seuraava »

[Avicii]

Tulipa tässä mieleen että olen viimeaikoina jättänyt henkisen kasvun ja tien taakseni ja päätin että se 14 v mitä sitä kuljin, tutkin ja opin oli ihan riittävä minulle ja päätin jättää nuo kaikki taakseni.

Olen siis ihan tyytyväinen itseeni tällä hetkellä, ei niinkään että en enää oppisi ja kasvaisi vaan ihan koin että tämä taso on nyt ihan riittävä.

Mutta syy oli myös ihan puhtaasti myös taloudellinen.

Vuosien aikana on tullut vastaan hyvinkin rankkoja ja opettavaisia tilanteita jotka liitän henkiseen kasvuuni ja kokemuksien keräämiseen ja oppeihin mutta nämä tilanteet ovat myös osoittautunut olevan myös taloudellisesti hyinkin kalliit.

Kaikki hoidot, kirjat, henkilökohtaiset konkurssit, avioerot, sairastumiset, terapiat jne.

Joten. Tulin siihen tulokseen että koko touhu tuli mulle hyvin, hyvin kalliiksi. Sekä taloudellisesti, henkisesti että maallisesti.

Tiedän että köyhilläkin on mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen mutta aika paljon myös on kiinni ihan maallinen, taloudellinen puoli jota en aiemmin tullut ajatelleeksi.

Tällaisia kokemuksia ja ajatuksia minulla.

Onko joku muu huomannut tai tullut ajatelleeksi saman?  :

[Lilli]

Henkisyys ja vakavaraisuus tuntuvat olevan toisiaan hylkiviä ominaisuuksia. Paitsi tietysti, jos onnistut kirjoittamaan jonkun self help -menestyskirjan ja luennoit pitkin maailmaa täysille yleisölle pääsymaksua vastaan.

Mutta elämässä on hyvä olla tasapainoa. Jos henkinen puoli on kunnossa, on aikaa keskittyä johonkin muuhun, vaikkapa talouden vakaannuttamiseen. Ei sitä kasvua tarvitse kuitenkaan romukoppaan heittää, sen voi vain ottaa mukaan jokapäiväiseen elämän ikään kuin eettis-periaatteellisena normistona, jonka mukaan päätöksiä ja valintoja tehdään.

[kissansilmä]

Sanoisin jotain siihen suuntaan, että siitä se henkinen kasvu vasta alkaakin, kun on taloudellisesti epävarmaa. Olen myös aikoinani lukenut paljon henkistä kirjallisuutta, ostanut kirjoja, vähemmän käynyt kursseilla, mutta eniten ovat laihat vuodet opettaneet käytännössä. Kirjastosta löytyy monenlaista luettavaa, joten kannattaa etsiä edelleen. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
Se, että pitäisi olla rikas ollakseen henkinen ei mielestäni ole totta. Me täällä elämme velkakuplassa; otamme velkaa, elämme velaksi; se vasta on harhaa. Kukaan ei tuo mukanaan maailmaan mitään, eikä vie pois, paitsi luonteensa, jos haluaa uskoa henkimaailman olemassaoloon. Ikävä kyllä, itselleni on tässä vuosien myötä tullut epäily, onko sitä olemassa vai ei. Ennen se toi lohtua, mutta nyt pitää tehdä entistä enemmän töitä oman uskonsakin eteen. Mies on pesunkestävä ateisti, eikä usko mihinkään. Tällaisia kokemuksia täällä.
Eihän sinun tarvitse heittää romukoppaan kursseilla ja kirjoista yms. oppimaasi; ota tiedot ja taidot käyttöön 

[Varjotar]

Sillo ku on henkisempi, on maallisesti köyhempi ja toisinpäin. Raha on vain rahaa, ihmisen arvottamia metallinpaloja ja puuvillasuikaleita.
Ilman tullaan ja ilman myös lähdetään, ihan siitä kiinni mitä itse eniten haluaa.

[sideman]

Panostaminen henkisen (tietoisuuden) kehityksen tekniikoihin ynnä muihin
lienee selvästi sutjakkaampaa, kun ei tarvii niska limassa
raataa saadakseen murua rinnan alle?

Useimmille tehokkain tietoisuuden kehittämisen menetelmä
lienee syvämeditaatio* (esim. AoL:n SSRS:llä lienee tarjolla tekniikka)
 kahdesti päivässä, 15 - 20 minsaa kerrallaan.
Muuta ei sitten välttämättä tarvii tehdä, mutta toki kehitystä
voi nopeuttaa panostamalla spesiaalitekniikoihin, jotka vievät
hieman enemmän aikaa, mutta jää sitä useimmiten siltikin
taloudellisen aseman turvaamisen toimen piteisiin?

https://www.artofliving.org/fi-en/biography-sri-sri-ravi-shankar

(Stadissa kursseja järjestää ilmeisesti Arto Fliving??)

* tekniikka, joka mahdollistaa puhtaan (pelkän, sisällöttömän, vain itseensä viittaavan) tietoisuuden tilan kokemisen esim. yhteensä noin kahden minsan ajan session aikana.

 

[Avicii]

Toki henkinen ala on yhtä suurta bisnestä kuin mikä tahansa muu ala mutta ilmaisin itseni hieman huonosti.

Tarkoitin lähinnä sitä että kun tekee päätöksen että nyt alan kulkemaan henkistä tietä niin elämä antaakin joskus hyvinkin kovia läksyjä eteesi mikä vaikuttaa myös taloudellisesti. Esim konkurssi, avioero, sairaus tmv.

Tätä tarkoitin. Toki nämä voivat olla myös ihan tavallisia elämänoppeja eikä kuulu henkisyyteen mutta tätä puolta lähinnä pohdin.

Eihän tämä koske kaikkia enkä halua yleistää mutta näin minä se koin omassa elämässäni ja tiedän monia henkisen tien kulkijoita joilla riittää samantapaisia haasteita.

Ei henkinen tie ole vain ihania energioita, unelmien täyttymystä, sielunkumppaneita ja kristalleja ja äiti amma rakkautta.

Vaan totista raatamista vaikeissa tilanteissa.

[Magellan]

Minä olen kokenut henkien tien kulkemisen vaikeudet puhdistamisina. Joidenkin ihmissuhteiden kohdalla tämä on vielä vähän kesken. Taloudellinen tilanne on säilynyt tietyllä tapaa (niukahkon) vakaana, toisaalta en ole mitenkään paljoa rahaa laittanut kursseihin tms. Nykyään on kuitenkin tämä netti, josta saa paljon materiaalia ihan vaan selaamalla.
Olen itse ajatellut, että vaurautta tulee kun on valmis ottamaan sitä vastaan ja heittäytymään täysillä siihen mitä tekee. Resurssit on virta, jonka saa liikkumaan pyytämällä ja jakamalla eteenpäin. Toivotan sulle Avicii kykyä vetää puoleesi mitä tarvitset.

[Avicii]

Olen itse ajatellut, että vaurautta tulee kun on valmis ottamaan sitä vastaan ja heittäytymään täysillä siihen mitä tekee. Resurssit on virta, jonka saa liikkumaan pyytämällä ja jakamalla eteenpäin. Toivotan sulle Avicii kykyä vetää puoleesi mitä tarvitset.

Niin no kiitos.

Suomessa elää 1 miljoonaa jo köyhyysrajalla, 300 000 saa toimeentulotukea, 20 000 leipäjonossa, 370 000 menettänyt luottotiedot ja yli 300 000 työtöntä.

Nyt ei ehkä niinkään ole enää kyse siitä mitä vedetään puoleemme, uskon lähinnä tämän olevan elämänoppiläksy tai joku kollektiivinen juttu meneillään.

[Lilli]

Niin, harvempi täällä on yhteiskunnallisten asioiden ulkopuolella - silloin kun talous yskii yleisellä tasolla, seuraa työttömyyttä ja köyhyyttä. Nousukautena taas suurin osa kynnelle kykenevistä löytävät töitä. Henkisenä läksynä voisi olla vaikeampina aikoina vaikkapa olla syyllistämättä itseään liikaa yhteiskunnallisista rakenneongelmista. Joskus omat ongelmat voivat olla todellakin itse aiheutettuja, mutta on myös syytä erottaa tilanteet, jolloin asia ei ole näin. Toisekseen sitä voi testata, kuinka vähällä tulee toimeen. 

Suomessahan se rakenneongelma oli siinä, että 90-luvun alkuun asti luotettiin idänkauppaan ja YYA-sopimukseen, mutta sitten itä romahti. Tämän jälkeen tuli pelastajaksi Nokia, ja tällä Ässä-kortilla pelattiin siihen asti, kunnes sekin romahti. Viimeisen 10 vuoden aikana huonot ajat ovat koskeneet ainakin koko länsimaailmaa ja lähti alkuun amerikkalaisesta kiinteistökuplan puhkeamisesta.

[Avicii]

Juurikin näin.

Vaikka itselläni on todella tiukkaa niin uskon jo oppineeni ihan riittävästi köyhyydestä.

Otin ensin köyhyyden hyvin raskaasti mutta sitten käänsi sen positiiviseen haasteeseen ja juuri niin kuin Lilli sanoit.

Nyt tulen todellakin toimeen hyvin pienellä mutta rajana toki että en pysty nyt suurempia hankintoja tehdä, kuten uudet silmälasit ja kampaajat ynm. Leipäjonossa kävin kun asui vielä 2 lasta kotonaa, nyt tulen toimeen ilman.

Olen miettinyt myöskin sitä että kenties sekä tyttäreni että minä ollaan haluttu oppiläksyksi taloudellinen järkevyys ja miten selvitä pienellä rahalla jne.

Ehkä valmistaa meitä molempia johonkin uuteen. Ollaan molemmat viisaampia tämän jälkeen ja löytyy sitten kokemusta kenties auttaa ja tukea muita.

Mene ja tiedä.

[Magellan]

Ei ollut tarkoitus väittää, että taloudelliset vaikeudet ovat aina oma syy. Oletit eka viestissä, että henkisen tien kulkeminen niitä aiheuttaisi. Omalla kohdalla tietyt valinnat johtivat siihen että moni aikanaan kanssani samalla viivalla ollut on nykyään huomattavasti minua menestyneempi. Uskon myös, että jos olisi valinnut toisin, tuntisin enemmän ristiriitaa esim. työssä. Suhtautuisin ehkä myös kanssaihmisiin eri lailla. Mutta olen samaa mieltä siitä, että positiivisuus ja kiitollisuus auttavat eteenpäin.

[Avicii]

Toivotan sulle Avicii kykyä vetää puoleesi mitä tarvitset.

Niin.

Et tarkoittanut että minussa on vikaa mutta selvennätkö millä lailla mun pitäisi tämä ja kaikki ne miljardit köyhät ympäri maailmaa käsittää?

Tästä tulee pakostakin mieleen että mulla ei ole kykyä vetää puoleni rikkauksia tai yltäkylläisyyttä.

Kerro nyt mikä taito meiltä puuttuu vai mikä on tämän lainalaisuuden salaisuus joka niin harva osaa?

[Magellan]

Näin lyhyesti sanoisin, että puutteen ajattelu, siitä puhuminen ja se pelkääminen luovat köyhyttä. Maailman köyhyysongelma on taloudellisen riiston ja nopean väestönkasvun yhdistelmä. Nekin ovat molemmat pelkoajattelun luomia ilmiöitä.
Haluat kääntää tämän niin että minä syyttäisin sua jostain, tai maailman köyhiä, mutta se ei pidä paikkaansa. Sinä pyysit kokemuksia asiasta ja minä kerroin omani.

[Lilli]

Yhtälailla se puuteajattelu voi aiheuttaa ns. Roope Ankka -ilmiön: kerätään pahan päivän varalle rahaa tai muita hyödykkeitä talteen, eikä koskaan luovuta mistään. Luopuminen aiheuttaa lähinnä suunnatonta ahdistusta. Tällöin varallisuutta on, mutta se ei ole mitenkään erityisesti hyötykäytössä. Nauttineeko itsekään tällaisen varallisuuden kerääjä omaisuudestaan?

[Magellan]

Ihan totta, tuolloin virtaus myös padotaan ja se pyähtyy.  Yltäkylläisyyden tunne puuttuu. Koko ajan pitää pelätä että jotain ikävää tapahtuu ja menettää kaiken. Vaikka Roopehan kykeni kyllä nauttimaan rahoistaan edes vähän uimalla niissä. Mutta ei hänen elämäntyylinsä ole mitenkään kadehdittava.