seuraava »

[Aniel]

Mistä te tiedätte, että se mistä te kirjoitatte on totta?
Jos kaikki mitä on, on olemassa niin onko olemassa mitään absoluuttista totuutta kaikesta olevasta?

Mitä tämä kaikki tällä foorumilla on. Onko tämä sitä New Age hömpötystä, sillisalaattia joka on koottu eri traditioista.

Miksei mikään ole puhdasta ja onko mitään puhdasta, absoluuttista VALOA mistä te, me kaikki puhumme - olemassa?

Tieteellinen totuus on se, minkä todistaa useampi ihminen. Se on "totuus".

Entä henkilökohtainen "totuus"? SE VAIHTELEE. SE VARIOI. EIKÄ SITÄ VÄLTTÄMÄTTÄ TUNNUSTA KUKAAN MUU KUIN KOURALLINEN IHMSIÄ JA NIITÄ "TOTUUKSIA" RIITTÄÄ YHTÄ MONTA KUIN ON IHMISIÄ MAAILMASSA.

Nyt ahdistaa. Ahdistaa niin perkeleesti, että tekisi mieleni heittää KAIKKI SEINÄÄN JA UNOHTAA KOKO OLEMASSAOLO KESKITTYÄ VAIN KAIKKEEN TUHOAVAAN JA TUHOTA KAIKKI MITÄ KOSKAAN ON OLLUT.

Yksi sanoo että elä puhtaasti, toinen sanoo että tee mitä vaan, kolmas sanoo että joudut helvettiin, neljäs sanoo ettei helvettiä ole...

NYT RIITTÄÄ!!!!!!!!!!!!

          

[Lari]

Välissä on hyvä muistaa lapsen avoin mieli. 

Ehkä se on oikein, minkä tuntee oikeaksi. Sillä sen voi vaihtaa sitten parempaan totuuteen kun sen löytää.

Olemmeko sitten viisaampia jos näemme absoluuttista valoa. Toisaalta emmehän tiedä onko se absoluuttinen, sillä kukaan ei voi sanoa siitä totuutta. Silloin voi itse päättää totuuden.

Minustakin tämä on vähän villi maailma. Siis nämä asiat mistä täällä on keskustelua. 

Tuhoaminen ja kyseenalaistaminen on oikein. Elä silti riko omaisuuttasi vaan sen mikä täytyy sisälläsi tuhota. Foorumi ajatusmaailman mukaan tuhoamisen jälkeen mahtuu vapaata ja uutta tietoisuutta, ehkä sitä oikeampaa.

Se mitä ihmiset kirjoittavat ovat omia mielipiteitä.

Rakkaus on silti hyvä sana 

[hopeatähti]

*taputtaa innoissaan*

 

Aivan Täydellistä, olen havainnut että pinnan alla kytee turhautumista ja ehkä olisi aika luopua taas kaikesta "opitusta" ja vain "tutkia/kuunnella" Itse?

Älä vimmoissaan polta kaiken maantasalle vaan istahda ja ota analyyttisrakkaudellinen lähtökohta ja "erottelu" 

Totuudesta oli puhetta aiemmin täällä henkimaailman osiossa.

[hopeatähti]

https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=6092.0

Tässä yksi aikaisempi keskustelu 

[sawotar]

Taivas ja helvetti on jo täällä maanpäällä..itse omilla valinnoillasi tiedät mitä se saa aikaan joko sinä nautit tai kärsit, ja kärsimyksen voit muuttaa omilla asenteillasi nautinnoksi valinta on jokasen oma ja elettävä sen mukaan, rakkaushan on sitä että hyväksyy asiat sellaisena kuin on mutta ei välttämättä tarvitse itse pitää kuhan hyväksyy, itse ei tarvitse elää toisen uskomuksen ja tunteen mukaan vaan sen minkä itse tuntee hyväksi ja omaksi..ahdistushan kertoo päättämättömyydestä ja uskosta itseensä kun ei tiedä just kumpaa uskoa, eli selkeesti hyvä ja paha taistelevat ja ainoastaan itse siihen voi vaikuttaa, ei muiden ajatukset ja uskomukset
*Iloa, valoa, rauhaa ja rakkautta*
 (http://www.cosgan.de/images/kao/engel/g050.gif)

[Lari]

Antaa mennä taas kuin alamäki alkaa
nyt kun edessä on sileämpi tie
kenties köyhällekkin onni sentään joskus hymyilee
vaikka luokses vielä matkaa lie

Antaa mennä taas kuin alamäki alkaa
melkein itsestään se eteenpäin mua vie
usein murheittensa kanssa sitä turhaan lymyilee
jos on valittuna väärä tie

(Aarne tenkanen)

[Aniel]

Lainaan itseäni tuolta edellisestä "TOTUUS" -keskustelusta:

sanovat että:
jos ymmärtää sen että asiat oikeastaan eivät ole sitä miltä ne näyttävät,

se on aika mullistava kokemus

siksi sanotaankin että:

jos se ei ole jollain tapaa tajunnan räjäyttävä kokemus

ei  sitä ole lainkaan ymmärtänyt.

Nämä tulevat aalloissa... ennen kuin tajuaa, ahdistaa... sitten kun tajuaa, tulee myrsky... ennen kuin on SANAT, joilla ulostaa tajuaminen...

SILTI ärsyttää kamalasti kaikenlainen ILOAVALOARAKKAUTTA (tämä ei ole Sawotar sinun kritiikkiäsi vaan yleisen tason...) mitä me kusetamme itseämme, pakenemme varjoja ja pulikoimme jossakin, JOTA KUTsUMME VALOKSI, MIKÄ IHMEEN SANA SE ON??

Se, että me kaikki luemme toisten sanoja, niitä sanoja on tuhottomasti, me imemme toisten totuuksia itseemme, mutta MISSÄ OLEMME ME ITSE?

[sawotar]

sepä se Isla-Maria se totuus täytyy löytyä itsestä ja omista kokemuksista ja toiset voi auttaa siinä, että voivat istuttaa ilon sanoman sieluusi, itse koen sen valon hyvänä tunteena ja hymynä huulillani ja se rauha on tasapainoa ja harmonista olemista tietoisena totuutena omasta itsestä, koska emmehän kulje muiden kengissä vaan omissa ja ilohan me tiedämme mitä se on, mutta on totta että ei aina voi olla ilon ja harmonisen olotilassa..mehän ollaa koulussa täällä maanpäällä ja sitä tunteiden sekamelskaa monien ajatusten kanssa olemista kyllä siinä saa tuta yks kuin toinenkin vaan se oma totuus on koetteva

[taria]

Isla-Maria.. älä usko kenenkään totuutta omaksesi vaan koska toinen sanoo niin.. vain jos tunnet, että asia on niin.. etsi oma totuutesi..
kyseenalaistaminen on oikea tie omaan totuuteeen..

     

[hopeatähti]

 

Ärsyttävyys voi myös olla "terveellistä kapinallisuutta" mutta yksistään se ei johdata sinua tasapainoon (takaisin omaan Itseesi), vaan yhdistettynä nuo "ääripäät", eli keskellä, keskitie.

[Lake]

Jos opitun kyseenalaistaminen kiinnostaa niin tässä linkki uudelleenopiskeluun joka antaa vähän aineksia totuuden etsintään:
http://educate-yourself.org/

[Jasca]

SILTI ärsyttää kamalasti kaikenlainen ILOAVALOARAKKAUTTA (tämä ei ole Sawotar sinun kritiikkiäsi vaan yleisen tason...) mitä me kusetamme itseämme, pakenemme varjoja ja pulikoimme jossakin, JOTA KUTsUMME VALOKSI, MIKÄ IHMEEN SANA SE ON??

Onpas mukavaa huomata näitä synnytystuskia muillakin. Totuudessa elän täydessä skitsofreniassa, jossa mikään ei ole totta. Sanat ovat vain sanoja ilman merkitystä, koska ihminen itse antaa merkityksen jokaiselle sanalle. Suuret Totuudet uskonnoissa, filosofiassa, tieteissä, new agessa tms. ovat vain ihmisten tulkintoja totuudesta eikä yksikään niistäkään ole totta. Yksikään elävä ihminen ei tunne "oikeaa" totuutta. Seuraava huomautus koskeekin edellisen virkkeen sanaa "oikea"...oikeaa ja vääräähän ei ole olemassakaan. Ei siis ole olemassakaan oikeaa totuutta. Jäljelle jää vain totuus, joka on itseisarvo. Koska ihminen aina tarvitsee jonkin skeeman itselleen, olen luonut oman skeemani tähän skitsoon maailmankuvaan totuudesta, jossa totuus=rakkaus.

Pilvissä liihottelu ja sillä elvistely useimmiten ärsyttää minuakin johtuen ehkä tästä maanläheisestä kaurisluonteesta. Mutta muutoin kyllä lilllun tässä elämässä hyvin eteerisesti, koska mikäänhän ei ole totta. Kaikki on vain ILOAVALOARAKKAUTTA ja maailma hymyilee, jos muistan hymyillä takaisin. Minun maailmassani nimittäin saa sitä mitä tilaa, joten ajatuksella voin luoda omat paratiisini ja helvettini. Voin olla täsmälleen niin iloinen, valoisa ja rakastava kuin haluan, mutta voin olla myös tuhoava paholainen, jos siltä tuntuu. Ja tiättekö mitä? Tämä maailma jatkaa kulkuaan joka tapauksessa. Sen takia onkin niin ihanaa olla vaan inhimillinen ihminen ja ihan vaan elää tätä huisin hauskaa juttua tällä pallolla. Katsos kun kaikki ovat ihan yhtä oikeassa.

                        

[Ippuska]

Totuus ON tässä ja nyt. Huomenna/hetken päästä SE on taas tässäjanyt mutta kuitenkin ERI: Telluskin on SILLOIN aivan eri kohdassa avaruutta, universumia - kaikenaikaa liikumme, kehitymme, etenemme.
Evoluutio. SE ei pysähdy. JOS pysähtyisi niin jäisin tällaiseksi ikuisesti - KAMALA ajatus, HALUAN vielä kehittyä 

[Lari]

Kaikki on vain ILOAVALOARAKKAUTTA ja maailma hymyilee, jos muistan hymyillä takaisin.

Niin. Mitä se valo on?. Täällä varmaan on joku hyvä keskutelualue jossain, kun vain löytäisi.

Onko se sisäistä tietoisuutta? Itse en kyllä oikein hyvin ymmärrä mitä valolla tahdotaan kertoa

[Ippuska]

Kaikki on vain ILOAVALOARAKKAUTTA ja maailma hymyilee, jos muistan hymyillä takaisin.

Niin. Mitä se valo on?. ...........

USKON, että Jeesus, Krishna ja Buddha (esim.) ovat Yrittäneet kertoa siitä meille(kin). Mutta kun nämä sanat: väärinymmärretyt, kaikkine käännöksineen ,,, muokkauksineen