seuraava »

[Eklektikko]

Kyllä, ajatukseni otsikkoa kirjoittaessa on tasan sama kuin 'älä ota kesäkissaa'  -kampanjassa.

Joulukukat ovat kivoja kyllä, siis KUKAT. Hyasintti, joulutähti jne.

Mutta nämä pienet joulukuusen näköiset mitä joulun tienoilla myydään eivät ole kukkia vaan PUITA. Siis tämännäköiset:
http://kirpparikeijunkotona.blogspot.fi/2015/12/luukku-23-maalatut-ruukut.html

Tässä Wikipedia artikkeli aiheesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lawsoninsypressi

Näitä pieniä viattomia puuvauvoja nyt sitten aletaan taas myydä koteihin tapettaviksi näin Joulun kunniaksi. Osa niistä tekee kuolemaa jo kaupan hyllyllä koska henkilökunta ei tajua että niitä pitää juottaa päivittäin. Ja sitten ovat ne kidutetut raukat, jotka on spreijattu muovilla tai kimalteella - elävät kasvit siis - jotta näyttäisivät siltä kuin oksilla olisi lunta, ne siis myös tukehdutetaan ja tapetaan muovin kemikaaleilla.

Miksi valesypressit sitten yleensä kuolevat? Siksi että niitä ei osata hoitaa oikein:
Muovilla spreijaamattomatkin kuolevat yleensä nopeasti janoon, sillä ihmiset luulevat että kun ne näyttävät havupuilta, ne eivät tarvitse paljoakaan vettä. VÄÄRIN. Minun alle 10 cm halkaisijaisessa ruukussa oleva 30 cm korkea valesypressini tarvitsee noin desin vettä PÄIVÄSSÄ. Nämä puut eivät saa koskaan kuivua, niiden  pitää olla jatkuvasti kosteita.  Isompi, 40 cm valesypressini oli viikon matkani aikana äidillä hoidossa ja hän ei kastellut sitä tarpeeksi. Kun vein sen kotiin matkan jälkeen juotin sitä monta tuntia pikkuhiljaa ja se veti latvustoonsa PUOLI LITRAA vettä.

Miksi haluan kirjoittaa tästä? Siksi että puut oppivat, muistavat ja hoivaavat toisiaan.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016020221053728_ul.shtml

Ne ovat tuntevia olentoja. Nämäkin puut kasvavat luonnossa sangen isoiksi ja voivat elää vuosikymmeniä. Se että tällaisen ottaa kotiinsa ja tappaa sitten  janoon joulunpyhien aikana, vastaa minusta tasan juuri sitä että ottaa kesäkissan ja hylkää sen sitten kesän jälkeen.

Onhan se kiva että on pikkuinen ruukkukasvi joka näyttää aivan joulukuuselta, mutta se on oikea puu jolla on pitkä elinajanodote. Niinpä voisi harkita hieman, haluaako sitoutua oikeasti kyseisen kasvin hoitoon, vai ottaako sen vain hetkeksi ja sitten antaa kuolla tai heittää sen roskikseen. Sama koskee tällaisen antamista toiselle joululahjaksi: Haluaakohan vastaanottaja varmasti sitoutua vuosikymmeniksi hoitamaan tällaista pientä puuta?

Minulla on itselläni kaksi tällaista valesypressiä ja olen todellakin sitoutunut siihen, että ne ovat minulla vaikka seuraavat 50 vuotta. Minä kun olen tällainen kaupunkishamaani, niin koen että tarvitsen oman metsän ja minun kaksi puuvauvaani ovat juuri sopiva metsän poikanen minulle. 

Pikaohje: Jos valesypressin latvusto tuntuu sormiin silittäessä silkinpehmeältä karvalta, se on  jo kuolemassa janoon. Kun se on hyvin juotettu, se tuntuu tanakalta ja vähän kuin muovista tehdyltä se latvusto. Suurta vedentarvetta lukuunottamatta eivät ole mitenkään vaikeita hoidettavia. Pitämällä ruukun pienenä pysyy myös itse kasvi  kaupunkihuoneistoon sopivan kokoisena, vaikka luonnossa voikin kasvaa yli kymmenmetriseksi puuksi.

Toivotan siis rauhallista Joulun odotusta kaikille ja iloa myös joulukukista, mutta valesypressien kohdalla toivon että ihmiset muistaisivat että kyseessä ei ole mikään kukkiva kasvi kuten hyasintti jonka kuuluukin kuolla Joulun jälkeen (sipulit voi tosin istuttaa uudelleen ja ne voivat kukkia kesällä sitten toisen kerran), vaan pieni puun poikanen jolla on vuosikymmenien elinajanodote jos sitä  hoidetaan oikein.

[Eklektikko]

Ovatko valesypressejä varmasti, ettei vaan kyseessä ole tuija? Varsinkin jos ovat kestäneet aiemminkin Suomen talven hengissä, eivät voi olla valesypressejä. Tuija nimittäin kestää sen vähän kovemmankin pakkasenkin, kun taas valesypressin lämpötilaväli on -5 - +25.

Että jos ovat sypressejä, niin ainakin kun pakkanen kiristyy kannattaa nostaa sisään. Mutta useimmin suomessa kyllä näkee tuijaa, joka on vähän samannäköinen kuin chamaecyparis, mutta rotevampi. Eikä ole samanlainen juoppo ja kestää myös kovempaa pakkasta.

[Avicii]

Eiköhän se ole nyt parempi että niitä ostetaan ja hoidetaan kun jätetään kuolemaan kuitenkin, osa selviytyy kenties juuri ostamalla

Naurattaa tällainen tekopyhyys. Metsiä tuhotaan mm ihan paperin vuoksikin joten kannattaa lopettaa paperinkäytön kokonaan tai kasviksia ei kannata syödä tai repiä irti maasta kun ne kuolee ja niillä on tunteita jne ...

No mutta, hyvähän se on jostain aloittaa.

[Avicii]

Noh. Jokainen ajatelkoon miten lystää...

Itse olisin nimenomaan käskenyt kaikkia ostamaan sypressin ja pelastamaan ne kaatopaikan varmalta kuolemalta. Näin niillä olisi edes ollut edes jonkinlainen elämä.

Voi henkisyys sentään 

[Eklektikko]

Minä kirjoitin asiasta, joka tuottaa minulle henkilökohtaisesti surua aivan samalla tavalla kuin ne kesäkissatkin.
Minulla on gaia-kontakti vahvistunut todella voimakkaasti viimeisen 2 vuoden aikana ja koen kaikki kasvitkin yksilöinä ja persoonina tätä nykyä. (Ja viime kesänä ystävystyin kärpäsen kanssa, mutta se on kokonaan toinen tarina.)

Mutta siitä vaan tappamaan pieniä puun poikasia, jos siltä tuntuu. Omalla vapaalla tahdollanne te tätä elämää elätte niinkuin kaikki elävät. Voitte vaikka täyttää huoneistonne niillä ja jättää ne tahallaan kastelematta, että pääsette seuraamaan niiden hidasta kuolemaa janoon. Tai jos oikein haluatte hehkutella, niin ostakaa niitä muovispreillä lumiseksi ruiskutetun näköisiä, niin pääsette nauttimaan myös niiden tukehtumis- ja myrkytyskuoleman seuraamisesta.

Ei se minua sinänsä liikuta mitä kukin teistä tekee. Kirjoitin viestini lähinnä se vuoksi, että suurin osa ihmisistä joita tunnen on täysin tietämättömiä esimerkiksi chamaecyparisten veden tarpeesta ja sen vuoksi suurin osa niistä myös sitten kuolee. Niitä kuolleita/kuolevia on ihan siellä kaupassa myytävänä myös, koska henkilökuntakaan ei tiedä.

Ajattelin että ehkä kirjoitukseni vuoksi edes muutama valesypressi säästyisi tänä vuonna kuolemasta janoon.

Puilla on tunteet ja ne muistavat, oppivat ja hoivaavat toisiaan. Ne ovat sangen erilaisia kasveja verrattuna esimerkiksi nyt vaikka hyasinttiin (kaksivuotinen kasvi). MItä tekopyhää on siinä, että pyrkii välttämään turhaa tappamista ja levittämään tietoa joka voi pelastaa muutaman valesypressin hengen? Tietämättömyys tästä kasteluasiasta aiheuttaa usein valesypressin kuoleman silloinkin, kun sen ostaja/lahjaksi saaja olisi mielellään pitänyt sitä huonekasvina ihan pysyvästikin.

Mitä tekopyhää on siinä, että kertoo ihmisille tästä kasteluasiasta? Koska valesypressit näyttävät siltä että ne ovat pieniä havupuita, ihmiset luulevat että niitä ei tarvitse kastella paljoakaan ja se on suurin syy siihen miksi ne usein ovat kuolemassa jo siellä kaupan hyllyllä.

Tämän verran kuitenkin haluaisin teitä ihmisiä haastaa tässä asiassa: Älkää ainakaan ostako niitä muovilla spreijattuja. Niitä on ruvettu tukehduttamaan ja myrkyttämään hengiltä siinä vaiheessa kun niitä on spreijattu.

 Markkinatalous toimii niin, että kun kysyntä laskee, laskee tarjontakin: Jos kukaan ei ostaisi spreijattuja, ei niitä olisi edes tarjolla. Ja jos valesypressejä ei ostettaisi muutenkaan joulun aikaan niin paljon kertakäyttökasviksi, niiden tarjonta vähenisi. Kuluttaja vaikuttaa omilla valinnoillaan siihen mitä myytäväksi tarjotaan.

[Avicii]

Taas epäsuoraa syyllistämistä...  

Ensin käsket olla ottamatta ja sitten puolustat että ihmiset eivät osaa niitä hoitaa. Noh, olisiko ollut järkevämpi kehoittaa ja ohjeistaa ihmisiä miten niitä tulee hoitaa (niin kuin teit) kun nyt kuitenkin haluat markkinatalouden "korjata" niin heität ne suoraan kuolemaan.

Jos olisit kehoittanut ihmisiä niitä pelastamaan niin niillä olisi edes pienen pienen mahdollisuus elää kauempaa elämää. (Toki tässä voidaan miettiä missä ne kuolee nopeammin, mikä olisi armollisempaa niitä ajatellen).

Entäs joulukuuset?

Toimisitko ihmisten kanssa samalla lailla? Heittäisit kaikki varmaan kuolemaan vaikka osalla olisi oikein ohjeistamalla mahdollisuus elämään, edes pienen hetken?

Tää on niin tätä...

[Eklektikko]

En minä mitään käske.
Minä pyydän. Jos et ymmärrä näiden eroa, en voi auttaa asiassa.

Fakta nyt vaan on, että chamaecypariksia myydään KERTAKÄYTTÖkasveiksi ja suurin osa niistä kuolee.
MInä haluaisin, että niitä EI myytäisi kertakäyttökasveiksi ja joulukoristeiksi, vaan ihan normaaleiksi 'pysyviksi' huonekasveiksi. Kertakäyttö/joulukoristekasveiksi sopivat oikein hyvin esim. juuri kaksivuotiset kasvit jotka muutenkaan eivät elä vuosikymmeniä, kuten puut.

Joulukuusi on jo kuollut. Joulukuusi on ruumis, joka vain pysyy vielä jonkin aikaa vihreänä.
Kotiin ruukussa tuotu chamaecyparis on elävä ja pysyy elävänä, jos sitä hoidetaan oikein.

Minun kodissani ei ole koskaan ollut joulukuusta, kun en tykkään katsella ruumiita. Samasta syystä en tykkää myöskään leikkokukista.

Mutta jos sinä et ymmärrä eroa ruukussa olevan elävän kasvin ja katkaistun puun latvan välillä, en voi siinäkään auttaa.

Toimisitko ihmisten kanssa samalla lailla? Heittäisit kaikki varmaan kuolemaan vaikka osalla olisi oikein ohjeistamalla mahdollisuus elämään, edes pienen hetken?

Tuo ei ole verrannollinen tilanne tästä syystä: Ihmisiä ei ole laillista myydä ja ostaa. Minun tärkeä pointtini oli, että kun kysyntä laskee, laskee myös tarjonta, jolloin ei sitten TUOTETA niitä pikku puun poikasia kertakäyttötarkoituksiin.

Juu, tää on aina niin tätä - aina sama  nimimerkki nillittämässä minun kirjoituksilleni.   

[Avicii]

Juu, tää on aina niin tätä - aina sama  nimimerkki nillittämässä minun kirjoituksilleni.  

Aina?  

Ei pidä paikkaansa. Aina ei ole sama asia kuin silloin tällöin joskus vai eikö sun kanssa saa olla erimieltä ja mitä tarkoitat nillittämisellä? Eikö minulla saa olla omia mielipiteitä?

Mut joo. Tää on tätä sun kanssa. Mieti vähän omaa historiaasi täällä  

Ja mitä draamaa, joulukuuset verrataan ruumiseen 

[Avicii]

Tarkoitukseni oli vain tuoda esille ne mahdottomuudet jota kohtaamme elämässä ja maan pinnalla ja ihmisten keskuudessa.

Meillä kaikilla on omat ideologiamme jota haluamme toteuttaa ja elää todeksi, ei siinä mitään mutta jos ajatellaan näin pitkälle, kuten tässä ketjussa voidaan mennä niin kaikki kuolisimme nälkään tai sairastuisimme tmv. jos lähtisimme kaikkea toteuttamaan pilkun tarkasti.

Ne rajat. Ja esimerkkinä toin ihmisen myös koska ajatuksen tasolla kaikki olemme osaa elävää maaplaneetta, myös ihmiset ja eläimet ja kasvit. Koska laki kieltää ihmisten myymistä niin ajatuksen ja ideologian tasolla joudutaan miettimään näitä asioita.

Kyllä minä aion porkkanani syödä ja nauttia leikkokukista, vaikka ne on ruumiita.

Mutta jumpataan 

[Ginger86]

Täällä ilmoittautuu yksi, joka ei ottanut Eklektikon aloitusta henkilökohtaisesti, vaikka asiasta täysin tietämätön olinkin. Itse teen niin, että jos ärsyynnyn joistakin kirjoituksista esim. täällä Astrossa, mietin ensin omia kätkettyjä uskomuksiani ja ajatuksiani. Usein sieltä ärsyyntymisen taustalta löytyykin joku syy, joka ei välttämättä liity itse kirjoitukseen mitenkään vaan pohjautuu omiin kehittymisen paikkoihini. En siis sano, että tässä Aviciin avautumisessa olisi siitä kyse, mutta sitäkin vaihtoehtoa kannattaa miettiä. Minäkin koen eettisen ja moraalisen elämisen välillä hyvin haastavaksi, mutta pääasia kai lienee, että yrittää edes ottaa asioita huomioon. Vaikka sitten sen joulusypressin osalta, jos ei muuhun riitä vielä kapasiteettia. Minä olen pohtinut näitä joulukuusia ja muita tapettuja kasveja viime aikoina muutenkin, joten herättely tältäkin osin tuli tarpeeseen.

Ihan näin sivupohdintana: On myös niitä, jotka tykkäävät suorasta, tarvittaessa vähän tylystäkin puheesta, joten kyllä myös Eklektikon tyylille on paikkansa.

[nikki]

Minussa liikahtaa jotain siinä vaiheessa jo,
kun luen otsikon, joka on käskymuodossa, Älä !
että herättääkö se tiedollisen uteliaisuuden,
eli reagoinko aikuisten  :lla (mikä haluaa kyllä myös itse pohtia ja kyseenalaistaa)
vai
reagoinko kapinalla, uhmalla, lapsen tavoin,
  tunnereaktio,
"ja minuahan et komentele"
jolloin itse asia jää käskevän sävyn vuoksi huomiotta,
pohtimatta, ehkä jopa lukematta loppuun.

[nikki]

Eklektikon viesteissä on paljon hyödyllistä tietoa,
mutta välillä tulee tunne,
että se tieto annetaan, sanellaan ylhäältä alaspäin,
(lukijalle voi tulla henkinen yökkäysrefleksi )
jolloin lukija voi helpostikin loksahtaa tuon tunnereaktion puolelle.
Ei jotenkin jää henkistä tilaa ja vapautta ajatella itse,
tai sitten se tila ja vapaus on vaan otettava itse,
mutta onko se sitten tasavertaista  .n liikettä?

Sypressiin palatakseni,
ei kuulu omiin joulukukkiin,
ja itse kyllä karsastan myös noita sumutettuja versioita.

[Ginger86]

Tuo "ylhäältä alaspäin" -tyylinen sanelu herättää varmasti monissa vastareaktioita, se on ihan ymmärrettävää. Mutta sitten taas on minunkaltaisia, näkemyksiinsä niin tiukasti jämähtäneitä ihmisiä, että mikään muu kuin kunnon ravistelu ei herättele ajattelemaan. Henkisessä kirjallisuudessakin minuun vetoaa eniten "märkä rätti päin naamaa" -tyyli, vaikka se monesti tuskallista onkin. Mutta joo, ymmärrän kyllä, että kyseinen tyyli herättää myös vastustusta. Ymmärretyksi tuleminen on kyllä tärkeää, sitä pitäisi harjoittaa itsellänikin niin antavana kuin vastaanottavanakin osapuolena.

EDIT: Pakko tarkentaa vielä sen verran, että "tylyllä ilmaisulla" en tarkoita tässä yhteydessä epäkohteliaisuutta, haukkumista tms., vaan jämäkkää faktojen kertomista ilman tarvetta siloitella sanomaansa. Jos joku syyllistyy faktoista, niin silloin kannattaisi ehkä miettiä ensin, mistä se reaktio kumpuaa. Luin vastikään artikkelin siitä, miten syyllisyys itseasiassa on hyvinkin tarpeellinen tunne empatian ja moraalin kehittymisen kannalta. Minusta Eklektikko joutuu turhan usein kohtuuttomien hyökkäysten kohteeksi siksi, että hän ei yleensä pehmennä sanomaansa mitenkään. Minua se ei henkilökohtaisesti haittaa, ja siksi helposti puolustan tällaistakin ilmaisua, sillä joillekin siitä on myös hyötyä. Ei kaikkia tarvitse yrittää tunkea itselleen mieluisaan muottiin sen suhteen, miten asioista tulisi kertoa...

[sideman]

Pidän suht. epä tod. näköisenä sitä, että puut ja muut kasvikunnan edustajat
kykenisivät tuntemaan esim. kipua, pikkusen samasta syystä kuin ihmisen aivoissa ei liene
kipuhermoja. Eli: kivun kokemisella ei liene puulle mitään sellaista funktiota,
joka mm. edesauttaisi sen mahdollisuuksia siirtää geeninsä seuraavalle sukupolvelle???
Puu ei esimerkiksi kyenne pakenemaan uhkaavan tuntuisesta tilanteesta, jos vaikkapa
metsäpalo lähestyy?