Taustaa em. virhetulkinnalle:
Nythän on niin, että intialaisessa filosofiassa on kuusi (6) ortodoksista (vedaperinteen auktoriteettiaseman tunnustavaa) koulukuntaa, jotka esitetään tavallisesti pareittain:
1. nyaaya ja vaisheSika (vai se sika!)
2. saaMkhya ja yoga*
3. puurva-miimaaMsaa ja uttara-miimaaMsaa eli vedaanta
Näistä käsittääksemme varsinkin saaMkhya-yoga ja vedaanta, erityisesti sen advaita-"lahko",
ovat usein tukkanuottasilla.
Analogian tarjotaksemme, dualistista yogaa voisi ehkä verrata suhtikseen, ja absoluuttisen monistista advaita-vedaantaa kvanttimekaniikkaan.
Noh, vedaanta-filosofian katekismuksessa, brahma-suutra -pläjäyksessä (aka vedaanta-suutra, shaariiraka-suutra), BaadaraayaNa eli Krishna-dvaipaayana (kRSNa-dvaipaayana), teoksen väitetty laatija toteaa:
etena yogaH pratyuktaH (eeteena joogaf pratjuktahaa: täten jooga-filosofia [on] kumottu;
täten tai tällä tavoin viittaa edelliseen suutraan jossa B. katsoo kumonneensa saaMkhya-filosofian perusprinsiipin, tai jotain).
Ilmeisesti kyseessä on lähinnä se, että B. ei diggaa noiden dualististen filosofioiden väitteestä, että
eksistenssi koostuu kahdesta ikuisesta prinsiipistä, prakRtista eli materiaalisesta mualimankaikkeuvvesta ja puruSasta eli Puhtaasta Hengestä tahi tietoisuudesta. Advaita-vedaantan mukaan vain brahma(n) on Tosioleva, joka maayaa-voimallaan luo illuusion materiaalisen mualimankaikkeuvven olemassaolosta!
Kuten fyssassa suhtis ja kvanttis tuntuvat yhteensovittamattomilta, lähinnä gravitaation vuoksi, siten myös yoga ja advaita-vedaanta näyttävät toistensa näkökulmasta virheellisestä lähtökohdasta ponnistavilta?
On sellainen kutina, että erityisesti vedaanta-filosofian edustajat mollaavat yogan siddhi-tekniikoita.
Vedaantan mukaan vapautuminen jälleensyntymän noidankehästä on käsittääksemme lähinnä älyllinen prosessi, jossa fysiologisilla ja mentaalisilla tekniikoilla ei ole paljon jalansijaa. Siksi vedaantistit kritisoivat erityisesti noita tekniikoita joilla tunnutaan etsittävän heidän mielestään kai jotain lähinnä sirkustempuiksi kelpaavia taitoja ja kykyjä?
Yoga-suutran neljännessä osassa PJ kuitenkin korostaa, että siddhi-tekniikoiden lumosta luopuminen on edellytys samaadhin kaikkein korkeimman asteen, dharma-megha-samaadhin "saavuttamiselle".
Eli siddhi-tekniikoiden perimmäisenä tarkoituksena on hyödyntää hedonista adaptaatiota, joka johtaa esim. siihen että vuoden päästä suuresta lottovoitosta monet kokevat ettei se ole tuonut mitään positiivistä elämään, vaan monilla jopa päinvastoin! Kun tuollaisetkaan kyvyt, jotka tavan tallaajan mielestä ovat äärimmäisen fantsuja (esim. levitaatio ja näkymättömyys), eivät enää anna mitään säväreitä, halu vapautua reinkarnaatioiden ketjusta nousee potenssiin?
Sori kaiken ylläolevan sekavuudesta. Ajan tappamiseksi tässä vain naputtelemme. Toivottavasti siitä saa edes jotain tolkkua!
* Koska saaMkhya nykypäivään säilyneessä muodossaan on ateistinen, yogaa kutsutaan myös nimellä seSvara-saaMkhya (seeshvara-saang-khja, sa + iiSvara, eli teistinen saaMkhya, with-iishvara-saaMkhya)