seuraava »

[Artsman]

Rapunaiset. Kertokaapas miten tämmönen päksähtelevä leijonamies voisi oppia ymmärtämään Rapunaista!!?? Mitä huomioida jne jne? Ku ei ota selvää nii ei ota

[Hiisitär]

Itse en ole Rapu, mutta kyseinen merkki on Kuu-merkkini. Se säätelee tunteitani ja käyttäytymisiäni ja yhdessä päämerkkini Oinaan kanssa tekevät minusta hyvin kahtiajakoisen persoonan.

Minulla on Rapu-ystävätär ja olemme yleensä samoilla linjoilla herrojen suhteen.

Rapu arvostaa hienotunteisuutta, läheisyyttä ja omistautuneisuutta. He viihtyvät kotioloissa eivätkä kaipaa villejä seikkailuita. Ystävättäreni jaksaa aina korostaa sitä, että viehättävintä miehessä ovat aristokraattiset, viktoriaaniset käytöstavat - kohteliasta, hieman liehakoivaa, naista kunnioittavaa. Ei missään nimessä nykyajan "päälle ja kimppuun!"-meininkiä. Rapu on itse herkkä ja arka merkki.

Ravut itkevät paljon ja ovat taipuvaisia masennukseen. "En osaa, ei minusta ole mihinkään, olen ruma" jne ovat aika yleisiä Ravun suusta. Heillä onkin suurempi tapa vähätellä itseään ja maalailla piruja seinille kuin taputtaa itseään selkään hyvästä suorituksesta.

Vaikka Ravut ovat arkoja, he ovat todellisia humoristeja, jotka valaisevat huoneen ja nauttivat silmäteränä olemisesta. Ainakin omalla ystävättärelläni on aivan käsittämätön huumorintaju, joka omassa omituisuudessaan tarttuu kaikkiin. Se on sellaista lämmintä ja lapsenomaista huumoria.

Kuu tekee Ravuista ailahtelevaisia. Jos törmäät henkilöön, joka melkein iskee pääsi irti lapiolla, kun toivotat hänelle hyvää huomenta, olet törmännyt vihastuneeseen Rapuun. Ravuilla on hyvä muisti ja he muistavat pienemmätkin loukkaukset ja he myös vetävät nuo loukkaukset mukaan riitoihin: "Muistatko, kun vuonna -75 sanoit minulle automatkalla lähimarketista kotiin....!  Heille muistot ovat tärkeitä ja he haalivat ympärilleen paljon tavaraa, josta eivät raaski luopua, koska ne tuovat mieleen muistoja ja "sitä saattaa tarvita vielä joskus".

Ravut eivät lähde kovinkaan innokkaasti tekemään mitään. Yleensä he odottavat, että joku toinen tekisi asian heidän puolestaan. Jos Rapu näkee hukkuvan, hän varmasti odottaa pienen hetken, meneekö joku muu pelastamaan tätä ja hyppää vasta sitten itse veteen. 

Ehkä tuon pohjalta osaisit tulla vähän paremmin ymmärrykseen Raputtarien kanssa

[Rakkauden enkeli]

Minäkään en ole rapu, vaan härkä, mutta esikoistyttäreni 5v. on.  Ja voin kyllä jo nyt noin pienestäkin rapuneidistä allekirjoittaa monen kohdan jonka AthaMaarit kirjoitti.

Kovin on iloinen, hauska ja eloisa tyttö on tutussa seurassa, mutta myös hyvin arka vieraammassa. Erittäin herkkä on myös, ja tunteet ailahtelevat aika helposti. Itsekriittisyyskin nostaa aika ajoin päätään, mutta toisaalta se kuuluu yleisestikin tuohon ikään...

Myös toinen mummoni oli rapu ja hänelle koti ja läheiset olivat erittäin tärkeitä. Hän rapumaisesti myös keräili kaikenlaista ja harrasti paljon. Kovin iloinen ja valoisa oli hänkin luonteeltaan.

Kaikenkaikkiaan mukavia, sydämellisiä ja ystävällisiä ovat kaikki tuntemani naisravut olleet.

[Valo]

Hii. Jos haluat oikein vaikean tuli-vesi yhdistelmän niin Rapuhan se onkin oiva Leijonalle. : Tässä vähän kaksoisvastausta..

Päksähtelevä on niin oiva sana kuvaamaan Jellonaa, joka kyllä tykkää huumorista ja ei ole pahantahtoinen, mutta minua Rapuskaa - Merkurius Leijonassa ymmärrän näitä sanankäänteitä - ei aina naurata. Herne meni silti nokkaan aiemmin Leijonien seurassa. Ihanan arvokkaita just semmoisia perinteisiä Leijonia olen tavannut ja ystävinä monta, mutta kun ne Leijonat sitten kiusaa niin kamalasti eikä se ole kivaa, kotelon alle on pakko livetä kuuntelemasta niitä juttuja ja lempeitä piikkauksia.  Jotta jos vaan olet oma itsesi mutta annat Ravulle aikaa ymmärtää että kerrot niitä juttujasi hyvässä hengessä ja oikeastaan juuri siksi että innostut hänen seurassaan niin hyvin menee. Muutoin tulee semmoinen olo että "oliko tuon ihan pakko taas sanoa noin, nyyh". En kylläkään ole enää marttyyri kenenkään kanssa koska todellisuuteni on vain omani ja muiden sanomiset kolahtavat vain egooni, mutta aiemmin koin siis Leijonat näin Rapuna. Ai niin, ja Ravut on ihan hakoja siinä "mitähän se TUOLLA tarkoitti.." -asenteessa.

Siispä herrasmies ole vain ja annat tämän raputapauksen tulla aina uudelleen takaisin ulos kuorestaan tutkimaan tuntosarvillaan, Rapua seuraamalla opit jotain myrskystä juomalasissa myös. Jääkalikkanakin saattaa silti olla kiinnostunut ja odottaa että sinä sinä etenet, hän sitten liikkuu asioissa sopivasti taakse ja siksakkia vastaasi. Tehkää safkaa yhdessä! Ruoka on HYVÄÄ. Ravun seurassa ei tarvitse rajoittaa hulluttaan koska on hullu itsekin. Eikö se siitä, luovuudella. Onnea

Tasku-Valo-Rapu 

[^^Queen Nefertiti^^]

Muuta en osaa sanoa kuin.. tutki karttanne vähän laajemmin.. itse tykkään leijonista ihan ok, ovat niin korrekteja, en koe ollenkaan tulistuviksi, mitä taas haenkin oinaista.. rapu on kyllä herkkä ja loukkaantuu tulimerkille noin 10 kertaa minuutissa.. itse koetin tulimerkkinä sopia 2 ravun kanssa ja ei, ei tullut mitään.. tai kolmehan niitä oli. Se yksi oli kyllä aika bisnes.-.

[Artemis]

Rakas ystäväni on aurinko, nousu ja merkurius rapu. Hän on eläväinen, ehdottomasti reiluin ja luotettavin ihminen. Hän on puhelias, hauska ja todella herkkä ihminen vaikka sitä ei ulospäin huomaisi. Hänellä on aina "kaveria ei jätetä" meininki. Lapsirakas hän ei ole mutta eläimet ja läheiset ovat hänelle tärkeitä.

[Artemis]

Ja kuten Athamaarit sanoi, oinas-rapu yhdistelmä tekee minustakin aika ristiriitaisen tyypin. Välillä oinaana sarvet pystyssä, välillä taas kuoreen sulkeutuneena jne.. 

[Risama]

Itse olen neitsyt auringossa ja kuussa, mutta nousevalta merkiltä sitten rapu.
Ja AthaMaarit kertoi kaiken kattavasti ravuista. Niin se on ja olen huomannut että minua ainaki rapu määräilee.

[Artsman]

Heh...joka ikinen vastaus sai meikäläiselle hymyn kasvoille. Juuri noi, juuri noin se menee...   

Meikäläinen piikkaa omia juttuja jotka saattaa tuntua "piilokettuluilta" ja tämä rapuneiti sitten myöhemmin kysyy, tai kertoo tuntemuksistaa että olen mukamas loukannut Vaikka sitä todellakaan en tekisi, huumorini on vaan ironiaa täynnä ja saattaa loukata -  vahingossa. Ja siinä sitä sitten itsekkin kuin päällä puuhun lyöty...

Ja aina kun tämän neitosen saan kurkkimaan kuoren alta niin meikä poika on taas päsmäämässä, ja kops..muuttuu aika mollivoittoiseksi, alta sadasosasekunnin ..kai se vaan on ymmärrettävä että mahtava luonteenpiirre sekin, niinkuin kaikki ja katsoa kuoren alle, loukkaantumatta itse.

[Pokaga]

Noista "viktoriaanisista" käytöstavoista. Itselläni on rapunainen kaverina ja tapanani on availla ovia yms. kohteliasta. Kerrankin pidin hissin ovea auki, että hän menisi aikaisemmin sisään. Hän ei näitä käytöstapoja juurikaan tunnu arvostavan, juteltiin toisen jätkän kanssa siinä, että "naiset ensin vaikka heikoille jäille" tms., niin tämä tyttö totesi lievästi tuhahtaen "keskiaikaista ritarillisuutta". Tuli vaan mieleen että pitäiskö sitä sitten ryypätä raskaammin ja leipoa pataan muijaa että palattais nykyaikaan...?

Muuten kyseessä on kyllä hienotunteinen, ystävällinen ja mukava ihminen, harvat hänen kanssaan varmaan riitaa saavat aikaan. Silloin tällöin ajatukset synkkaa todella hyvin, huomaa, että toinen sanoo mitä itse on meinannut sanoa yms.

[mystery62]

Moi! minä oon rapunainen ja mielestäni Atha-Maarit kirjoitti aikas hauskasti tosta ailahtelevaisuudesta ja vuosiakin vanhojen asioiden jäämisestä hampaankoloon.. no siitä olen kyllä tosissani yrittänyt jo päästä irti.

Juu, odotan toisilta kyllä hienotunteisuutta ja asiallista kohtelua, mutta itse olen aika kova arvostelemaan.

Lapset on kyllä kaikki kaikessa ja heidän kipuillessaan kipuilen itsekin.
Toisaalta haluaa olla huomaamaton ja sivussa, mutta (ehkä Ac leijonana) on toisinaan rehvasteltava ja nauttii huomiosta.

Lisäksi, ettei olis liian helppoa sen rapunaisen kanssa, niin näe vain hänet ja ymmärrä myös ne lausumattomat vinkit.. Mahdottomasti onnea yritykselle 

[enkeli]

Hei
Minä olen rapu,nousumerkiltäni kaksonen.
Me rapunaiset olemme kyllä tosiaankin ailahtelevaisia ja tosi helposti loukkaantuvi, mutta silti niin hyväsydämisiä. Kun muistat aina vain ottaa hänet huomioon, teetpä mitä tahansa. Ja osoittaa hänelle päivittäin kuinka tärkeä hän on sinulle, niin kyllä se siitä. Ravuista sanotaan, että ovat pitkävihaisia ja muistavat vanhat asiat, itse en kuulu heihin. Minulla on hyvä olla kun ympärillä on rauha ja ihmiset ovat sopuisasti.
Mikä ettei se toimi, isäni oli leijona ja äiti on rapu, ja kyllä heidän liittonsa hyvin toimi. Muistan kyllä, että isä kiusoitteli äitiä, ja tämä ei aina jaksanut olla mukana. Itsekin pidän huumorista, mutta se pitää olla jotenkin "hillittyä", ei mitään rahvaanomaista eikä missään nimessä karskia.

Onnea vain sinulle. Sitä ylä ja alamäkeä varmaan tulee päivittäin.

[^^Queen Nefertiti^^]

Älä nyt ihmeessä jellonamies päsmäröi, saat naapurimerkkisi ihan lukkoon. Voi olla leijonalle oma koulunsa oppia hienotunteiseksi ravun kanssa. Itseäni ei haittaisi leijonan leveily, minulla on kova nahka ja tykkään erilaisista haasteista kuin rapu. Rapu etsii sinusta perheen päätä ja turvaisaa kotia. Riskipelureita ne ei ole ja vauhtihirmuja, yleensä.

[Valo]

Riskipelureita ne ei ole ja vauhtihirmuja, yleensä.

Minä ainakin teen suuria maailmanvalloituksia - sohvasta käsin viltin alta Tsekkaahan Jellona-Artsman Nasu-possu, häntähän on myös tituleerattu Ravuksi.

  Laitti

[Theus]

Näin rapuna voisin todeta, että kyllä leijona on mitä mainioin kumppani. Leijonat ovat valoisia ja hyväntuulisia mikä sopii herkästi ailahtelevalle ravulle mainiosti. Leijonat ovat myös uskollisia ja romanttisia mikä on usein ravuille tärkeää. Ainakin meidän perheessä riittää draamaa ja suuria tunteita(positiivisessa mielessä), mutta minä olenkin hyvin nouseva jellona ja pidän huolen ettei ilma pääse kuivumaan . Usein vierekkäiset merkit sopivat kartan muiden yhtäläisyyksien takia. Siinä missä kaksonen-härkä pariskunnassa kaksonen ideoi ja härkä saattaa hitaasti, mutta varmasti loppuun, leijona-rapu pariskunnassa leijona aktiivisesti aloittaa rapu sitkeästi raahaa asian finaaliin vaikka siemenperunat menisivät...  ei sentään, tottahan rapu oli jemmannut niitä  'pahan päivän varalle'.