seuraava »

[sideman]

(Lat. huom: ns. astanga-jooga, eli tarkemmin aSTaan.ga-vinyaasa-yoga, on melkolailla eri jutska
kuin MaharSi Patañjalin aSTaan.ga-yoga; lausu: ashtaang.ga-jooga; jos halajat vimpam päälle tarkkaan ääntää, taivuta kielen kärkeä taaksepäin ääntäessäsi S:ää ja T:tä, jolloin saat aito-intialaisen saundin ääntämiseen, LOL!)

Patañjalin aSTaan.ga-yogan kahdeksan (aSTa) osaa (tai mitä lie -- an.ga; lausu: ang.ga) ovat

yama, niyama, aasana, praaNaayaama, pratyaahaara, dhaaraNaa, dhyaana ja samaadhi.

Muidenmuassa astanga-joogassa ja haTha-joogassa aasanat eli asennot ovat keskeisessä
roolissa, kun taas Patañjali käyttää vain neljä tai viisi  suutraa 196:sta aasanoiden, tai oikeastaan kai vain yhden mukavan ja vakaan istuma-asennon käsittelemiseen:

Sutra II.46

स्थिरसुखमासनम्॥४६॥

sthirasukhamaasanam

[IT]:
Posture (should be) steady and comfortable.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
Asana is a steady, comfortable posture.

[SP]:
Posture (asana) is to be seated in a position which is firm but relaxed.

[SV]:
Posture is that which is firm and pleasant.

Sutra II.47

प्रयत्नशैथिल्यानन्त्यसमापत्तिभ्याम्॥४७॥

prayatnashaithilyaanantyasamaapattibhyaam

[IT]:
By relaxation of effort and meditation of the ‘ Endless ‘ (posture is attained)

[VH]:
[BM]:
[SS]:
By lessening the natural tendency for restlessness and by meditating on the infinite, posture is mastered.

[SP]:
Posture becomes firm and relaxed through control of the natural tendencies of the body, and through meditation on the infinite.

[SV]:
By slight effort and meditating on the unlimited (posture becomes firm and pleasant).

Sutra II.48

ततो द्वन्द्वानभिघातः॥४८॥

tato dvandvaanabhighaataH


[IT]:
From that no assaults from the pairs of opposites.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
Thereafter, one is undisturbed by the dualities.

[SP]:
Thereafter, one is no longer troubled by the dualities of sense-experience.

[SV]:
Seat being conquered, the dualities do not obstruct.

Sutra II.49

तस्मिन् सति श्वासप्रश्वासयोर्गतिविच्छेदः प्राणायामः॥४९॥

tasmin sati shvaasaprashvaasayorgativichChedaH praaNaayaamaH


[IT]:
This having been (accomplished) Pranayama which is cessation of inspiration and expiration (follows).

[VH]:
That (asana-posture) being achieved, pranayama-breath regulation is interruption of the (normal) motion of inhalation and exhalation.

[BM]:
When the posture of yoga is steady, the breath is controlled by regulation of the course of exhalation and inhalation.

[SS]:
That [firm posture] being acquired, the movements of inhalation and exhalation should be controlled. This is pranayama.

When this is [achieved], breath –control [which is] the cutting off of the flow of inhalation and exhalation [should be practiced

[SP]:
After mastering posture, one must practice control of the prana (pranayama) by stopping the motions of inhalation and exhalation.

[SV]:
Controlling the motion of the exhalation and the inhalation follows after this.

[sideman]

Esim. hatha-joogassa pranayama (praaNaayaama) viitannee erilaisiin hengitysharjoituksiin,
kuten vuorosierainhengitys, etc.

Patañjali kuitenkin siis määrittelee praaNaayaaman seuraavalla tavalla:

Sutra II.49

तस्मिन् सति श्वासप्रश्वासयोर्गतिविच्छेदः प्राणायामः॥४९॥

tasmin sati shvaasaprashvaasayorgativichChedaH praaNaayaamaH

tasmin sati shvaasa-prashvaasajoor gati-vitshheedaf praanaajaamaha.

Käännös Idän viisautta -kirjasta:

Siinä (asennossa) estetään sisään- ja uloshengityksen virtaus (harjoittamalla) praaNaayaamaa.

Elikäs ylläolevista käännöksistä ne, jotka viittaavat hengityksen pysähtymiseen,
lienevät tarkimmat.

(Parhaat vapaasukeltajat kyennevät jopa yli 7 minsan praanaajaamaan/praanarodhaan/praanasamrodhaan/praanasamyamaan...)

[sideman]

Eilen opimme Wikipediasta, että 108 kanonisesta upanishadista (upa-ni-Sat)
peräti 20 on yoga-upanishadeja!

Oli miten oli, vain neljän nimessä esiintyy sana yoga:

1. yoga-kuNDali upaniSat

Käyttää praaNaayaama-termin asemesta sanaa praaNa-rodha

2. yoga-chuuDaamaNi (~tshuudaa-mani) u.

Kuusi (SaT/ShaT; ~shat) an.gaa elikäs:

AsanaM prANasa.nrodhaH pratyAhArashcha dhAraNA .
dhyAna.n samAdhiretAni yogA~NgAni bhavanti ShaT.h .. 2..

aasanaM praaNasamroodhaf pratjaahaarash.tsha dhaaraNaa .
dhjaanam samaadhir eetaani yogaang.gaani bhavanti shat .. 2..

Käyttää praaNaayaama-termin asemesta sanaa praaNa-saM.rodha

Siis "Patan" yama ja niyama puuttuvat!

3. yoga-tattva u.

yamashcha niyamashchaiva AsanaM prANasa.nyamaH .. 24..
pratyAhAro dhAraNA cha dhyAnaM bhrUmadhyame harim.h .

Käyttää praaNaayaama-termin asemesta sanaa praaNasaMyama (praana-sañjama)

4. yoga-shikha u.

Wikipedian kuvauksen perusteella rutkasti jutskaa kuNDaliniista ja cakroista (tshakra), yms?

http://sanskritdocuments.org/doc_upanishhat/

[sideman]

Olennaista praaNaayaamassa lienee se, että metabolian hidastuessa kehon hapentarve
vähenee dramaattisesti, jolloin hengitys hidastuu ja tulee hyvin pinnalliseksi, ja saattaa
jopa spontaanisti pysähtyä kokonaan*. TM-mietiskelijöillä on tavattu jopa minuutin
tai silleen hengityspysähdyksiä meditaation aikana. TM siis tavaallaan sisältää Patañjalilta ainakin
osiot aasana (istutaan mukavasti), praaNaayaama (hengitys "pienenee" ja jopa kokonaan
stoppaa) ja pratyaahaara eli aistien vetäytyminen kilpikonnan raajojen lailla ulkoisista
kohteistaan...

 :

* hengityksen pysähtyessä keho lakkaa "ruostumasta"; tuohon perustunee se, että pitkäaikaisten
TM-meditaattoreiden biologinen ikä on tutkimusten mukaan jopa 15 vuotta kronologista ikää
vähäisempi!

[sideman]

Oikeastaan innostuin panemaan tämän "ketjun" pystyyn, kun vihdoin viimein hiffasin
mikä sai tämän värssyn:

tatsAdhane dvayaM mukhya.n sarasvatyAstu chAlanam.h .
prANarodhamathAbhyAsAdR^ijvI kuNDalinI bhavet.h .. 8..

tatsaadhanee dvajam mukhjam sarasvatjaas tu tshaalanam
praana-roodham atha abhjaasaad ridsvii kundalinii bhaveet .. 8..

...tuntumaan anakoluuttiselta eli syntakis-semanttisesti ristiriitaiselta tahi puutteelliselta.

Jos nyt yritän tuon kääntää "oivallukseni" siivittämänä, se voi mennä joteskin tälleen:

sen (kundalinii-shakti-tshaalanan?) harjoittamisessa [tämä] kaksikko on välttämätön:
sarasvatii-caalana [ja] praaNa-rodha; näitä harjoitellen kuNDalinii suoristuu (kolmelta
ja puolelta kiepiltä, kuten kobra käärmeelumoojan korista??).

Tuo anakoluuttinen fiilis syntyi siitä, että sarasvatii-caalanan ja praaNa-rodhan välissä
ei ole rinnastuskonjunktiota (ja), joten oletin jälkimmäisen säkeen olevan itsenäinen virke,
ei jatkoa edellisessä säkeessä olevalle lauseelle!

 

[sideman]

Edellämainittua edeltävä värssy menee tälleen:

kuNDalyeva bhavechChaktistA.n tu sa.nchAlayedbudha .
svasthAnAdAbhruvormadhya.n shaktichAlanamuchyate .. 7.

kuNDaljeeva bhaveetsh tshaktis taan tu sañtshaalajeed budha .
svasthaanaad aa bhruvor madhjañ shakti-tshaalanam utshjatee .. 7.

Tässä yksi käännös:

7. The Sakti (mentioned above) is only Kundalini. A wise man should take it up from its place
(Viz., the navel, upwards) to the middle of the eyebrows. This is called Sakti-Chala.

Tuo vaikuttaa kohtalaisen vapaalta. Itse kääntäisin sen joteskin tälleen:

kuNDalista "totisesti" tulee shakti (kuNDalinii). Viisas (budha) kuljettakoon sen Omasta Paikastaan
kulmakarvain väliin. Tätä kutsutaan shakti-tshaalanaksi.

[sideman]

Vaikuttaa siltä, että YKUssa kevala-kumbhaka (pelkkä kumbhaka,tjsp, siis ilman puurakaa, sisäänhengitystä, ja recakaa, uloshengitystä) vastaa Yoga-suutran neljättä praaNaayaamaa eli käsittääksemme hengityksen (ja sen myötä hapettumisen, liiallisten vapaiden happiradikaalien aiheuttaman kehon "ruostumisen") spontaania pysähtymistä metabolian hidastuessa rutkasti.

Oli miten oli, YS:n mukaan neljäs praaNaayaama on conditio sine qua non* yogan kolmelle
viimeiselle an.galle (ang-ga): dhaaraNaa, dhyaana ja samaadhi, kollektiivisesti: saMyama
(sañjama) eli meditaatiotekniikka siddhien eli vibhuutien, "yliluonnollisten" kykyjen,
kuten levitaatio, näkymättömyys ja menneisyyden ja tulevaisuuden tietäminen, saavuttamiseksi.

Mitä ilmeisimmin Patañjalin aikaan** ei ollut vielä lanseerattu cakrain/chakrain (tshakra)
metaforisia(?) nimiä, kuten muulaadhaara (muula + aadhaara), svaadhiSThaana (svaadhishthaana,
sva + adhiSThaana), maNipuuraka, jne.

Ns. siddhisuutrain joukossa on muutamia, jotka näyttävät viittaavan tshakroihin, kuten
ainakin:

- naabhi-cakre (= maNipuuraka?) kaaya-vyuuha-jñaanam

[IT]: (30):

(By performing Samyama) on the navel centre knowledge of the organization of the body.

[VH]:
By samyama on the navel cakra – knowledge of the organization of the body.
 
- hRdaye (= anaahata?) cittasaMvit

(By performing Samyama) on the heart, awareness of the nature of the mind.

[VH]:
On the heart – full knowledge of the citta- the field.

- kaNTha-kuupe*** ("kaulan kuupasta?" = vishuddhi?) kSut-pipaasaa-nivRttiH

By samyama on the well of the throat – the ceasing of hunger and thirst.

Oli miten oli, lienee huomionarvoista, että praaNaayaama/praaNa-rodha lienee
välttämätöntä hallita ennenkuin voi alkaa menestyksellisesti harjoittaa yoga-siddhejä tai kuNDalinii-
shaktin herättämistä ja kuljettamista suSumnaa-naaDia pitkin kulmakarvain väliin?

Ja kuNDaliniin kuljettamiseksi näyttää olevan tarpeen myöskin haltsata sitä ennen
sarasvatii-shaktin tshaalana?

 

* dhaaraNaasu ca yogyataa manasaH.

** https://en.wikipedia.org/wiki/Yoga_Sutras_of_Patanjali#Author

*** 2   kUpa [= kuupa; kuupe (lue: kuupee) on yksikön lokatiivi tästä sanasta] m. hole, cave, well.