Jostain luin että on olemassa vähemmän tuskallisia tapoja valaistua - ja jopa että on olemassa miellyttäviä, dharmallisia suhteita joihin tuolla ylhäällä viittasin. Voinhan tietysti ajatella että KAIKKI menneet / menetetyt jutut / kontaktit / henkilöt lähtivät, koska ne eivät olleet hyväksi sielulle (ainakaan eivät korostaneet henkisyyttä). Ilmeisesti melkein kaikki maan päällä on pahaksi .. no, meinasin poistua täältä jo nuorena. Näkisin, että jokainen ihminen, jonka elämässäni kohtaan, on lahja. Jokainen voi olla hyväksi sielulleni. Jokainen voi auttaa kasvattamaan henkisyyttä. Jokainen elämääni vaikuttanut ihminen tarjoaa mahdollisuuden TULLA TIETOISEKSI. Samaa minäkin tarjoan heille (vaikken tietoisesti).
Ehkäpä ihmiset "lähtevät" silloin, kun suhde on tehnyt tehtävänsä. Kun minä olen saanut, mitä piti ja kun toinen on saanut, mitä piti.
Arvelen, että se, mitä toisiltamme saamme, on MAHDOLLISUUS tulla tietoiseksi. Elämä tarjoaa meille sitä mahdollisuutta kerran toisensa jälkeen. Itsestämme riippuu, käytämmekö sen mahdollisuuden.
Jos en käytä: sama kuvio toistuu.
SE HELPOMPI TAPA: Tiedostaminen.
Ihmiset pitää kiinni vanhasta ja tutusta, vaikka se olisi epätyydyttävääkin, viimeiseen saakka. Uusi on pelottavaa. Muutokseen ryhdytään vasta, kun kipu käy tässä nykyisessä olotilassa sietämättömäksi. Eli siis on kärsitty riittävästi. Toistettu samoja kuvioita, hakattu päätä seinään.
Rehellisen itsetutkiskelun kautta syntyy tietoisuus. Pitää mennä syvälle. Kysyä aina vain kysymyksiä kysymysten perään. Itseltään, ei keneltäkään muulta.
Tietoisena pysytellen ei tarvitse enää hakata päätä seinään, eikä toistaa vanhoja kaavoja. Voi oppia ja ymmärtää ja oivaltaa lempeästi.
Kun itse muuttuu tietoisuuden kautta, muuttuu kaikki muukin ihan väistämättä.
Tähän liittyy myös itsensä rakastaminen. Vain sitä, minkä tuntee, voi rakastaa. Kun on tietoinen itsestään, voi itseään rakastaa. Sellaisena kuin on. Ihan kaikkine puolineen.
Kun rakastaa itseään, voi rakastaa muita. Silloin saattaa yllättäen löytyä jopa niitä miellyttäviä dharmallisia ihmissuhteita. Usein jopa oman oivalluksen kautta.
Kun on vapaa itseä ja toista koskevista harhoista.
Ei ole mitään järkeä lähteä tavoittelemaan niitä dharmallisia ihmissuhteita. Ainut tavoittelemisen arvoinen asia on tietoisuus. Muu järjestyy kyllä.
Ystävyydellä,
Venny