seuraava »

[Amber]

Hmm, en tiedä. Itselläni unihalvauksia on tullut vain päiväunilla tai aamulla kun olen ollut kevyessä unessa, ei ikinä yöllä. Olen vain yhtäkkiä herännyt siihen että joku painaa alaspäin ja päällä tuntuu ilmavirtauksia. Keho on kuitenkin ollut puutuneessa tilassa, ja sitten herään täysin. Jännää että yleensä näitä unihalvauksia on tullut silloin kun on ollut pakko herätä. Olen ollut esim. päiväunilla ja heräämättömyys olisi johtanut siihen että olisin myöhästynyt jostain tärkeästä jutusta, esim. työvuorosta. Luulinkin aluksi että kyseessä on jokin henkimaailman ilmiö, että esim. oppaani tulevat herättämään minut etten joudu ikävyyksiin. Ainoastaan silloin tällöin unihalvaus on tuntunut ikävältä, kun olen esim. unessa nähnyt joitain örkkejä. Tai no, kehon hallinnan puute ei tietenkään koskaan tunnu fyysisesti hyvältä.

[Serena`]

Olen saanut halvauksen vain muutaman kerran. Yleensä pystyn kyllä olemaan silmät auki mutta liikkumaan tosi vähän. Kerran tunsin että joku työnsi minut alas sängyltäni ja sitten vain mätkähdin velttona lattialle. Yritin nousta takaisin sänkyyn, mutta raajani tuntuivat 100 kiloisilta joten jouduin oikein taistelemaan että pääsen takaisin sängylle, ja lopulta myös pääsinkin. Yrittäessäni sitten huutaa apua en myöskään saanut päästettyä mitään muuta ääntä kuin jotain tuhinaa ja todella hiljaista kurkusta lähtevää kimeää ääntä. Vähän samanlaista kuin yrittäisi hiljaa kiljua.

Itselläni tämä video kuvaa aika osuvasti unihalvauksissani olevaa tunnetta. http://www.youtube.com/watch?v=tzR841AQLhc

Ne eivät ole olleet ihan samanlaisia kuin videossa (vaikka seinät onkin joskus samaan tapaan liikkunut ja tunnen jonkun pahan läsnäolon), mutta olo on siinä yhtä ahdistava kuin mikä videota katsellessa tulee. Tuntuu tavallaan kuin joutuisi taistelemaan olemassaolostaan, ja mietin unessani kokoajan että olen tulossa hulluksi ja vainoharhaiseksi ja pelkää kokoajan järkeni menettämistä. Pelottaa että en voisikaan herätä vaan jäisin tuohon tilaan. Tuntuu että joudun käyttämään kaiken omistamani voiman vain heräämiseen ja sitten kun lopulta pääsen hereille, tuleekin olo että tässäkö se nyt oli, eihän se herääminen nyt niin vaikeaa ollutkaan. Itse uni kyllä tosin jää pitkäksikin aikaa vaivaamaan.

[Metsänkeiju]

Ois mielenkiintoista kuulla mitä sansai olet mieltä näistä unihalvauksista! Kaksi läheistäni kokee näitä, toisella erityisen ahdistavia..
Ja kaikki muutkin, jotka unista jotaki ymmärtää.. 
Monet sanovat erityisen stressaavina aikoina kokevansa, onko se suoraan symbolinen valve-elämään siis..? Toisilla, herkillä tyypeillä.. Vai joku verhon raotus.. ?

[astraali]

Hei! Kirjoitin viitisen vuotta tänne noista unihalvauksista ja huomasin, että viestiketjua on vielä jatkettu sen jälkeen. Ajattelin nyt kirjoittaa vähän kuulumisiani noiden vuosien jälkeen.

Saan noita unihalvauksia vieläkin mutta niiden luonne on vuosien mittaan ja lukuisten harjoitusten kautta helpottunut. Ne eivät enää ole niin "agressiivisia" kuin ennen vaan pystyn omalla tahdonvoimallani lopettamaan ne alkuunsa. Ennen koin niiden tullessa tietynlaista voimattomuutta ja hätäännystä. Nyt olen vuosien aikana ymmärtänyt, että voin itse päättää annanko se tapahtua vai en. En enää ala panikoimaan  vaan totean etten halua sen tapahtuvan. Toisaalta joskus "lähden mukaan" ja irtoan kehostani tietoisesti. Saatan vähän aikaa katsella maailmaa irti kehostani mutta en lähde enää heilumaan päämäärättömästi. Olen siis oppinut kontroloimaan tuota tilannetta ja henkiruumistani. Joku tovi sitten irtauduin taas tuohon halvauksen yhteydessä ja kokeilin pääsinkö koskettamaan kattoa. Tunsin kämmeneni alla viileän ja röpelöisen katon.
Edelleen joskus joudun komentamaan, että minut pääsetään irti tuosta "unisieppauksesta". Koen edelleen, että minulle tehdään se "ulkoapäin" eli en itse aiheuttaisi tuota tilaani.

Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Mahtaako paikalla olla enää, jotka olisivat kirjoittaneet tuohon ketjuun?
Rakkaudella,
Astraali

[Upsila]

Itselläni tuli unihalvaus noin kolme-neljä kertaa viime vuonna. Aiemmin ei ole ollut kokemusta ja kun ensimmäisen kerran tuli niin oli kieltämättä aika pelottavaa; mutta siinä jähmettyessä ei ihan järkyttävän suuri paniikki kuitenkaan tullut, kun oivalsin, että kyseessä taisi olla unihalvaus. Hallusinaatiot eivät olleet kuitenkaan yhtään kivat.

Tänä vuonna ei ole onneksi ilmestynyt vielä, vaikka usein nukunkin selälläni. Mutta kamalaa olivat kyllä ne edelliset unihalvaukset. Oli painetta vartalon päällä, harhoja (esim. tuntoharhassa saatoin nähdä kuin nalle olisi liikahtanut tai ääniharhassa kuulin outoja ääniä, josta yksi oli voimistuvaa), leijumisen tunnetta ja kipuakin. Halvauksen jälkeen yritänkin saada normaalisti unta, koska pelkään näkeväni sen jälkeen vielä jotain hallunaasioita. Ahdistavaa ja hieman pelottavaakin kieltämättä, mutta onneksi se on ollut jo pitkään poissa, joten siitä ei ole tarvinnut huolehtia paljon, kun sitä ei ajattele.

Itse ajattelen, että unihalvaus tulee tosiaan siitä häiriöstä nukahtamis/heräämisvaiheissa. Näin ainakin Wikipediakin totesi, kun sieltä kävin lukemassa ensimmäisen unihalvauksen jälkeen. Itselläni ainakin oli niin, että oli häiriötä heräämisvaiheessa ja huomasikin pian jääneensä kahleeksi omaan kehoonsa - onneksi se ei kestänyt silloin kauan ja on nyt pysynyt pitkään poissa tieltäni.

Mutta tosiaan, mielenkiintoinen aihe, vaikka itse unihalvaus onkin ahdistava.

[Heli13]

Heippa kaikille! Eksyin "sattumalta" tähän aiheeseen, joten ajattelin jakaa kokemukseni myös. En ole kuulunut "alkuperäiseen" keskusteluketjuun.

Minulla on samantyyppinen historia unihalvauksista, kuten muillakin: alkoivat teini-iässä, jolloin silmät avattuani saatoin nähdäkin nämä vierailijat. (viisastuneena tästä, silmiä en enää availe, vaikka pystyisinkin..). Minulle unihalvaus tapahtuu nukahtamisvaiheessa tai kesken unta: unimaisema saattaa muuttua äkillisesti ja tiedän jo siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos nukkuu selällään, se on kuin kutsu halvaukselle, kyljellään niitä ei yleensä tapahdu. Ja nyt, hassua kyllä, minä "aikuinen ihminen", olen muuttanut sohvalle nukkumaan, jotta saan taukoa näiltä . Sohvalle päädyin sellaisen episodin jälkeen, kun joku naispuolinen alkoi kuiskalemaan halvauksen aikana aivan ihme kielellä ja ajattelin, että nyt riitti. Erityisen mukavaa on myös se, että kun on muutenkin kauhuissaan halvauksen loputtua, niin lamput pamahtelee kun yrittää saada niitä päälle..

Mutta anyways. Kävin erilaisella selvännäkijällä, tällaisella, joka on perehtynyt toisiin tasoihin- ulottuvuuksiin, ufoihin, eri planeettoihin. Hänen vastauksensa oli, että ei näissä ole mitään pelättävää- ainoastaan ego on kauhuissaan, mutta vain siksi, että pelko tulisi voittaa. Ja saa ja pitää sanoa, jos haluaa taukoa näiltä kontakteilta. Kontaktien tarkoitus on olla vuorovaikutuksessa- tietoa siirretään puolin ja toisin. Halvaus johtuisi siis siitä, että nämä "vierailijat" tulevat paikasta, jossa energia on aivan erilaista kuin meillä- tiheämpää, joten jotta viesti menisi perille, keho lamaannutetaan, jotta niitä voisi ottaa vastaan. Halvauksen tarkoitus olisi myös suojella, koska kohtaaminen voisi olla hyvinkin kammottava muulla tavoin. Mutta mistään ulkopuolisesta "pahasta" ei olisi kyse, vaikka sen helposti niin tulkitsee. Mutta toki, jos ihmisellä on ns. kanavat auki, sehän houkuttelee vaikka minkälaisia ilmiöitä ja tässä kohtaa voi kieltäytyä alemman tason tyyppien sekoilusta ja toivoa vain korkeampien yhteyksiä. En tiedä, mitä tällaisesta teoriasta ajattelette, minusta se kuulosti siltä, että vihdoin sain vastauksen ja ehkä tässä kohta siirryn takaisin makuuhuoneeseen nukkumaan..

Ja astraali, kuulostaa siltä, että olet tehnyt juuri sen, mihin itsekin haluan pyrkiä