seuraava »

[Keho]

Keho väittää ihmisten muuttuneen, en näe sitä livenä minkäänlaisena massatapahtumana.

Elävä elämä tuo eteemme vain sellaisia ihmisiä, jotka eivät enää tee kuin sen, miten koen oman sisimmän. Sillä ketään muitahan ei ole!
Eli niin kauan kuin joku asia "rassaa" mieltämme, on se heijastusta siitä alitajunnastamme ja sen jälkeen vain hyväksymällä sen kaiken näkemänsä, voi yhdentää se pimeän sekä tietoisen mielemme puolen! Ja sitten, kun kaikki se, minkä näet ympärilläsi tapahtuvan, ei enää tuo nurjia tunteita esiin omaan mieleen, voi olla vapaa egoistansa ja jatkaa sitä matkaa, joka vie Valoon! 

Sillä jokaiselle autetaan ensin vain sen verran alkua siihen omaankin oivallukseen kuin on sille oivallukselleen tarpeen ja sen jälkeen jätetään jokainen sen OMAN Jumaluutena ohajukseen. Joten sen tähden tunnen olevani sinästäni jo vapaa! 

[Asterix]

Joten sen tähden tunnen olevani sinästäni jo vapaa! 

Niin minäkin!
Tulipa nyt vain vielä sanottua tuo ja laitettua piste tälle paikallaan polkevalle keskustelulle, joka ei enään minun osaltani johda mihinkään hyödylliseen, eikä hyödytä minua mitenkään.
Alkakoon hänen oma oivaltamisen tie kohti valoa.

[^^Queen Nefertiti^^]

sama vika, en koe mitään uutta tässä keskustelussa valkenevan. ihmiset ja miehet ympärilläni ei muutu (eräs käy yhä piittaamattomammaksi ja vanha mies tulee yhä kiukkuisemmaksi vanhetessaan, eikä ala kiinnostua henkisyydestä) - ja henkiset tädit uskoo omiaan. enkä löydä ilkeyttä, kylmyyttä ja muuta vastaavaa itsestäni kuin kovan modifioinnin kautta.

heippa taas. (hauskanpito alkaa)

[Aniel]

Mä olen miettinyt samaa asiaa...
Mut kasvatettiin tiukoilla rajoilla. Näin isäni pelottavan hirviönä, jolle olin syntynyt vahinkolapsena. Äitini pelotteli minua seksin vaaroista, mutta samaan aikaan paneskeli isääni varsin äänekkääsi 
Koin, että seksi on kielletty, mutta piruvie houkutteleva juttu.
19-vuotiaana minut raiskattiin. 20-vuotiaana selvisin raiskausyrityksestä. Vuosien traumasta paranemisen myötä tajusin kuitenkin sen, että olin ulkoistanut voimakkaan seksuaalisuuteni, koska olin oppinut, että seksuaalisuus on kiellettyä. Kun sisäistin sen itseeni uudelleen, loppuivat myös miesten jatkuvat seksuaaliset ahdistelut.

Lähestulkoon kaikki miessuhteeni ovat oleet ex-avioliittoani lukuunottamatta sellaisia, jossa mies on ollut "pimeästä" maailmasta, johon on liittynyt kaikenlaista yleisessä tuomitsevassa keskustelussa "kiellettyä pahaa" - huumeista väkivaltaan. Minä olen aina ollut ns. auttaja, pelastaja... enkeli.

Viimeisin suhde oli samaa rataa. EXÄni Todellakin elää normien ulkopuolella, varastelee, on jopa huorannut kerran kahden miehen kanssa (ihan kuulemma kokeilumielessä...  ) yms.  No, tämäkin suhde sitten kaatui pahoihin ristiriitoihin eli käytännössä minun tunteellisuuteni ja hänen ylirationaalisuutensa ristiriitaan  .

Oma tapani suhtautua ihmisiin on hyväksyminen ja uskon jokaisessa olevaan hyvään. Hän puolestaan ei kyennyt hyväksymään minua, koska näyttäydyin hänelle enkelinä, mikä voimisti hänen varjojaan. Hän väitti, että olen ikuinen tyttö, joka haluaa juosta kukkaniityillä eikä nähdä maailmaa sellaisena kuin se on. Koin valtavaa painetta muuttua hänen mielikseen, olemaan ihminen, jolla on varjonsa.

Minä puolestani näen hänet lapsena, joka kaipaa isää ja äitiä, joille hän ei ole ikinä näyttäytynyt eikä tullut nähdyksi... hänelle minä olin ikuinen lapsi, joka etsii isähahmoa.

Kumpi meistä on oikeassa - vaiko molemmat? not me who knows.

SE, mitä yritän JG sanoa on se, että miettisit sitä, kuinka olet näihin ihmisiin reagoinut. Mihin piirteeseen olet ihastunut. Millaisina heidät näet? Ehkä näetkin enemmän kuin miltä kaikki näyttää? Usein se, mitä ajattelemme muista kertoo eniten meistä itsestämme.

inkkari-inti

[kooky]

kiitos INTI kirjoituksestasi, antoi paljon ajattelemisen aihetta ja sain siitä itselleni virikettä.

Koin, että seksi on kielletty, mutta piruvie houkutteleva juttu.
19-vuotiaana minut raiskattiin. 20-vuotiaana selvisin raiskausyrityksestä. Vuosien traumasta paranemisen myötä tajusin kuitenkin sen, että olin ulkoistanut voimakkaan seksuaalisuuteni, koska olin oppinut, että seksuaalisuus on kiellettyä. Kun sisäistin sen itseeni uudelleen, loppuivat myös miesten jatkuvat seksuaaliset ahdistelut.

minua ei ole raiskattu onneksi, mutta jostain syystä sain aina hyvin "seksististä" palautetta ventovierailtakin vaikka en itse tehnyt mitään sinne suuntaan...ja varmasti lähtöperheessäni suhde seksuaalisuuten oli vastaavanlainen...toinen oli muka irstailija ja toinen pyhimys ja kaikki oli jotenkin tajuttoman monimutkaista ja latautunutta.ylilyöntien, yliseksuaalisuuden ja täydellisen pidättyvyyden ja kieltäymyksen sekoitusta.tavallaan sanallista insestiä...ei onneksi fyysistä.

lilthin symboliikka, merkki, huone ja aspektit kuvasivat näitä tosi hyvin. luin just vanhoja astro logoksia...aikaisemmilla lukukerroilla en nähnyt yhteyksiä niin selvästi kuin nyt.


tuo seksuaalisuuden ulkoistaminen kuulosti jotenkin osuvalta, en ehkä ole osannut ajatella asiaa noin. mutta varmasti juuri noin se saattaa olla. silleen että enhän MINÄ ole seksuaalinen mutta nuo MIEHET ne on niin irstaita Silloin kun seksuaalisuuteen on liitetty paljon pahaa, niin on vaikea ottaa sitää itselleen haltuun ja siitä vastuu. mutta kyllä, olen ITSE voimakkaasti seksuaalinen.

[maallikko]

Huomenta!

Minun mielestäni sinä olet Jupitergirl auttava, terävä-älyinen ja rakastava nainen, mutta myös kylmä ja itsekeskeinen. Varmasti sinua voisi kuvailla myös muilla adjektiiveilla, sekä positiivisilla että negatiivisilla. Jos voisit nähdä itsesi niin kuin minä sinut näen ja jos näen sinut selkeästi ilman että projisoin omaa kylmyyttäni ja itsekeskeisyyttäni sinuun, niin miten suhtautuisit itseesi sen jälkeen? Pystyisitkö hyväksymään itseesi nämä uudet, vähemmän ihanat ominaisuudet? Ja silti suhtautumaan itseesi yhtä rakastavasti kuin aina.
  Projisoinnista minulla ei ole mitään lisättävää tähän ketjuun, kaikki oleellinen on jo sanottu. Kesäterveisin maallikko ( törkeä sika ja fiksu mies).

[^^Queen Nefertiti^^]

Niin..olin paljon RAKASTAVAMPI(Venus) ennen exää, joka pakotti (Pluto) suojautumaan ja puolustautumaan ja muuttumaan kylmäksikin. Eli jos joku ominaisuus oli "piilossa" ja "syytä tuoda esille" ei se olis tapahtunut ilman tota suhdetta. Mies joka vois olla yhtä hyvin palkka-armeijassa heh... niin viileä..

Jos on vain lämmin, on koko ajan auttamassa ja pohtimassa muiden ongelmia, kun voisi edistää omia asioita.

Tietty muiden auttaminen tuo hyvää karmaa.

Mutta niin se on, että nyt kun luin omia meilejäni 2004 vuodelta - koska se Pluto meni joukkariin? poistuu 2008 - niin olin paljon avoimempi luottavaisempi rakastavampi ja seksuaalisempikin. Exä teki kylmäksi sekä seksuaalisesti että tunnetasolla, mutta kuten sanottu, itseä voi modifioida moneen suuntaan. Ei se hänenkään suuntansa ihan terve ole. ONNEKSI pidin yhteyttä mukavaan mieheen koko suhteen ajan.  Koska laajemminkin ihmettelen ihmisten kylmyyttä nykyään. Anteeksi jos mainitsen taas tästä samasta asiasta, mutta kun vaikka tyyli-ja musamaku ei ole "kova" ja "hevi" niin jo se saattaa olla mulle liikaa.. jos joku katsoo kovan menon olevan se juttu, eikä suhde. Ja sitten koomista kyllä, olin hevipojankin kanssa, mitähän sekin todisti? Etten pelkää kovaa menoa?

Nää muut väkivaltaiset + juomarit sitten jossain vaiheessa oppi vähän hillitsemään itseään, nää kalamiehet, vaikka kielenkäyttö ei välttämättä muutu tai ihan kaikki tavat. Pysyn poissa ja olen mukavammassa seurassa. Hämmästyttää vain miten hyvän aseman mies voi saada, viran tai toimitusjohtajuuden ja samalla olla määräävä tyranni, jotenkin kala (Neptunus) ollut tässä mukana. Illuusiot omasta vallasta tms? Nuo naiset sitten näiden miesten elämässä on olleet minuakin tunteellisempia koska ainakin kaksi on rapuja (Kuu).
Eli ei mukavia tunne-elämyksiä.

Enkä edelleenkään usko, että minun näkemäni perheväkivalta minusta johtui, kuten Keho väitti, että he projisoivat omaa pimeyttäni minuun. Päinvastoin, psykologit sanovat että lapsi alkaa helposti syyttää itseään vanhempiensa riidoista ja se juuri on väärin, tyttölapsella ei ole MITÄÄN tekoa sen kanssa jos isä/serkku/miesystävä on alkoholisti/väkivaltainen/addikti tms. Eli, lopetin tällaisten tilanteiden ratkomisen/ tällaisessa seurassa olemisen, tosin kuten sanottu, liike-elämässä pesii tällaisiakin persoonia.

[kooky]

Päinvastoin, psykologit sanovat että lapsi alkaa helposti syyttää itseään vanhempiensa riidoista ja se juuri on väärin, tyttölapsella ei ole MITÄÄN tekoa sen kanssa jos isä/serkku/miesystävä on alkoholisti/väkivaltainen/addikti tms. Eli, lopetin tällaisten tilanteiden ratkomisen/ tällaisessa seurassa olemisen, tosin kuten sanottu, liike-elämässä pesii tällaisiakin persoonia.

tämä minullekin tuli mieleen sitten viimeisen. eli missä iässä se alkaa, että voi ruveta kyseenalaistamaan itseään ja ajattelemaan että "minäkö tässä projisoin?"

kun todellakin kieltäydyn uskomasta, että lapsena koettu väärinkäyttö on sitä että lapsi heijastaa itsessään olevia pimeitä seksuaalisuuden puolia niin että aikuisen "on vähän pakko" alkaa käpälöimään tai puhumaan rivoja lapselle.

myöskin sana projisointi kiinnostaa sinänsä. itseni on opetettu tähän psyko-kieleen jo pienestä pitäen, koska äidilleni psykologia oli tavallaan hyvä ase uskontoa vastaan. Psykologia on hyväkin asia olla olemassa, en sitä tässä tarkoita. huomaan vain itse tosi usein puhuvani kaiken maailman psyko-sanoilla, ennen kuin olen ottanut edes selvää mitä ne tarkoittaa. omalla kohdallani käsite "projisointi" oli jo kotoa niin tuttu, että hyvin nuoresta asti tarkkailin itseäni etten vaan projisoisi...itseasiassa kallistuin toiseen ääripäähän lukioiässä ja vähän siitä eteenpäin...kaikki oli muka minusta lähtöisin sosiaalisessa kanssakäymisessä.

no sen siitä saa kun puuttuu viisautta ymmärtää mutta on älyä oppia

[Keho]

Pienet lapset ovat AINA heijastamassa AIKUISTEN sisäisiä maailmoja!

TÄhän perustuu myös sekin sanonta, etät tämän ajan lapset ovat täällä auttamassa vanhempiaa tulemaan näkyväksi kokonaan, koska tekevät nyt kaikkensa, että JOKA IKISE egot tehdään näkyväksi! Se selittänee teillekin nyt sen kaiken "pahan", jota lapset tuovat esiin oman elävän elämänsä teoilla. Eli miten sen joutuvat kokemaan omassa elävässä elämässä. 

[kooky]

koen itse "resonoivani" sen kanssa mitä sanot Keho, että uskoisin että se on juuri noin...tarkoitin vaan tuolla, että se seksuaalinen aggressiohan ei lähde siitä lapsesta itsestään jos esim vanhempi sitä häneen osoittaa.

kun eikös "heijastaminen" sanalla tarkoiteta yleensä sitä, että ihminen houkuttelee itsensä ulkopuolelta sitä mitä hänellä on sisäpuolellaan...jotta se tulisi hänelle itselleen näkyväksi. tämän käsityksen mukaan en usko että se olisi lapsen sisällä ja hän vaan houkuttelee isänsä hyväksikäyttämään itseään tajutakseen omat (siis lapsen ) seksuaaliset patoutumansa.

mut taas meni ehkä sanallisen väärinkäsityksen puolelle. kuitenkin aikuisten kesken projisointi-käsitteellä tarkoitetaan ilmeisesti juuri tätä?


oten seuraavaksi selvää mitä sanalla projisointi tarkoitetaan, ennenkuin jatkan keskustelua

[Aniel]

No mutta tähän keskusteluun varmasti liittyy myös kollektiiviset uskomukset tai tabut... kuten seksuaalisuus, jota padotaan sisälle... ja kun jotain ei itsessä tunneta, ulkoistuu tuo energia, jolloin joku toinen sen joutuu tuntemaan, mistä voi tulla kieroutuneitakin muotoja...

Jos kaikki ihmiset antaisivat tunteensa olla pelkkää virtaa oman ruumiin läpi niin säästyttäisiin monilta kierouksilta. Eikä herkkien ihmisten tarvitsisi tuntea muiden ihmisten tunne-energioita itsessään!

[kooky]

No mutta tähän keskusteluun varmasti liittyy myös kollektiiviset uskomukset tai tabut... kuten seksuaalisuus, jota padotaan sisälle... ja kun jotain ei itsessä tunneta, ulkoistuu tuo energia, jolloin joku toinen sen joutuu tuntemaan, mistä voi tulla kieroutuneitakin muotoja...

anteeksi jos toistan itseäni...mutta ethän sinäkään siis tarkoita, että jos otetaan vaikka 5-vuotias, jota aikuinen mies/nainen käyttää hyväksi, tämän 5-vuotiaan kieroutumat ulkoistuvat tämän aikuisen miehen/naisen toiminnassa...? ajoin vain takaa sitä...(et luultavasti tarkoittanutkaan sitä)

myöskin tässä tuli mieleen ne koulukiusaus tapaukset, joissa kiusattu on itse tyyliin "elä ja anna toistenkin elää", rauhanomainen, ei kiinnostunut simputtamaan ketään...ja tämä henkilö saa päälleen koulukavereiden vihat sekä fyysisen pahoinpitelyn...tällä "projisointi"-ajatuskululla saa aikaan sen, että rauhanomaisen kiusatun on aika syyttää itseään siitä että joutuu kiusatuksi tekemättä mitään, kun nuo kiusaajat tässä vain heijastavat sitä hänen sisäistä aggressiotaan takaisin häneen vetämällä turpiin...(kun sisällään hän itse muka on se joka haluaisi vetää kaikkia turpiin ja sitten tämä ulkoistuu sillä että hän saa itse turpiin? )

Jos kaikki ihmiset antaisivat tunteensa olla pelkkää virtaa oman ruumiin läpi niin säästyttäisiin monilta kierouksilta. Eikä herkkien ihmisten tarvitsisi tuntea muiden ihmisten tunne-energioita itsessään!

tässä on perää...

[Aniel]

en en en en tarkoittanut että uhreissa on mitään vikaa hui EN! Vaan sitä viimeistä ajatuksta ihmisten yhteisestä vastuusta...

[kooky]

joo, minä kiihkoilin tämän projisointi-käsitteen ympärillä niin intomielisesti, että luin varmaan sinunkin kirjoituksesi jotenkin väärin.
anteeksi siitä!

[^^Queen Nefertiti^^]

sign

olet aivan oikein ymmärtänyt mitä olen alussa sanonut. Esim tulin juuri äsken serkkuni luota, jonka veli on tämä tyrannimainen menestyjä. En jäänyt paikalle, mutta ... jos minun olisi jotenkin pitänyt auttaa heidän välejään, mitä olisin sanonut? Lakkaa heijastelemasta pimeyttäsi veljesi kautta? Vai että, muuta.. öö, mitä? Muuta itseäsi jotenkin vielä mukavammaksi ja joustavammaksi, että veljesi ei voi terrorisoida sinua ja puolta rahamaailmaa heheh??

Serkkutytön pitäisi hyväksyä itsessään oleva väkivaltaisuus, jota siellä ei ole, jotta veli lakkaisi käytöksensä? 

"Niinpä, jos itse olet rakastava aurinko, täytyy sinulla olla elämässäsi tämän vastakohta heijastaaksesi itseäsi. Tämän kautta siis tämä muiden negatiivisuus on osa sinua."

Miksi TÄYTYY olla? Oliko jonkun tarkoitus muuttua toisenlaiseksi?

Kuulin serkultani että heidän perheessään on miehet opettu halveksimaan naisia ja kohtelemaan heitä alentuvasti - hän ei mene siihen mukaan. Ei alistu veljen ja isän asenteen edessä toisin kuin äiti.

Tää on kaikki kuitenkin sitä lopullista vastausta vailla, että tuleeko ihmisestä hyvä vai paha kun kokee ikäviä asioita, missä rajat menee, pysyykö mieli mukavana jne.. no joo.. toistoksi menee..