seuraava »

[sideman]

Valaistuneisuudella ainakin joogafilosofian (yoga-shaastra tahi -darshana: kaivalya eli "erillisyys") tarkoittamassa merkityksessä ja syvällä dementialla lienee yhteistä egon "kadottaminen".

Mutta mikä näitä erottaa toisistaan? Sitä voinemme pohtia vkl:n aikana ja myöhemminkin
jos huvittaa?

[sideman]

Jospa aluksi "tarkastellaan" kaikkia yoga-suutra'ita jossa esiintyy sana kaivalya(m):
(Muokkaamme pikkuhiljaa päivän aikana noita suomalaisille "luettavampaan" muotoon...)

II 25 tadabhAvAt.h sa.nyogAbhAvo hAna.n tad.hdR^isheH kaivalyam.

tad abhaavaat sañjoogaabhaavoo haanan tad drisheeh kaivaljam.

(Sen [avidya'an eli Tietämättömyyden] poissaolosta: [purushan ja prakritin eli hengen ja materian välisen illusorisen] kytköksen poissaolo [joka on] "giving-up"; se [on] Näkijän [sielun ja ruumiin] "erillisyys". OMG, LOL!)

Käännösyritelmiä:

[HA]:
The Absence Of Alliance That Arises From Lack Of It Is The Freedom And That Is The State Of Liberation Of The Seer.

[IT]:
The dissociation of Purusa and Prakrti brought about by the dispersion of Avidya is the real remedy and that is the Liberation of the Seer.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
Without this ignorance, no such union occurs. This is the independence of the Seer.

[SP]:
When ignorance has been destroyed, this identification ceases. Then bondage is at an end and the experiencer is indepedent and free.

[SV]:
There being absence of that (ignorance) there is absence of junction, which is the thingto-be-avoided; that is the independence of the seer.

III 50  tadvairAgyAdapi doShabIjakShaye kaivalyam.

tad-vairaagjaad api doosha-biidsha-kshajee kaivaljam.

[HA]:
By Renunciation Of That (Visoka Attainment) Even, Comes Liberation On Account Of The Destruction Of The Seeds Of Evil.

[IT]: (51):

By non-attachment even to that, on the very seed of bondage being destroyed, follows Kaivalya

[VH]:
Through vairagya – non-attachment even to this (supremacy and omniscience), upon the disappearance of the seeds of impediments (klesa), there is kaivalya – the aloneness (of the power of seeing-the seer).

[BM]:
From dispassion even toward these powers, freedom of the spirit occurs with the destruction of the seeds of sin.

[SS]: (51):

By non-attachment even to that [all these siddhis]. The seed of bondage is destroyed and thus follows Kaivalya (Independence).

[SP]:
(51) By giving up even these powers, the seed of evil is destroyed and liberation follows.

[SV]: (51):

By giving up even these comes the destruction of the very seed of evil; he attains Kaivalya.



III 55  sattvapuruShayoH shuddhisAmye kaivalyam iti .. 55..

 sattva-purushajoosh shuddhi-saamjee kaivaljam iti

IV 26     tadA vivekanimna.n kaivalyaprAgbhAra.n chittam.

tadaa viveeka-nimnang kaivalja-praag-bhaarañ tshittam.

IV     puruShArthashUnyAnA.n guNAnA.n pratiprasavaH kaivalya.n
        svarUpapratiShThA vA chitishaktir* iti.

purusha-artha-shuunjaanaang gunaanaam prati-prasavah kaivaljam
        sva-ruupa-pratishthaa vaa tshiti-shaktir* iti.

Lähteet:  http://sanskritdocuments.org/doc_yoga/yogasuutra.itx   http://yogasutrastudy.info/yoga-sutra-translations/ysp-sutras2-21-2-40/

* tod. näk. typo: pitäisi kai olla genetiivi (SaSThii vibhakti), chitishakter iti...

[sideman]

Jos joku innostuu kuuntelemaan noita audiofileitä (heh heh...),
kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että heppu kuuluu ääntävän visargat (H,
devanaagariissa kaksoispisteen näköinen merkki) siten kuin ne olisivat ns.
absoluuttisessa lopussa, eli ennen taukoa, toisin sanoen ilman (ulkoista) sandhia
eli eufonista äänteiden yhdistämistä sanain rajalla.

Tuo yhdistäminen toteutuu useimmiten
osittaisena tahi täydellisenä regressiivisenä assimilaationa, eli edeltävä
äänne muuttuu joko kokonaan tai osittain seuraavan sanan aloittavan äänteen
kaltaiseksi. Esimerkiksi sananloppuinen t muuttuu vastaavaksi soinnilliseksi
äänteeksi d (usein tat -> tad), jos seuraava sana alkaa vokaalilla tahi soinnillisella konsonantilla.

Hyvä esimerkki visargan ääntämisestä kaikuvokaalin (H:n jälkeen äännetään
sitä edeltävä vokaali ikäänkuin kaikuna) kanssa on suutra II 23:

svasvaamishaktyoH svarUpopalabdhihetuH saMyogaH

sva-svaami-shaktjooho svaruupoopalabdhi-heetuhu sañjoogaha.

Jos sanskritin normaaleja sandhisääntöjä sovelletaan, tuo männönee joteskin näinikkäästi:

svasvaamishaktjoos svaruupoopalabdhiheetus sañjoogaha.

http://yogasutrastudy.info/yoga-sutra-translations/ysp-sutras2-21-2-40/

BTW, suomessa hyvä esimerkki tuosta sandhiassimilaatiosta on Tåmpereen murteen
nys se tulee (pro nyt se [onnikka] tulee)...

 

[sideman]

Välihuomautus

Sana kaivalya (kaivalja) taitaa olla ns. vRddhi-derivatiivi* adjektiivista kevala (keevala):

kevala   , f. {I} (later {A}) exclusive, belonging only to (gen. or dat.); alone, simple, pure, mere; whole, entire, each, all. -

kaivalya   n. exclusiveness, absolute oneness, eternal happiness, beatitude.

* Sanskritin vokaaleilla on kolme "vahvuusastetta" : normal grade (a, i, u), guNa (a[sic!], e, o)
ja vRddhi (vriddhi; aa, ai, au)

[sideman]

III 55  sattvapuruShayoH shuddhisAmye kaivalyam iti .. 55..

 sattva-purushajoosh shuddhi-saamjee kaivaljam iti

सत्त्वपुरुषयोः शुद्धिसाम्ये कैवल्यमिति॥५५॥


[HA]:
When Equality Is Established Between Buddhi-Sattva And Purusa In Their Purity, Liberation Takes Place.

[IT]: (56):

Kaivalya is attained when there is equality of purity between the Purusha and Sattva.

[VH]:
Upon the equal purity of sattva and purusha–kaivalya-the aloness (of seeing).

[BM]:
Absolute freedom occurs when the lucidity of material nature and spirit are in pure equlibrium.

[SS]: (56):

When the tranquil mind attains purity equal to that of the Self, there is Absoluteness.

[SP]:
(56) Perfection is attained when the mind becomes as pure as the Atman itself.

[SV]: (56):

By the similarity of purity between the Sattva and the Purusa comes Kaivalya.

Tämä kolmannen osan (vibhuuti-paada) vika suutra näyttäisi olevan jonkinlainen
kaivalyan määritelmä, tai jotain. Sana iti ("se on siinä") virkkeen lopussa on tavallisesti teoksen loppua osoittava partikkeli, vähän kuin The End leffain lopussa.

Tuo lienee yksi peruste sille, että jotkin tutkijat pitävät neljättä osaa (kaivalya-paada) alkuperäisiin
suutra'ihin kuulumattomana, myöhempänä lisäyksenä?

Noh, sattva on prakRtin hienoin aspekti. Toisaalla Patañjali kuitenkin korostaa sitä, että sattvalla
eli prakaashalla ei ole ehdottomasti yhtikäs mitään tekemistä puruSan eli Puhtaan Tietoisuuden kanssa!

[sideman]

Muistaaksemme Siddhaartha Gautama Shaakyamuni* eli Gautama Buddha on todennut jotenkin
tähän tapaan:

Ero Buddhan ja "tavallisen pulliaisen" välillä on se, että buddha tietää olevansa valaistunut,
kun taas t.p. - vaikka onkin - ei ole tietoinen siitä!

 

* zAkya [ = shaakya - sidis]   mfn. derived or descended from the S3akas (= %{zakA@abhijano@'sya}) g. %{zaNDikA7di} ; m. N. of a tribe of landowners and Kshatriyas in Kapila-vastu (from whom Gautama , the founder of Buddhism , was descended) Buddh. MWB. 21 , 22 ; N. of Gautama Buddha himself Nya1yam. ; of his father S3uddhodana (son of Sam2jaya) Pur. ; a Buddhist mendicant VarBr2S. ; patr. fr. %{zaka} g. %{gargA7di} ; patr. fr. %{zAka} , or %{zAkin} g. %{kurv-Adi}.

[sideman]

Nythän on niin, että yoga-filosofian teoreettinen perusta on MaharSi Kapilan
saaMkhya (saang-khja). Siispä yogaa kutsutaankin joskus seshvara*-saaMkhyaksi,
eli teistiseksi saaMkhyaksi, koska Kapilan systeemi on meidän aikoihimme säilyneessä
muodossaan ateistinen.

Noh, saaMkhya mm. luettelee 25 tattvaa eli "sellaisuutta", joista universumin
katsotaan koostuvan. Nämä ja niiden emanaatioketjun Kapila esittelee seuraavassa suutrassa:

sattvarajastamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRteer mahaan mahato 'haMkaaro
haMkaaraat pañca tanmaatraany ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuulabhuutaani
puruSa iti pañcavimshatirgaNaH.

Viimeisenä mainittu puruSa ei toki emanoidu mistään vaan on absoluuttisen erillinen
(atyanta-asaMkiirNa: täysin "yhteenkirnuamaton", ehhe hehhe...) prakRtista!

sattva-radsas-tamasaam saamja-avasthaa prakritif prakriteer mahaan mahatoo ahang-kaaroo ahang-kaaraat pañtsha tanmaatraanj ubhajam indriyan tanmaatreebhjas sthuula-bhuutaani purusha iti pañtsha-vimshatir-ganaha.

(Muoks: typo korjattu  - bhuutani -> bhuutaani)

* seeshvara = sa + iishvara: kera (aurinkokuntamme) Herran (Jumalan)

[sideman]

sattvarajastamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRteer mahaan mahato 'haMkaaro
haMkaaraat pañca tanmaatraany ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuulabhuutani
puruSa iti pañcavimshatirgaNaH.

Jos yrittäisi tuota vapaasti käännellä, kun ei nyt viitsi guuglata.

sattva-rajas-tamasaam on ns. dvandva-samaasa eli d-yhdyssana. Syntaktisesti
kysymyksessä on silkka rinnastus. Jos dvandvassa on useampi kuin kaksi komponenttia,
se saa monikon sijapäätteet; tässä tapauksessa -aam eli kyseessä on  monikon genetiivi (SaSThii vibhakti, kuudes sijamuoto). Tämän yhdyssanan merkitys lienee siis: (kolmen guNan eli)
sattvan, rajas'in ja tamas'in

saamya-avasthaa: "samuustila" eli equilibrium (keskinäisen tasapainon tila?)

prakRtiH: [on] prakriti; prakriti näyttäisi siis tarkalleen ottaen viittaavan ennen
materiaalisen ilmentymisen alkamista vallitsevaan ilmentymättömyyden tilaan?

prakRter mahaan*: prakritista (syntyy aluksi?) mahat eli Kosminen Mieli??
Maharishi Mahesh Yogi kirjoittaa kirjasessaan The Science of Being and the Art of Living,
jotenkin tähän tapaan: prana (praaNa - sidis) is the tendency of Being to vibrate. Siis
ilmeisesti Olemisen taipumus värähdellä synnyttää tuon guNain epätasapainotilan,
jonka vuoksi materiaalinen evoluutio saa alkunsa. Länsimaisen fyssan spontaani sekventiaalinen
symmetrian rikkoutuminen viitannee samaan ilmiöön; fyysikoille  ja kosmologeille lienee
edelleen mysteeri, miksi materiaa on Big Bängin jälkeen enemmän kuin antimateriaa, mikä
mahdollistaa tähtien ja planeettain sun muiden kehittymisen Big Bängin jälkeen. Eli kai melko
pian alkuräjähdyksen jälkeen materia ja antimateria annihiloivat toisensa ja jäljelle jää
symmetrian rikkoutumisen/guNain keskinäisen epätasapainotilan vuoksi pieni klöntti materiaa??

mahato 'haMkaaro (ilman sandhia: mahataH; ahaMkaaraH): mahat'ista (syntyy?) individualisaatio
(sananmukaisesti minän-tekeminen)

'haMkaaraat pañca tanmaatraaNy ubhayam indriyam: "minäntekemisestä" (kehkeytyy?) viisi tanmaatraa eli aistien toimintaperiaatetta [ja] molemmat indrijat (viisi aistinelintä ja viisi
toimintaelintä [+ mieli??])

tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani: tanmaatra'ista karkeat elementit (aakaasha, Ilma, Tuli, Vesi ja
Maa)

puruSa iti pañca viMshatir gaNaH: (ja 25. on ) puruSa; näin (meillä on koossa) 25:n (tattvan) joukko.

* Jostain meitsille tuntemattomasta syystä sanan, jonka sanakirjamuoto on mahat, yksikön
nominatiivi on siis mahaan:

m. (rarely n. scil. %{tattva}) , `" the great principle "'N. of Buddhi , `" Intellect "' , or the intellectual principle (according to the Sa1m2khya philosophy the second of the 23 principles produced from Prakr2iti and so called as the {great} source of Aham2ka1ra , `" self-consciousness "' , and Manas , `" the mind "' ; cf. IW. 83 , 91 &c.)

[sideman]

Pikkuhiljaa alamme hivuttautua likemmäksi otsakkeen aihetta, varsinkin sen ekan
osan tiimoilta:

Sutra II.18

प्रकाशक्रियास्थितिशीलं भूतेन्द्रियात्मकं भोगापवर्गार्थं दृश्यम्॥१८॥

prakaashakriyaasthitishiilaM bhuutendriyaatmakaM bhogaapavargaarthaM dRshyam

prakaasha-krijaa-sthiti-shiilam bhuuteendrija[bhuuta+indriya]-aatmakam bhooga-apavarga-arthan drishjam.

Tässä Patañjali käyttää sattvan, rajas'in ja tamas'in synonyymeinä sanoja prakaasha, kriyaa ja sthiti.


[HA]:
The Object Or Knowable Is By Nature Sentient, Mutable And Inert. It Exists In The Form Of The Elements And The Organs, And Serves The Purpose Of Experience And Emancipation.

[IT]:
The Seen (objective side of manifestation) consists of the elements and sense organs, is of the nature of cognition, activity and stability (Sattva, Rajas and Tamas) and has for its purpose providing the Purusa with) experience and liberation.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
The seen is of the nature of the gunas: illumination, activity and inertia; and consists of the elements and sense organs, whose purpose is to provide both experiences and liberation to the Purusha.

[SP]:
The object of experience is composed of the three gunas—the principles of illumination (sattwa), activity (rajas) and inertia (tamas). From these, the whole universe has evolved together with the instruments of knowledge—such as the mind, senses, etc.—and the objects perceived—such as the physical elements. The universe exists in order that the experiencer may experience it, and thus become liberated.

[SV]:
The experienced is composed of elements and organs, is of the nature of illumination, action and intertia, and is for the purpose of experience and release (of the experiencer).

Sutra II.19

[sideman]

Lienee melko yleinen (väärin) käsitys, että valaistuneen tyypin voi tunnistaa
esim. käyttäytymisestä tai jostain muusta objektiivisesti havaittavasta seikasta.

Kuitenkin taitaa olla niin, että vain toinen valaistunut heppu voi tunnistaa
onko joku valaistunut vai ei? Ollen noin, valaistumisen tilaa ei liene länsimaisen
tieteen näkökulmasta olemassakaan, kun puhe on valaistumisesta yoga-filosofian
tarkoittamassa merkityksessä.

 

Onhan näet niin, että kaikki aistein havaittava kuuluu prakRtin (prakritin) eli
existenssin feminiinisen, materiaalisen* prinsiipin piiriin, kun taas  maskuliininen prinsiippi,
puruSa (Puhdas Tietoisuus, aatmaa, draSTaa, turiiya eli Neljäs Tietoisuuden Tila, The Real Self, jne) on täysin erillinen jopa prakritin hienoimmasta aspektista, buddhi-sattvasta!

* Lat. mater = äiti

[sideman]

Patañjali määrittelee yogan (joogan) seuraavasti (YS I, 2)

yogash cittavRttinirodhaH* (joogash tshitta-vritti-niroodhahaa)

योगश्चित्तवृत्तिनिरोधः॥२॥

[HA]: Yoga Is The Suppression Of The Modifications Of The Mind

[IT]: Yoga is the inhibition of the modifications of the mind.

[VH]: Yoga is the nirodha (process of ending) of the vrrti (definitions) of citta (field of consciousness.

[BM]: Yoga is the cessation of the turnings of thought.

[SS]: The restraint of the modifications of the mind-stuff is Yoga.

[SP]: Yoga is the control of thought-waves in the mind.

[SV]: Yoga is restraining the mind – stuff (Chitta) from taking various forms (Vrittis).

Joko Vyaasa tai Bhojadeva (en muista varmana, kumpi9 kommentoi tuota suutraa mm. toteamalla melko yksikantaan:

yogaH samaadhiH (joogas samaadhihii), eli jooga [on] samaadhi.

Tuolla perusteella lienee oikeutettua korvata sana yoga sanalla samaadhi,
jos siltä tuntuu.

Samaadhilla on useita alaluokituksia. Yksi MMY:n (Maharishi Mahesh Yogin) käyttämä on jako
kSaNika-samaadhiin eli hetkelliseen samaadhiin (esim. syvämeditaation aikana)
ja nitya-samaadhiin, joka on tulosta siitä, että kSaNika on koettu "kyllin monta
kertaa" (esim. syvämeditaatiossa tai pitemmän kaavan [tsiljoonien vuosien??] mukaan tietoisuuden
tilojen vaihtumisen yhteydessä valveesta unennäköön ja syvään uneen, ja takaisin), jolloin
samaadhi (joka lienee aina mielen taustalla, mutta ikäänkuin verhon takana) tiedostetaan
pysyvästi kaikkien muiden tietoisuudentilojen - jopa syvän unen - taustalla.

* Useimmiten nähnemme sanan citta translitteroituna muodossa chitta,
mutta etenkin lingvistit suosivat - hyvähköin perustein - muotoa citta.

[sideman]

(Pakkaspäivän ajantappoa...kun ei kehtoo naapureita häiritä rumpujen "soitolla", LOL!)

Seuraava suutra käyttää sanaa draSTaa (~drashtaa) puruSasta eli aatmaa'sta eli Neljännestä
Tietoisuuden Tilasta ([ka]turiiya, caturtha), eli Puhtaasta, Transsendenttisesta tietoisuudesta,
joka lie de facto identtinen samaadhin kaa:

tadaa draSTuH* svaruupe avasthaanam.

tadaa drashtus svaruupee 'vasthaanam.

Silloin (yoga-tilassa) Näkijän omassa (vrittien modifioimattomassa?) tilassaan pysyminen.

तदा द्रष्टुः स्वरूपेऽवस्थानम्॥३॥

[HA]: Then The Seer Abides In Itself

[IT]: Then the Seer is established in his own essential nature.

[VH]: Then, the abidance of (I) the seer (drastr) in (my) own nature (svarupa)

[BM]: When thought ceases, the spirit stands in it’s true identity as observer to the world.

[SS]: Then the Seer [Self] abides in His own nature.

[SP]: Then man abides in his real nature.

[SV]: At that time (the time of concentration) the seer (Purusha) rests in his own (unmodified) state.

* Yks. genetiivi sanasta draSTaa (lemma eli sanakirjamuoto: draSTR)

[sideman]

En ole tuota sen kummemmin pohtinut, että miksi tietoisuudentilojen
vaihtumisen yhteydessä, ainakin MMY'n mukaan (tod. näk. perustuen
veeda-kirjallisuuteen), "koukataan" Puhtaan, Transsendenttisen Tietoisuuden
eli Tietoisuuden Neljännen (caturtha, [ka]turiiya; vrt. venäjän tshetyre) eli Perustilan* kautta.

Voisiko kyse olla seuraavasta: varsinkin ihmisen hermosto on "ohjelmoitu" totuttautumaan
pitämään yllä Puhdasta Tietoisuutta muiden kolmen tilan ohella? Ihan hatusta vedetyin
luvuin, jos tietoisuuden tila vaihtuu yhden yön nukkumisen aikana vaikkapa 15 kertaa ja
Puhtaassa Tietoisuudessa ollaan kerralla puoli sekuntia, yön aikana ollaan n. 8 sekuntia
PT-tilassa.

MMY taisi joskus todeta, että pari minuuttia PT:ta yhden 20 minsan TM-session aikana on
ihan kelpo funtsisessio. Normaalin kahden päivittäisen funtsi-istunnon aikana sitä "saadaan"
siis noin nelisen minsaa.

Noilla parametreilla (jotka saattavat olla täysin metsässä, varsinkin yöunen osalta) TM olisi
kai noin 15 kertaa tehokkaampaa kuin hyvin nukuttu yö, tietoisuuden kehittymisen kannalta??

 :

* Tuota voitaisiin kuvata esim. valkokankaana johon illusoriset relatiiviset tietoisuudentilat heijjastuvat. Fiksu tietää että vain valkokangas on absoluuttisesti todellinen?

[Eklektikko]

Valaistuneisuudella ainakin joogafilosofian (yoga-shaastra tahi -darshana: kaivalya eli "erillisyys") tarkoittamassa merkityksessä ja syvällä dementialla lienee yhteistä egon "kadottaminen".

Mutta mikä näitä erottaa toisistaan? Sitä voinemme pohtia vkl:n aikana ja myöhemminkin
jos huvittaa?

Niitä erottaa se, että dementia on useinmiten insuliiniresistenssin aiheuttama ongelma josta ei ole paluuta: Kun osa aivoja ei enää toimi, se ei enää toimi - se on menetetty. Suuri hiilihydraattikuorma on yleisin aiheuttaja, joko verisuonten ahtautumisen tai sitten ihan niiden amyloidiplakkien (Alzheimer) kautta

Valaistuminen on taas jotain mikä saavutetaan mentaaliharjoitteilla ja siitä ymmärtääkseni pystyy halutessaan skarppaamaan niin, että osaa syödä itse, käydä vessassa jne.

Dementikko taas ei tähän kykene, vaan täytyy laittaa vaipat, syöttää jne.

Minulle ero on siis selkeä: Toinen on väärän ruokavalion aiheuttama aivojen rappeuma joka on pysyvä, toinen taasen harjoitteilla saavutettu mielen tila, josta halutessaan pääsee myös pois.

[sideman]

Sana draSTR/draSTri* (nominatiivi siis: draSTaa) näkyy esiintyvän (ainakin) neljä kertaa YS:ssa.
Edellä esille tulleen lisäksi näissä suutra'issa:

II 17  draSTRdRshyayoH saMyogo heyahetuH

drashtri-drishjajoos sanjoogoo heejaheetuhu

द्रष्टृदृश्ययोः संयोगो हेयहेतुः॥१७॥


[HA]:
Uniting The Seer Or The Subject With The Seen Or The Object, Is The Cause Of That Which Has To Be Avoided.

[IT]:
The cause of that which is to be avoided is the union of the Seer and the Seen.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
The cause of that avoidable pain is the union of the Seer (Purusha) and the seen (Prakriti, or Nature).

[SP]:
This pain is caused by false identification of the experiencer with the object of experience. It may be avoided.

[SV]:
The cause of that which is to be avoided is the junction of the seer and the seen.

II 20 draSTaa dRshimaatraH shuddho api pratyayaanupashyaH

drashtaa drishi-maatrash shuddhoo api pratjaja-anupashjahaa

näkijä [on] "näkeminen**-pelkkä***", puhdas vaikka, (näennäisesti) mielen-kautta-näkevä??  

Sutra II.20

द्रष्टा दृशिमात्रः शुद्धोऽपि प्रत्ययानुपश्यः॥२०॥

[HA]:
The Seer Is Absolute Knower. Although Pure, Modifications (Of Buddhi) Are Witnessed By Him As An Onlooker.

[IT]:
The Seer is pure consciousness but though pure, appears to see through the mind.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
The Seer is nothing but the power of seeing which, although pure, appears to see through the mind.

[SP]:
The Atman—the experiencer—is pure consciousness. It appears to take on the changing colors of the mind. In reality, it is unchangeable.

[SV]:
The seer is intelligence only, and though pure, seen through the colouring of the intellect.


(keskeneräinen...sanokaa vain, jos tämä aspergerointi käy hermolle, LOL!)

*    draSTri   m. one who sees AV. S3Br. MBh. &c. (also as 2nd sg. fut. MBh. i , 1685) ; one who sees well R. ii , 80 , 3 ; one who examines or decides in a court of law , a judge Ya1jn5. Mr2icch

**    dRzi (= dRshi)   f. seeing , the power of seeing Veda7ntas. (dat. %{-za4ye} as inf. cf. 1. %{dRz}) ; the eye BhP. (also %{-zI} L.) ; a S3a1stra W.

*** mAtrA   f. measure, limit (in sp. & time), quantity, size, duration (also {mAtra} n.); unity of measure, foot; prosodial instant, moment i.g.; particle, atom; element, matter (ph.); wealth, money, utensils; n. --- in subst. all--whatever, or only, mere--; in adj. (f. {A} & {I}) so and so long, high, large, etc.; having or being only, consisting only of --; after a pp. just, scarcely.