Jos mahdollista, luovu päihteistä jos käytät. Muista liikkua, jos et liiku niin aloita liikkuminen. Toi liikkuminen on tärkeetä, jotta noi yläpään jutut pysyy jotenkin kasassa ja balanssissa. Alapään toiminta ja käyttö jeesii siinä. Älä lue turhaa tauhkaa netistä tai leimaudu mihinkään aatesuuntaan liiaksi.
Yritä muodostaa siitä tauhkasta joku semmoinen oma juttu, kirjoittamalla tai piirtämällä, tai lukemalla kirjoja. Noi vapauttaa noita fiiliksiä, ja muovaa niitä haluamaasi suuntaan. Ei se ole muuta kuin luovuus mikä sussa avautuu.
Ota kroppa siihen messiin.
Siellä avaruuden pyörteissä kun harjoittelet tuota luovaa puolta niin pystyt rupee handlaa sitä. Siitä tulee semmoinen muovailuvaha. Ja siellä on kiva vaan pyöriä. Muista kuskailla sinne toiveita ja haaveita.
Jos tiedät taolaisten ajatusmaailmasta, niin ne kertoilee kirjoissa tuosta tilasta. Tao te ching olisi varmaan hyvä. Semmoinen mukavan rento, yksinkertainen ja kevyt luettava/kuunneltava. Niinkuin siellä tilassa olo itsessäänkin.
Kun saat vain ajatuksen päästä kiinni että pidät homman kevyenä ja leikkisänä, niin homma pysyy hanskassa.
Ja ei. Kyse ei todellakaan ole siitä, että muiden "chakrojen" pitäisi avautua. Pointti ei ole siinä. Saattaa olla jopa vaarallista, jos "sisäistät" nuo, tuntemukset itseesi, siitä seuraa vain syyllisyyden kierre.
Sulle avautu semmoinen konkreettisempi tapa todistaa itsellesi, että haaveet toteutuu.
Ota se silleen.
Mulla itellä lähti ihan lapasesta tossa vaiheessa
. Kuuntele niitä sisäisiä "ohjeita" mitä tulee väkisinkin vastaan. Ne rupee ohjaa sua vähän sinne polulle ja haaveisiin päin. Mulla meni egoistina ihan tappeluksi. Ota iisisti. Susta tuli magneetti, joka harjoittelee ohjaamaan itseään mielikuvilla, äänillä ja rytmeillä.
Kelaa, että olet leijailemassa auringonsisällä ja palaat maanpäälle herätessä. Tai määnsisällä ja palaat maanpinnalle. Mä en oikein itekkään tiedä kumpi paikka tuo oikeaoppisesti on.
Siellä näkyy niitä verkkomaisia rakenteita ainakin mulla. Sit sitä vetää hurjaa vauhtia joka puolella niiden läpi limittäin ja lomittain. Siellä tilassa saattaa tulla vastaan kuvia ja semmoisia, jotka rakentuu siitä magnetismista, jonka sinne luot. Ne ovat ikäänkuin "ikkunoita" jotka lukittuu alitajuntaasi ja tulevat vastaan elävässä elämässä. Valo ei ilmeisesti tunne aikaa ja se kaartuu silleen yli ajan ja paikan. Ja hassuinta on, että voit piirtää jotakin ja se ilmestyy tyhjästä!
Siksi tuo luovan puolen juttu olisi hyvä.
Lenkkeily luonnossa on hyvä ja siitä tulee seikkailua ja aikamatkustusta samalla.