seuraava »

[Elämänilo]

Perustietoa luustosta

Luu on kokonaisuudessaan hyvin erikoislaatuista kudosta.
Se on nimittäin koko ajan rakenteellisesti muutoksessa.
Luuta hajottavat pikkuhiljaa
ns. luunsyöjäsolut eli osteoklastit
ja toisaalta niiden liuottaman onkalon täyttävät
luuta muodostavat solut eli osteoblastit.
Tietyissä tilanteissa tämä luun aineenvaihdunta kiihtyy,
mutta pääsääntöisesti se on suhteellisen tasaista läpi elämän.


(http://images.coronaria.fi/?id=7401586)


Tällaisia kiihtyneen aineenvaihdunnan vaiheita ovat
lapsuudessa ja nuoruudessa luuston kasvuvaihe
ja erityisesti murrosikään liittyvä kasvupyrähdys,
mikä keskeisesti liittyy
hormonaalisen toiminnan käynnistymiseen.
Silloinhan luun luumassan kasvu on erityisen voimakasta.
Myös kaikki hormonaaliset muutokset
myöhemminkin elämän aikana vaikuttavat voimakkaasti.
Päinvastainen luun reagointi tapahtuu
naisten kohdalla munasarjojen poiston
ja vaihdevuosien yhteydessä
estrogeenitason laskiessa.
Näissä tilanteissa luuta häviää.
Kaikki tällaiset kiihtyneen aineenvaihdunnan jaksot
näyttävät selvästi myös alentavan
sillä hetkellä luun lujuutta.

Luun lujuus näyttää korreloivan melko suoraan luun määrään.
Luun määrän väheneminen syystä tai toisesta
johtaa luukatoon ja samalla murtumaherkkyyteen.
Havainto, että luun määrä
korreloi suoraan luun mineraalitiheyteen,
johti luuntiheysmittareiden kehittämiseen.
Kun luustosta otetaan
elimistön tarpeisiin
lähinnä kalsiumia ja fosfaattia,
se tapahtuu pääsääntöisesti luun pintaosasta
lisäkilpirauhashormonin vaikutuksesta.
Luun määrä lähtee laskuun
jos tätä hävikkiä ei puolestaan korvata.
Hohkaluussa, jota on erityisen runsaasti nikamissa,
tämä näkyy lamellien ja poikkihaarakkeiden
ohenemisena, jopa niiden katkeiluna.
Tämä kaikki vaikuttaa nikamien rakennetta ja kestävyyttä vähentävästi.
Näin lopulta nikama löysyyttään murtuu ja painuu kasaan.

http://www.tohtori.fi/?page=8297967&id=6061543


   Elämänilo   

[Elämänilo]

Osteoporoosi

Eräiden ruoka-aineiden kalsiumpitoisuuksia.
Kasvikset, hedelmät, marjat ja pähkinät
sisältävät vaihtelevan määrän kalsiumia,
yleensä melko vähän.
Kalsiumin imeytymistä on tutkittu muutamista,
ja yleensä se on huono.

Maitovalmisteet      
Maidot (rasvaton,ykkös-,kevyt- ja täysmaito),piimät,jogurtit 120  240/2 dl
Edam 20 -juusto   1 050   105 (viipale/10 g 1)
Emmentaljuusto   1 000   100 (viipale/10 g 1)
Raejuusto   80   80/dl
Rahka   120   120/dl
Jäätelö   150   75/dl
Kala      -
Silakkafilee   70   85/120 g
Kirjolohi   130   155/120 g

10 g: yksi paksu juuston höyläviipale,
joka peittää puolet isosta (10 x 10 cm)
paahtoleipäviipaleesta
tai kaksi ohutta vastaavankokoista viipaletta.

http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kaypahoito?suositus=H24065


   Elämänilo