kokea universaalia rakkautta ketä tahansa kohtaan. Yksityisellä tasolla MINÄ en enää kuvittele voivani elää naisen kanssa, koska biologia tulee vastaan. Haluan tulla raskaaksi ja saada lapsen MIEHEN kanssa. Olla kokonainen (enkä väitä etteikö homosuhteessa voi kokea samaa tunnetta, puhun nyt vain itsestäni).

Viikko sitten tapasin ihanan naisen. Tajusin heti, että hänen tyttöystävänsä istui vieressä ja tuijotti minua kuin tarkastellen, mikä olen naisiani. Hämmennyin kuitenkin tämän ihanuuden kanssa keskustelusta, sillä nainen oli aivan jumalaisen kaunis ja utuinen. En kuitenkaan ihastunut häneen, tajusin vain, että tahtoisin itse olla yhtä utuinen ja seksikäs...  :

Liitänkin tämän nykyisen viehätyksen joka kohdistuu naisiin lähinnä siihen, että olen tässä elämäni vaiheessa tutkimusmatkalla omaan naiseuteeni. En oikein tiedä, mitä se on.... Luulen että minä olisin tosi NAINEN vasta kun saan lapsen...  Mutta luulen, että haluan vain ohittaa tämän vaikean tutkimusmatkan yksinkertaistamalla asian.

Minulla on tapa nähdä itseni ulkopuolella kaikki se, mitä ITSE HALUAISIN OLLA.
 


Ja vielä tuohon Asterixin kommenttiin... Minunkin paras homomiesystäväni ihastuu minuun aina välillä... ja siis myös ilmoittaa, että nyt seisoo...

[Asterix]

Ihailin poikamaisia tyttöjä. Sitten terapeuttini alkoi kysellä minulta asiasta (kun vihdoin uskalsin tunnustaa tunteeni) ja tajusin ihailevani heitä juuri siitä syystä, että poikamaiset tytöt piilottivat oman naisellisen seksuaalisuutensa.

Tajuaminen oli rankka kokemus, sillä minä puolestani olin vetänyt naisellisuuteni piiloon rankkojen häirintä- ja raiskauskokemuksen jälkeen.

Oli muuten pakko tarttua tuohon jälkimmäiseen lauseesi.
Syy, miksi Suomessa ollessani pysyttelen omissa oloissani, on juuri tuo.

En vain käsitä, mikä ihme siinä on, mutta miksi juuri Suomessa, joka pitäisi kaiken järjen mukaan olla turvallinen maa jne. tulee lähes missä tahansa kadulla kävellessä olo, että pitää olla koo ajan tarkkaavainen ja varovainen, ketä siellä tulee vastaan?

Olen keskustellut tästä samasta ilmiöstä muiden ulkosuomalaisten kanssa paljon.

Muualla maailmassa kaupungeissa on tiettyjä paikkoja/alueita joita normaali ihminen välttää oman turvallisuutensa vuoksi, mutta Suomessa se turvattomuuden tunne on aivan kaikkialla.

Itselläni on myös kokemuksia siitä, että jo pelkästään Stockan edessä tai Espalla kävellessä ja shoppaillessa ihmiset voivat olla tosi agressiivisia ja esim. minulle on enemmän kuin kerran käynyt niin,
että joku mies lähtenyt seuraamaan ja vaikka ihan kotiovelle asti,
jolloin lukossa oleva alaovi lopettaa seuraamisen.

Kaikista pahinta itse asiassa se on kun menen maalle länsirannikolle ja kävelet kaupungilla shoppaillen, niin se on vielä enemmän julkeampaa ja ihmiset vielä enemmän välinpitämättömämpiä auttamaan kuin pääkaupunkiseudulla.
Pelottavinta se on kun lähden lenkille jollenkin hiljaiselle hiekkatielle, niin sitten sinne eksyy joku yksinäinen autoilija mies, joka hiljentää kohdalla ja ajaa vierellä tuijottaen, sitten taas käy kääntymässä jossain ja jää kyttäämään ja odottelemaan jonnekin ja kun pääsen kohdalle, niin se alkaa ladella ehdotuksia ja sinne ja tänne ja kieltäytymisestä tulee varsin agressiivista palautetta.

Tätä ei tosiaankaan ole tapahtunut minulle missään muualla kuin Suomessa.

Mitä tälläinen ilmiö kertoo suomalaisten seksuaalisuudesta ja missä jamassa se koko energia oikein on ja mikä sen selittää?

Onhan tuo lievä raiskaus-käsite Suomen laissa myöskin vain ilmentymä tuosta asiasta.

[twin peak]

kiitokset Lakelle miehenkiintoisesta linkistä 

- kyllä on mielenkiintoinen keskustelu käynnissä, yrittelen tässä virittäytyä taajuudelle, mutta mun transistori on vielä toisella puolella galaksia...

[VE!]

Tämä nyt menee vähän off topic, mutta...

Häissämme, jotka pidettiin täällä hollannissa, oli aika paljon minun suomalaisia kavereitani. Kauniita naisia suomalaiseen tapaan kesäisissä kukkamekoissa. Ja täkäläiset miesvieraat olivat HYVIN vaikuttuneita... Heidän mielestään suomalaiset naiset olivat niin upean naisellisia ja maanläheisiä. Suomessahan on kuitenkin tapana, että vaikka muuten pukeudutaan käytännöllisesti, niin juhliin panostetaan. (hollantilaiset naiset olivat yhtä lukuunottamatta kaikki housut jalassa)

Itse olen huomannut että suomeen tullessa on jotenkin niin mahtavaa katsoa, miten ihmiset ovat joka askeleella juuri siinä missä he ovat. Kun täällä ihmiset ovat askelta ottaessaan jo pari askelta edempänä. Tajuattekohan mitä oikein tarkoitan... 

Mulla on muuten teoria tuohon Asterixin Suomessa kaikkialla kokemaan "vaaran" tuntuun. Yleensä maailmalla liikkuessa, niinkuin sanoitkin, ei mene tiettyihin paikkoihin, koska se ns. pohjasakka on ja pysyy siellä. Minusta aina tuntuukin että osa yhteiskunnasta on tavallaan lakaistu muiden näkymättömiin omille alueilleen, niin että paremmin toimeentulevien ei tarvitse heillä päätään vaivata. Suomessa taas (paria harvaa gettoa lukuunottamatta) sitä ollaan kaikki samassa veneessä. Muualla kuin Helsingissä ei oikeastaan edes ole hienostokaupunginosia, ja Helsingissäkin niillä alueilla asuu aivan tavallista porukkaa. Monella paikkakunnalla kaikki menevät samaan kouluun, asuvat toistensa vieressä ja käyvät töissä viereisissä rakennuksissa. Kaikki yhteiskunnan kerrokset elävät samalla alueella. Ne naistenjahtaajatkin.

Minusta tämä on kuitenkin rikkaus. On hienoa että esim. lapset koulussa joutuvat tottumaan kaikenlaisiin muihin lapsiin (vaikka suomalaisissa kouluissa porukka on rodultaan homogeenista, lapsia on kaikista yhteiskuntaluokista. Toisin on esim. täällä hollannissa) Itse huomasin opiskeluaikana sen valtavan eron mikä oli "hienostokoulut" käyneiden pääkaupunkilaisseutulaisten ja maalta tulevien tyypien välillä. Kun oli yläasteelta lähtien ollut vain samanlaisen sosiaalisen taustan omaavien nuorten kanssa, oli käsitys valtaväestön todellisuudesta jotenkin hämärtynyt. (Tämä minusta nähtiin esim. silloin kun suomessa laskettiin väkevien viinojen verotusta...)

[Aniel]

mielenkiintoinen näkökulma VE! Ja totta, että kaikki soutavat samaa venettä... Jopa "hienostokaupunginosa" Eirassa on neulojenvaihtopiste, mikä värittää tuon alueen katukuvaa.

[metsätonttu]

Noihin vaaroihin täytyy vielä puuttua!

Joskus minäkin ihmettelen, että jotkut naiset uskaltavat olla niin naisellisia ja kauniita. Minusta sekin on uskaliasta. Ehkä enemmänkin sitä näkyy Virossa ja Venäjällä, täällähän on vielä enemmänkin sitä kahisevaa kansaa. Mutta kauneuden pitää olla oikeutettua olla olemassa ja olla esillä. Ihmisen kauneudentajussa voisi olla kehittämisen ja kasvamisenkin varaa. Kauneudentaju minusta liittyy myös elämässäselviytymiseen.

Ja tässähän niitä ristiriitoja syntyy.

Vielä tuosta piilevästä bi-seksuaalisuudesta. Nythän näissä kirjoituksissakin näkyy tietty vapautuminen siinä, mutta toisin oli, kun olin murrosiässä.

Kyllä sen kaikki mahdollinen olemassaolo siivottiin ja rankattiin kovan käden kautta. Olin itse ihastunut naapurin kauniiseen rouvaan. Sydän pampattaen sitten seurasin, kun rautakaupan kaksi 'harmaata hiirtä' naismyyjää oli tavattu itse 'teossa' ja vankilaan määrättiin haureuden vuoksi. Kun kysyin äidiltäni, mitä pahaa he ovat tehneet, sain onneksi vapauttavan ja lohduttavan vastauksen: -Ei ne mitään pahaa ole tehneet, hellyyttä vain ovat kaivanneet.

Mutta laki mikä laki, synti mikä synti ja sairaus mikä sairaus saa kipeän pelokkaaksi vieläkin monen hempeän sydämen.

[Aniel]

SEKSUAALIENERGIA = ELÄMÄNENERGIA

                                  JA

           KAUNEUS = VASTARINTAA  !!