Lari
Vieras
|
|
« : 05.06.2006 16:07:47 » |
|
Kysymyksiä ilman vastausta Pala ajatuksista mitkä ovat mielessä pienessä. En odota mihinkään vastausta sillä tiedän tai ajattelen mitä ajatten. Nyt kun laserilla on pystytty ampumaan valoa nopeammin ja mustasta aukosta pääsee näin läpi muihin avaruuden osiin mailmankaikkeudessa, matkustammeko pian kaukana galaksistamme. Ja jos fyysistä ruumista emme tarvitsisi niin voisimmeko liikkua ajasta ja paikasta riippumatta kaikkialla. Joutuisimmeko sekasortoon missä kukaan ei välittäisi mistään ja kaikki työt jäisivät tekemättä. Rakkaus puhtaimmillaan. Jos rakastaisimme täydellisesti kaikkea, niin mitä tapahtuisi. Tarvitsisimmeko rahaa, valtioita, poliitikkoja ja armeijaa. Sillä me antaisimme lähimmäiselle niitä asioita joita voimme tuottaa ja valmistaa. Ja saisimme sitä mitä kaipaamme. Kuka päättäisi siitä että tuotetaan sitä mitä tarvitsemme ja hoitaisi tuotteet / tiedon kaukaisille ihmisille. Lopettaisivatko jotkut tekemästä asioita, koska he saavat mitä haluavat. (No ehkä ei, sillä silloin rakkaus ei olisi puhdasta mutta siirtymäkausi rakkauteen olisi rankempi niitäkohtaan jotka siihen ensimmäisenä pyrkivät.) Tapahtuuko kaikki todella niin kuin pitääkin tapahtua. Sillä kun nyt katsoo taakseppäin, niin meistä on kasvanut juuri sellaisia kuin me olemme historiamme vuoksi. Emme ole täydellisiä, mutta kun tiedämme puutteemme voimme pyrkiä siihen. Ajatuksia viikonlopusta. Kävin baarissa ja aistin ihmisten tunnetiloja. Iloa, rakkautta, hellyyttä, hukassa olevia ihmisiä, agressiota, pelkoa, yksinäisyyttä jne… Miksi minä tunnen tunnettilat kun massa vain on. Minut ehkä vahingossa tönäistiin agressiivisen miehen päälle. Testattiinko minua pystynkö lepyttelemään hänet ja kestänkö sen negatiivisen sananhelinän jonka sain. Tarvitsinko niitä kymmenien naisten kosketuksia kun he ohi kävelivät, sillä miesten kosketukset olivat paljon vähempänä. Kun hain kotimatkalla hampurilaisen ja kävelin kotiin olinko matkalla suojelusenkeli kauniille pienelle naiselle. Hän käveli samaa vauhtia kanssani hieman edellä ja yksi suuri päihtynyt mies höpisi ihme juttuja ja kuolasi naisen perään. Iso mies jäi tuijottamaan häntä, kun lopulta he kääntyivät erisuuntiin ja minä jatkoin matkaa vielä hetken naisen perässä. En usko että kukaan pelkää minun lempeää luonnettani ja kehoani. Tässä hieman ajatuksiani. En viitsi nyt kirjoittaa pidemmästi, sillä en tiedä mitä ajattelette. Onko tämä kaikki turhaa. Laittakaapa tekin mietteitänne. Ehkä vastaus ei ole niin olellinen, sillä jokainen ajattelee mitä haluaa. Terveisin pieni pää
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lunar strain
Kohtuuastroilija
Viestejä: 70
|
|
« Vastaus #1 : 05.06.2006 23:07:16 » |
|
Hyvinkin filosofisia kysymyksiä....ajattelu tähtää parhaimmillaan universaaliin tietoon asioiden tilasta, ja tiedon klassinen määritelmähän on: 1/tosi, 2/oikeutettu, 3/uskomus sekä 4/jotain muuta. Määritelmän luoneet henkilöt ovat tosissaan miettineet asioita, ei siis kevyin perustein ole tuota muotoiltu. Tieteen riemuvoittoa ylistäessämmekin on siis jouduttu myöntämään että tieto on myös uskomus ja jotain muuta, tekijä x. Ehkä ymmärryksemme ei koskaan tule täydelliseksi, ehkä rajoitteet eivät poistu kaikkien mielestä tai missä ne sijaitsevatkaan. Voidaankin ajatella että vaikka kuinka haluaisi oppia ymmärtämään maailman hienoudet ja tosiasiat niin yleensä päästään vain omien linssien läpi nähdyn todellisuuden määritelmään. Onko sillä todellista merkitystä ja ennen kaikkea miksi? Mitä on rakkaus puhtaimmillaan? Miksi se on tavoiteltavaa, kenties olemisen ylin muoto? Vaiko vain kaunis ajatus ideamaailmasta? Jos rakkaus on täydellistä sen sisältäen kaikki hyveet yhtä aikaa valtiota, rahaa ja instansseja ei tarvittaisi, kaikki toimisi automaattisessa sopusoinnussa keskenään. Ehkäpä puhdas rakkaus onkin kaunista järkeä, kollektiivista sopusointua. Olotila jossa maallinen ruumis kävisi lopulta tarpeettomaksi? Voisiko tarkoitus ja sattuma toimia yhteistyössä vai ovatko ne toisensa kumoavia tekijöitä? Voiko tarkoitus, kohtalo muotoutua koko elämän aikana ja muuttaa jopa suuntaansa sattuman sanelemien tapahtumien myötä? Onko asioiden pakko tapahtua, onko todellista vapaata tahtoa olemassa? Jos kaikki toimii tarkoituksen sanelemana, koskeeko se myös kokemiamme tunnetiloja ja asioiden näkemisperspektiiviä vai pelkkiä tapahtumia itsessään ilman merkitys- ja arvovaikutteita? Todellakin kysymyksiä vailla vastauksia, vaikkakin täynnä ajatuksia. Ei niin filosofista ja hienoa, vain ajatukseni virtaa
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
mateve
|
|
« Vastaus #2 : 06.06.2006 10:20:15 » |
|
Oman kokemuksen kautta, olen tullut siihen tulokseen että meillä on vapaa valinta, vain siinä, miten asiaa käsittelemme Negatiivinen tai positiivinen valinta vaikuttaa sitten jatkotapahtumiin Se mitä näemme ulkopuolelta, on meidän sisäinen maailmamme, siinäkin on mahdollisuus valita, lisäämällä positiivisuutta, näkökyky poimii sieltä sen ja näemme kauneutta sekä harmoniaa Jos katsomme kielteisesti, niin sitä saa mitä tilaa Parasta tässä on että tulee tietoiseksi omista ajatuksistaan ja on tässä hetkessä, valitsematta tai nimeämättä mitään, kokemalla Mateve
|
|
|
tallennettu
|
mateve
|
|
|
Lunar strain
Kohtuuastroilija
Viestejä: 70
|
|
« Vastaus #3 : 06.06.2006 17:54:09 » |
|
Eikö esimerkiksi ennustamisestakin sanota että se visio jonka ennustaja saa on vain yksi mahdollisuus, ei väistämätön pakko. Uskon kans tuohon että meillä on vapaa valinta vain siihen, miten asioita käsittelee, mutta uskon myös että valintamme ja ajatuksemme/kehityksemme ohjaa sitä minkälaisiin tilanteisiin tulevaisuudessa joudumme. En usko että jos kohtalo on olemassa niin sillä on yhtä kiire toteuttaa kaikki kuin meillä täällä maallisessa elämässä, joitakin koetuksia voidaan siirtää seuraavaan elämää tai sitten jättää tekemättä jos ihminen on oppinut helpomman kaavan kautta tietyn asian? Elämän tarkoitusta voisi pohtia loputtomiin (sitäkin on tullut kokeiltua ) Mutta perimmäisien totuuksien käsittämiseen ihmisen mieli ei taida riittää...ainakaan ennen tiettyä pistettä. Jos elämän tarkoitus on oppia, niin mitä varten? tullaakseen viisaaksi ja hyväksi, mutta entä sen jälkeen? Ei päätä, ei häntää, selkäpaloistakaan ei ole tietoa
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lari
Vieras
|
|
« Vastaus #4 : 07.06.2006 16:33:51 » |
|
Juuri näin. Saatte jatkaa Tasapaino vai ikuinen pyrkimys tasapainoon. Maapallo pyrkii tasapainoon maanjäristyksillä, tulivuorenpurkauksilla ja ilmastonmuutoksilla koskaan sitä kuitenkaan saavuttamatta. Kaikki on vain väliaikasta ja kun hetkeksi helpottaa, niin ei aikaakaan kun uuteen muutokseen valmistaudutaan. Ihminen on ehkä lähes samanlainen vai onko? Olemmeko me yhtä. Joo tai ehkä ei. Ehkä riippuu miltä kantilta katsoo. Tuli vaan mieleen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
mateve
|
|
« Vastaus #5 : 07.06.2006 16:51:03 » |
|
"Tasapaino vai ikuinen pyrkimys tasapainoon"... Niin en voi puhua muuta kuin omasta kokemuksestani, että jatkuvaa muutosta se on Juuri kun on selvittänyt elämässään kohtaamansa tapahtuman, vaikeankin, niin ei kun uutta vaan muhimassa. Ehkä tämä elämän tarkoitus onkin ollut, maksaa menneistä teoista, kokemalla niitä itse,ja tiedostamalla ettei mokaa uudelleen samanlaisessa asiassa, nehän tuppaavat tulemaan erillaisessa paketissa, uudelleen muokattavaksi. Mutta, mielenkiintoista on elämä : Ja tasapuolisuuden nimissä on se että paistanut risukasaankin Mateve
|
|
|
tallennettu
|
mateve
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #6 : 07.06.2006 17:22:19 » |
|
Miksi ihminen saa aina sen, mistä luopuu?
Sama kysymys hiukan toisella tavalla;
Miksi ihmisellä on runsaasti sitä, mitä ei halua/välitä?
Miksi se, mistä haluat eroon, ei häviä millään?
Esimerkki elävästä elämästä;
Olen hävittänyt eräät punaiset Snoopy-sukat jo kolme, neljä kertaa ja aina vain ne ilmestyvät ja putkahtavat jostain käsittättömästä mustasta aukosta takaisin elämääni.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lari
Vieras
|
|
« Vastaus #7 : 07.06.2006 17:47:47 » |
|
Miksi ihminen saa aina sen, mistä luopuu?
Saat sen mistä luovut... Mitä jos siitä seuraa -> Tasan ei käy onnen lahjat Nyt täytyy tunnustaa etten ihan ymmärrä miten tuo ajatus toimii. Ei ehkä niin että annan autoni naapurille, saan kiitoksen ja ruohonleikkurin . Ehkä se on jotain hienompaa tai ainakin kuulostaa siltä. Ehkä joku valaisee tai jää yöunet vähille
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
taria
Kanta-astroilija
Viestejä: 495
Valoa ja rakkautta elämään.. ja haleja höpöset ;)
|
|
« Vastaus #8 : 07.06.2006 18:16:51 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko Kaksoset Nouseva Kauris
Punainen Galaktinen Taivaanvaeltaja (http://www.myspacedev.com/img/dividers/divider14.gif)
|
|
|
Lari
Vieras
|
|
« Vastaus #9 : 07.06.2006 18:19:59 » |
|
Lari.. tuo ajatus saa sen mistä luopuu.. antaminen pitää tulla sydämestä, ilman odotuksia vastapalvelusta.. silloin se toimii.. silloin teet tilaa uudelle.. Jep jep näinhän se on. Eilen kävin laittamassa naapurin rouvalle koukkuja kattoon ja sain pullapussin
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Aniel
Vieras
|
|
« Vastaus #11 : 07.06.2006 18:45:55 » |
|
SE on jännä paradoksi... saat sen mistä luovut. Ja niin totta. Luopuminen tarvitsee joskus tehdä jopa vain mielen sisällä, niin sekin tuottaa jo jotain uutta. Mutta miten jaksaa uskoa tuohon paradoksiin... miksi katoaa välillä usko kaikkeen? Mikä on elämisen tarkoitus, kun haluaisi kaiken olevan harmonista. Sitten jotuu kohtaamaan elämän raadollisuuden... ihmiset ihmisinä, jotka kohtelevat toisiaan huonosti. Miksi minun pitää jatkuvasti kohdata juuri niitä ihmisiä, jotka on kasvatettu rakkaudettomuudessa? miksi elämä sattuu sydämeen. miksi ihmiset tulevat ja sitten ne menevät. miksi elämä on täynnä pieniä kuolemia ja siinä välissä, juuri kun ehtii kiintyä toisiin, ne hetken päästä jatkavat matkaansa. Mitä me täällä teemme muuta kuin käytämme toisiamme kasvamiseen. Hyväksikäyttöä joka suunnalla. MISSÄ ON ihmisten välinen RAKKAUS? JA MITÄ SE RAKKAUS EDES TARKOITTAA? apua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lunar strain
Kohtuuastroilija
Viestejä: 70
|
|
« Vastaus #12 : 07.06.2006 21:46:15 » |
|
Miksi ihmisellä on runsaasti sitä, mitä ei halua/välitä?
Miksi se, mistä haluat eroon, ei häviä millään?
Ainakin tuo häviämättömyyden laki toimii täydellisesti ystäväni herra läskin kanssa Ei petä eikä jätä vaikka tulis mikä tilanne! Ihan välikevennyksenä tuli mieleen
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #13 : 07.06.2006 23:40:03 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
taria
Kanta-astroilija
Viestejä: 495
Valoa ja rakkautta elämään.. ja haleja höpöset ;)
|
|
« Vastaus #14 : 08.06.2006 10:49:08 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko Kaksoset Nouseva Kauris
Punainen Galaktinen Taivaanvaeltaja (http://www.myspacedev.com/img/dividers/divider14.gif)
|
|
|
|