seuraava »

[Rakkauden enkeli]

(http://i47.photobucket.com/albums/f178/Alextheangel/CatAndMirror.jpg)

Aivan ihuna!   

[Ippuska]

........... Mistään henkisestä ei ole hyötyä jos saa aikaan vain tahroja paperilla.
Mielenkiintoinen sivusto, lisää!
Number of the priest

Kumpa kaikki ihmiset tarttuisivat miekan sijasta kynään ja tahraisivat paperia verilammikoiden sijaan. 

Pakko mainita: sun nickistä tulee mieleen lapseni syntymänumero kaulaketjussa: 222 pyöreällä metallipalalla. 

[VE!]

olen hyväksynyt nyt kaiken pimeyden itsessäni (missä kohassa se taas olikaan). Muuttuuko kiivastuva sukulainen? Muuttuuko piittaamaton tuttava? Vai pudotetaanko heidät pelistä?

Luulisin kyllä että intohimoinen mies heijastelee minua paremmin kuin kylmä. Jos nyt vertaan 2-3 miestä.

Ei vaan sinä muutut. Näet mihin noita ihmisiä on elämässäsi tarvittu, miksi he ovat sinua ärsyttäneet, ja sitten päästät heistä irti. Tämä on jokaisen oma prosessi, sitä ei voi myöskään tehdä serkkutytön puolesta.

(tässä nyt en puhu lapsista, jotka ovat tilanteessa tahtomattaan, vaan aikuisista ihmisistä joilla on oma tahto ja kyky sitä toteuttaa)

[Lilli]

Niin JG,

miksi ihmisten pitäisi muuttua? Heillä on omat polkunsa kuljettavanaan ja omat valinnat tehtävänään. Toisten ihmisten valintoja on syytä kunnioittaa, vaikkeivat ne aina niin viisailta vaikuttaisikaan. Se, että yrittää väkisin muokata toisesta oman ideologiansa mukaisen, on maallikon sanoin henkistä väkivaltaa.

Sen nyt olen tässä parin vuoden aikana huomannut, että ainakin sinulla on suuri oppiläksy irtipäästämisessä ja muiden valintojen hyväksymisessä. Olet kirjoittanut foorumille (entiselle ja nykyiselle) arviolta 2500 viestiä, joista joka ikisessä taitaa olla maininta yhteen tai useampaan eksään. Kaipaatko todella edes meidän mielipiteitämme vai onko itsetarkoitus vain vatvoa loputtomasti jonkun muun rakkaudettomuutta? Niin kauan kuin tätä asiaa vatvot, et tuskin pääse elämässä sulavasti eteenpäin.

[Iam]

Niin JG,

miksi ihmisten pitäisi muuttua? Heillä on omat polkunsa kuljettavanaan ja omat valinnat tehtävänään. Toisten ihmisten valintoja on syytä kunnioittaa, vaikkeivat ne aina niin viisailta vaikuttaisikaan. Se, että yrittää väkisin muokata toisesta oman ideologiansa mukaisen, on maallikon sanoin henkistä väkivaltaa.

Sen nyt olen tässä parin vuoden aikana huomannut, että ainakin sinulla on suuri oppiläksy irtipäästämisessä ja muiden valintojen hyväksymisessä. Olet kirjoittanut foorumille (entiselle ja nykyiselle) arviolta 2500 viestiä, joista joka ikisessä taitaa olla maininta yhteen tai useampaan eksään. Kaipaatko todella edes meidän mielipiteitämme vai onko itsetarkoitus vain vatvoa loputtomasti jonkun muun rakkaudettomuutta? Niin kauan kuin tätä asiaa vatvot, et tuskin pääse elämässä sulavasti eteenpäin.

Aamen!

[^^Queen Nefertiti^^]

No, Lilli, koska päästät irti konkurssikypsistä miehistäsi, noin heittona? Kauanko olet heidän kanssaan "karmallisessa suhteessa"? Luetko itse mitä sanoin? Koska pääset eteenpäin, vasta kun itse olet konkassa? Onko tämä se esimerkkisuhdemalli, mitä ehdotat?

Ja koska huomaatte että kirjoitan aika lailla kaikesta muustakin? Ihmisiä on hyvä käyttää esimerkkeinä, koska me nukethan täällä tätä näytelmää näyttelemme. Olen kirjoittanut paholaisesta, regressiosta jne.

Päästäähän minun rakastava aurani ihmisistä irti, mutta miksi minua kutsutaan elokuviin, kuppiloihin, firmoihin, matkoille, jos nämä ihmiset eivät saa minusta jotain?? Kumpi on väkivaltainen, se joka rakastaa ja huolehtii vai se joka rähjää?

On totta, vapaa tahtohan täällä on, siitä minä vain puhuin, että millainen ihmisen TULISI olla. Onko joku vastannut siihen? Mitäs jos näillä ikävillä ihmisillä onkin läksynä oppia rakastamaan eikä sähläämään ympärilläni? Enkä tarkoita rakkaussuhdetta vaan henkistä veljeyttä / sisaruutta tms.

Olenhan minä etäännyttänyt kaikki ihmiset eikä minun tarvitse ketään rakastaa - vai pitääkö? Pitäisikö olla se diktaattori vai guru? Tämä kiehtoo, Pluto tais sittenkin opettaa ilkeyttä ja suojautumista.. Joukkarissa vuoteen 2008? Kamalaa tunnen itteni Asterixiksi!

[Lilja-82]

JG, jos sanot, että hyväksyt pahuuden itsessäsi ja samalla haluat muiden muuttuvan sinun mielesi mukaan niin tuo ei kyllä minun mielestä vaikuta hyväksynnältä. Ei sinun itsesi eikä muiden.

Jos rakkaus itseä kohtaan on sitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on niin mielestäni tämä pätee myös muihin. Kun oikeasti rakastamme jotakuta niin hyväksymme ja kunnioitamme hänen valintojansa, vaikka itse emme niitä aina ymmärtäisikään. Tuemme ja kannustamme.

Jos kysyy toisen mielipidettä tai pyytää näkemystä johonkin niin täytyy henkisesti valmistautua siihen, että toinen voi nähdä tilanteen hyvin eri tavalla.

Rakkaudessa on se ihmeellinen asia, että kun toista todella rakastaa niin kunnioittaa hänen päätöksiään ja ajatuksiaan ja valintojaan. Olivat ne sitten mitä tahansa. Toisaalta rakas ihminen myös näkee koska toinen toimii itsellensä vahingollisesti, yrittää auttaa, mutta koko ajan kunnioittaen toisen valinnan vapautta ja vapaata tahtoa.

[Lilja-82]

Heräs sellanen ajatus, että millanen käsitys sulla JG ylipäätään on hyvästä tai pahasta? Oikeesta ja väärästä? Koska se vaikuttaa myös tän aiheen pohdintaan erittäin paljon.

Jos rakastat tätä tuttavaasi ja koet, että saatananpalvonta on hänelle oikea ja rakentava tie kasvuun niin mikäs siinä. Muussa tapauksessa ei. Sama juttu sinun kohdallasi.

Entä mikä käsitys sinulla on tukemisesta? Onko se tukemista jos sanon, että haluan kuolla niin toinen sanoo että no joo siitä vaan? Tukeeko hän silloin ja kannustaa minua? Tai jos ajattelen, että haluan jollekin pahaa niin toinen sanoo että joo tee vaan niin kannustaako hän minua?

Ne ihmiset, jotka todella rakastavat meitä auttavat meitä löytämään sen oikean suunnan kun itse olemme kadoksissa. Eivät he siis anna vastauksia, sitä ei voi vaatia, mutta osoittavat suuntaa mihin kannattaisi mennä etsimään.

Rakastavat ja vilpittömät neuvot ja kannustus johtavat meitä aina elämää kohti.

[^^Queen Nefertiti^^]

Niin siis käsittääkseni olen juuri auttanut ihmisiä äärimmäisissä tilanteissa, että EIVÄT tuhoaisi itseään.

Jos nyt "normaalisti" välittäisi tuttavista, tuskin suosittelisi saatananpalvontaa? Tää aihe lie käsitelty muualla. Nihilismi, kylmyys, tunteettomuus, itsekkyys, manipulointi, väkivallan ja tuskan aiheuttaminen, huumeet ja liika alkoholi, varastaminen, sadomasokismi liittyvät kaikki saatanallisuuten. Toki nämä voivat ilmetä ilman palvontaakin.

Eli millainen IHMISEN tulisi olentona olla!

Kannustaminen lie sitä että annetaan aikaa, keskustellaan, kuunnellaan mitä projekteja toinen tekee eikä puhuta vain itsestään.

[VE!]

JG, se että ei vastaa kysymyksiin alkaa ainakin omalla kohdallani johtua siitä, että sinä et tunnu kuulevan/kuuntelevan mitä toinen sanoo. Joko tahallasi tai tahattomasti, en tiedä. (se ei tarkoita että pitäisi olla samaa mieltä, kunhan nyt edes yrittäisi ymmärtää mitä toinen sanoo) Sinulla tuntuu olevan niin vahvat mielipiteet asioista, ettei niihin toisten puheet kauheasti vaikuta.  Ainakin itsestäni tuntuu että poimit viesteistä muutamia kohtia ja jätät muut täysin huomiotta. Samoin logiikkasi on minulle välillä täysin käsittämätön (esim. tuo kannustaminen saatanan palvontaan). Monet jutut menee täysin yli hilseen (taas ilman hyvä/paha jaottelua, logiikkamme vaan ovat hyvin erilaiset)

Tosin nyt voin jo arvata mitä lilja-82:lle tulet sanomaan... (ehdit jo vastatakin, just niinkuin arvelinkin  )

[Lilja-82]

Aivan, eli jos tiedät siinäkin tapauksessa mikä toiselle on hyväksi ja mikä ei kun "normaalisti" välität hänestä niin varmasti vielä vahvemmin jos rakastat toista.

Olen Lillin tavoin huomannut, että JupiterGirl sinun on joistain asioista todella vaikea päästää irti. Mutta joskus parasta mitä toiselle voi antaa on juuri sitä aikaa ja kuunnella sillä aikaa kun toinen yrittää selvitellä ajatuksiaan. Siihen pitäisi jokaisella on oikeus. Elämässä on joitakin asioita, jotka ovat vaikeita ja vievät paljon aikaa. Mutta aikaahan meillä on.

 

[Lilli]

Jos koet jonkun toisen henkilön käytöksen itseäsi ja omia rajojasi loukkaavaksi ja yleisesti vahingolliseksi, sinulla on mahdollisuus valita suhtautumistapa tähän asiaan. Sinun tapasi ilmeisesti on, että yrität ohjata hänet valoisammille poluille, mitä varmaan suuri joukko ihmisiä (ainakin naiset) yrittääkin aluksi. Se on normaalia, se on inhimillistä ellei jopa suositeltavaa.

Joskus ohjaus toimii, joskus ei. Riippuu siitä, kuinka motivoitunut toinen on. Jos ei, niin sinulla on edelleen mahdollisuus valita suhtautumis -ja toimintatapasi tähän ihmiseen. A. Voit hyväksyä toisen raskaan pimeän puolen ja jäädä hänen lähettyvilleen siihen asti, kunnes hän todennäköisesti myrkyttää sinut henkisesti tai tuhoaa fyysisesti. B. Nostat kytkintä C. Maksat potut pottuina, eli kostat D.Teet mahdollisista laittomuuksista ilmoituksen viranomaisille.

Muitakin toimintatapoja varmasti on, vaan eipä tule heti mieleen.

Esim. hyvän ystäväni mies saa n. kahden vuoden välein sen luokan mustasukkaisuuskohtauksia, että turvautuu suutuspäissään kuristamiseen. Tätä on tapahtunut n. 5 kertaa. Ystävä on tähän mennessä yritänyt vain puhua järkeä ja vedota ko. henkilön moraaliin ja syyllisyyteen, mutta mies on tehnyt mielestään oikein. Itse suosittelin seuraavan kerran koettaessa turvautumista rikosilmoitukseen, koska eroakaan ystäväni ei ole tähän mennessä halunnut.

Varmaankin kaikki ihmiset päätyvät lopulta valaistuneiksi mestareiksi, mutta yhtälailla kaikilla on myös oma polkunsa kuljettavanaan ja polut Jumalan luo ovat moninaiset. Ns. toivottomatkin tapaukset heräävät lopulta, mutta homman idea on se, että pitää itse olla valmis siihen. Sitten alkaa vasta todellista muutosta tapahtua. Valmiustilaa on kenenkään ulkopuolisen vaikea toiselle ihmiselle syöttää.

[VE!]

Amen to that!

[maallikko]

Päivää!

Ihmettelinkin tuossa pari päivää sitten, miksi olen tarttunut tähän keskusteluun. Nyt tiedän syyn. Olin hullu ja väkivaltainen siinä mielessä, että yritin muuttaa sinua Jupitergirl. Muuttamisyritykseni johtui siitä, että olin juuri oivaltamaisillani itsestäni jotain uutta ja yllättävää. Vanha minäkuvani oli hajoamassa ja korvautumassa uudella. En projisoinut omaa kylmyyttäni tai itsekeskeisyyttäni vaan omaa muutosprosessiani sinuun Jupitergirl. Halusin hajottaa minäkäsityksesi samoin kuin omanikin. Näin projektio toimii minulla ja todennäköisesti myös muilla prosessi on samankaltainen. Ensin tiedostamaton prosessi tai ominaisuus aktivoituu, ulkomaailma reagoi siihen ( läheinen esim. ) ja tämä reaktio antaa mahdollisuuden kääntää katseen sisäänpäin. Jos onni on myötä eikä prosessi  ole liian tiedostamaton, voi käydä kuten minulle - oivalsin itsestäni jotain täysin uutta ja samalla monet menneisyyden arvoitukset selvisivät.
  Jupitergirl, sinä olit minulle prosessin tässä vaiheessa välttämätön peili ja autoit minua. Ajattele sitä, autoit vaikka et varmasti ollut tietoinen siitä, että olet minulle avuksi. Tällaista on mielestäni ( ja Havahtuminen-kirjan kirjoittajan mielestä myös ) aito auttaminen ja koska et tiennyt niin et myöskään toiminut väärästä motiivista käsin.
  Kysyit myös millainen ihmisen pitäisi olla. Vastaan, että ihmisen olisi hyvä olla tietoinen itsestään.

[Aniel]

Ihmisen ei TULE olla minkäänlainen. Jokainen on sitä mitä on. Se mikä on toisille parhaaksi, on se, että sinä ole se mikä olet.