Minä näen asian vähän samoin kuin Magellan. Kollektiivisessa tajunnassamme on käsitys siitä, ettei yltäkylläisyyttä voi riittää kaikille, ja se ilmenee sitten köyhyytenä ja vähävaraisuutena. Oikeastihan resursseista ei olisi pulaa, jos niitä vain säännösteltäisiin järkevämmin ja jaettaisiin tasaisemmin. Eihän tämä järjestelmä kenenkään yksittäisen ihmisen "syy" ole, vaan meidän kaikkien yhteinen luomus.
Lillillä oli tosi hyvä pointti siitä, että ahdistus tappaa usein luovuuden, ja tuon olen huomannut omallakin kohdallani: vasta kun aloin luottamaan elämään, myös taloudelliset asiat paranivat merkittävästi. Pidän runsauden virran liikkeellä niin, että annan omastani myös eteenpäin ja luotan siihen, että aina löytyy uusi keino ansaita elantonsa. Tässä muuttuvassa maailmassa on täytynyt olla valmis kokeilemaan uusia juttuja välillä hyvinkin tiuhaan tahtiin, sillä jossain vaiheessa vanha keino on lakannut toimimasta. Nyt opiskelen kyllä ammattiin, jossa työllisyystilanne on erittäin hyvä, mutta eipä sitä koskaan tiedä, onko tilanne sama valmistuttuani.
Luovuus on todellakin tärkeää myös tässä asiassa, ja ainakin omalla kohdallani puuteajattelu on vähentänyt luovuutta.
Täytyy vielä lisätä, että myös itselläni on köyhä tausta ja joskus leipä on ollut todella tiukassa. Jos pitää hakemalla hakea hyviä puolia köyhyydestä, niin ainakin omalla kohdallani se toimi hyvänä motivattorina kääntyä sisäänpäin ja etsiä iloa elämään sieltä. Kun ei paljon materiaa/ matkoja/ tapahtumia ollut mitä odottaa, kehittyi mielikuvitukseni melko rikkaaksi. Sitä ei onneksi kukaan pysty minulta viemään, vaikka kaikki muu häviäisikin.