seuraava »

[sideman]

Norjan Euroviisuesityksessä, joka taisi saada eniten yleisöpisteitä, oli mukana joikua.

Tuosta meille pulpahti mieleen, että joguu (dsooguu) tarkoittaa kovaäänistä(?) laulua:

jógū, a., laut singend, lobsingend

(Tuo "heittomerkki" oon yläpuolella tarkoittanee [melodista] udaatta*-aksenttia...)

   

*  The pitch accent of Vedic Sanskrit, or Vedic accent for brevity, is traditionally divided by Sanskrit grammarians into three qualities, udātta "raised" (acute accent, high pitch), anudātta "not raised" (unmarked, low pitch) and svarita "sounded" (grave accent, high falling pitch). It is most similar to the pitch-accent system of modern-day Japanese.

(Lisäys) Meille asseille     :

Notation
In Latin script transcription, udātta is marked with an acute accent, independent svarita is marked with a grave accent, and other syllables are unaccented, and not marked.

In Devanagari editions of the Rigveda samhita:

svarita is marked with a small upright stroke above a syllable: ◌॑ (Unicode: U+0951).
anudātta is marked.
If it is right before an udātta or an independent svarita, it is marked with a horizontal line below the syllable: ◌॒ (Unicode: U+0952).
If the first syllable in a pada is anudātta, that syllable and all following syllables that are anudātta are marked with the horizontal line up to but not including the first syllable not an anudātta.
If an independent svarita syllable is right before an udātta syllable, instead of putting the anudātta mark and the svarita mark on the same syllable, a numeral 1 (१) (if the svarita vowel is short) or a numeral 3 (३) (if the svarita vowel is long) is written between the syllables in question, and the numeral bears both the svarita mark and the anudātta mark: अ॒प्सु (apsú) + अ॒न्तः (antáḥ) → अ॒प्स्व१॒॑न्तः (apsvà(1)ntáḥ), or क्व॑ (kvà) + इ॒दानीं॑ (idā́nīṃ) → क्वे३॒॑दानीं॑ (kvè(3)dā́nīṃ) [1]
All other syllables are unmarked.

[sideman]

Arvatkeepa mitä paras taata (sandhista riippuen myös esim. taataH/taato/taatash, jne) voisi tarkoittaa?

 

para   a. far, distant, different; either in space, i.e. remote, opposite, foreign, hostile--or in time, i.e past, previous, former, ancient, old; subsequent, future, later, last, extreme; --or in number, order, & degree, i.e. exceeding, more than; following, standing after, worse, worst; surpassing, superior, better, best (in the compar. mgs mostly w. abl. or ---).

Yksikön nominatiivi absoluuttisessa lopussa: paraH; ennen mm. t-äännettä: paras

taata   m. father; voc. also i.g. reverend, dear.

Ei siis isoisä!

[sideman]

Kuuntelin juuri Suplan podcastia, ollen vieraina   Petri Sarvamaa ja oululaista priimapopulaa
edustava skorppari Heidi Hautala, ehdoton suosikkimme EU-vaaleissa! Auringot sekstiilissä??

https://www.supla.fi/audio/3415089

Mutta mitä voisi tarkoittaa Sarvamaa? Suomen kielen perusteella emme keksi tuolle mitään
eksaktia merkitystä, mutta sanskritin perusteella kenties kokomaa tahi kaikkimaa??

sarva   a. whole, entire, all; m. sgl. everyone, pl. all (w. {api} all together); n. sgl. everything.

Esimerkki kontekstissa, tunnettu mahaavaakya eli megamöläytys: sarvam* khalvidaM [khalu + idam: tämä] brahma. Kaikki tämä (koko mualimankaikkevus) on oikeesti brahma(ni)a. Tarkoittanee sitä että brahma(n) on ainoa tosioleva, joka maayaa-
voimallaan luo illuusion aistein havaittavasta eksistenssistä??
 
* neutrin yks. nom/akk; siksi m-äänne lopussa!

[sideman]

zizu ( = shishu -- sidis)   m. (fr. 1. %{zU} = %{zvi}) a child , infant , the young of any animal

Tuo substantiivi perustunee verbin zuu/zvi (shuu/shvi), desideratiivimuotoihin, eli halua tahi tahtoa ilmaiseviin:

zvi   (connected with %{zU} ; sometimes written %{zvA}) [...] to swell , grow , increase [...] Desid. %{zizvayiSati}

Muidenmuassa desideratiivimuodoissa eka tavu tuplataan joko sellaisenaan (esim. mumukSu mfn. desirous of freeing , wishing to deliver from (abl.) MBh. ; eager to be free (from mundane existence) ) tai hieman muuntuneena.

zizuka ( = shishuka; yks. nom. esim. t-äänteen edellä: shishukas)  m. a child , young AV. &c. &c. ; a kind of aquatic animal

(Huom! Käsittääksemme varsinkin Intian eteläisillä dravida-alueilla esim. Shiva translitteroitaneen usein muodossa Siva, joten onko shishu sitten "heille" sisu?)

[sideman]

Kuhan kysyn, notta missä kuha on? Ahvenen, hauen, särjen, jne. voinee nähdä rantavesissä,
mutta käsittääksemme kuha elelee aika paljon syvänteissä? Tuo ei kuitenkaan loppuviimeksi
taida pitää paikkaansa...

Sanskritissa/"muinaisintiassa" (RV = Rgveda) kuha näkyy olevan sekä substantiivi että kysyvä partikkeli:

kuha    a rogue , cheat .
kuha    where? RV.

(Suomen kuhan) Etymology 1

From Proto-Finnic *kuha, borrowed from Proto-Germanic *guza-, compare Swedish gös. Cognate with Estonian koha, Karelian kuha, Veps kuha, Votic kuha. (*-merkki tarkoittanee, että muoto on hypoteettinen rekonstruktio sukukielien muotojen perusteella...)

[sideman]

Heh, vriihii on siitä "hauska" sana että vaikka merkitys on sama kuin suomen sanalla riisi, yhteistä
alkuperää noilla kahdella ei taida olla, sen paremmin kuin suomen sanalle riihi-kään!

vrIhI   m. (of doubtful derivation) rice pl. grains of rice

Lyhkäsellä loppu-i:llä tuo sana esiintyy adjektiivisessa yhdyssanassa bahu-vriihi:

   bahuvrIhi   mfn. possessing much rice ; m. a relative or adjective compound (in which , as in the word %{bahu-vrIhi} itself [cf. %{tat-puruSa}] , the last member loses its character of a substantive and together with the first member serves to qualify a noun) Pa1n2. 2-2 , 23 ; 35 &c. ; %{-vat} ind. like a Bahu-vrilhi or relative compound Pa1n2. 8-1 , 9.

[sideman]

Nokian intialaisen toimitusjohtajan sukunimi sanskritin ääntämyksen mukaan lienee Suuri (HK: sUri) tai Suurii.
Sanasta näkyy olevan peräti viisi homonyymistä versiota ( suomessa esim. kuusi ja kuusi [6] ovat homonyymejä
eli samannäkösii mut eri merkityksisii sanoi)


2   sUri   1 m. a learned man , sage (often ifc. after names , esp. as a title given to Jaina teachers) Ka1lid. VarBr2S. &c. ; N. of Br2ihas-pati (the sage among the gods) or the planet Jupiter VarBr2S. ; of Kr2ishn2a W. ; of a poet Cat. ; = %{yAdava} and %{sUrya} L. ; (%{I}) f. Un2. iv , 64 Sch.
3   sUri   2 m. `" inciter "' , the institutor of a sacrifice (= %{yajamAna} in later language) RV. AV. ; a lord , chief (also of gods) RV. ; (%{I4}) f. TS.
4   sUri   3 m. a presser or extractor of Soma , Soma sacrificer RV.
5   sUri   m. (fr. %{sR} ; cf. %{sUrta}) a course , path (= %{saraNi}) RV. i , 141 , 8 (Sa1y.)
6   sUrI   see f. of 1. %{sUra} and 1. 2. %{sUri}.

Hmm... tarkemmin tuota listaa tshiigatessa huomaa että suurii näyttäisi olevan feminiinimuoto sanasta suura:

   sUra   1 m. the sun RV. AV. ; Calotropis Gigantea (= %{arka}) MW. ; a wise or learned man , teacher (= %{sUri}) L. ; N. of the father of Kunthu (the 17th Arhat of the present Avasarpin2i1) L. ; of various authors (also with %{bhaTTa} and %{mizra}) Cat. ; (%{I}) f. N. of Kunti1 (as married to the Sun before her marriage with Pa1n2d2u) Pa1n2. 4-1 , 48 Va1rtt. 9 Pat.

[sideman]

aj   cl. 1. P. (defect. , supplemented fr. %{vi}) , ajati , %{AjIt} , %{ajitum} , to drive , propel , throw , cast:

Korostettu muoto vastaa savon murteen muotoa ajaapi. Toki ääntämys on enimmäkseen suunnilleen adsati, mutta
olemme hoomoilasena kuulleet Rgveda-pandiittien ääntävän muodon juhvati* lähes täysin samalla tavalla kuin
se äännettäisiin suomen kielen ortografian mukaan!

"Varsinainen ajaminen" sensijaan on menemistä:

aya   m. going (only ifc. cf. %{abhyastam@aya}) ; (with %{gavAm})

Tuon kantaverbi on i (sic!); esim. muoto ayaama merkinnee pohojalaasittain ajamma; no ei, vaan menemme...  

Sideerisestä astrologiasta lienee monille tuttu ayanaaMsha (ayana + aMsha: the amount of precession), joka on alkuosaltaan johdos tuosta verbistä!

* Verbistä hu, to sacrifice; huu sitävastoin on heikkovartaloinen muoto verbistä hve, joka tarkoittaa huutaa, kuitenkin lähinnä kutsumismerkityksessä; esim. Börje, äitis huutaa sua!

(Lisäys) "Asperger-hauskoja" monet muodot, esim. huhurire:

   hve   cl. 1. P. A1. (Dha1tup. xxiii , 39) %{hva4yati} , %{-te} (Ved. also %{ha4vate} and %{huva4ti} , %{-te} ; other present forms are %{hve} AV. ; %{hvAmahe} VS. ; %{ho4ma} , %{hUma4he} , %{juhUma4si} RV. ; p. %{huvAna4} [with pass. sense] ib. ; %{hvayAna} MBh. ; pf. %{juhAva} , %{juhuvuH} S3Br. &c. ; %{juhve4} , %{juhUre4} RV. ; %{juhuve} , %{huhurire} Br. ; %{hvayAM-Asa} and %{hvayAM-cakre} MBh. ; aor. %{a4hvat} , %{ahvata} [or %{ahvAsta} Pa1n2. 3-1 , 54] RV. &c. &c. ; %{ahvi} AV. ; %{a4hUmahi} , %{ahUSata} RV. ; %{ahvAsIt} [?] GopBr. ; fut. %{hvAtA} Gr. ; %{hvayiSyati} , %{-te} Br. ; %{hvAsyate} S3a1n3khS3r. ; inf. Class. %{hvAtum} ; Ved. %{ha4vitave} , %{hva4yitum} , %{-tavai4} ; %{huva4dhyai} ; ind. p. Class. %{hUtvA} ; Ved. %{-hU4ya} and %{-hAvam}) , to call , call upon , summon , challenge , invoke (with %{nAmnA} , `" to call by name "' ; with %{yuddhe} , `" to challenge to fight "') RV. &c. &c. ; to emulate , vie with W.: Pass. %{hUya4te} (aor. %{a4hAvi} , or %{ahvAyi}) , to be called &c. RV.: Caus. %{hvAyayati} (aor. %{ajUhavat} or %{ajuhAvat}) , to cause anyone (acc.) to be challenged by (instr.) Vop.: Desid. %{juhUSati} , %{-te} Gr.: Intens. %{johUyate} or %{jo4havIti} (%{johuvanta} , %{ajohavuH} , %{jo4huvat} , %{jo4huvAna} RV. AV. BhP.) or %{johoti

BTW, Huawei äännetään suunnilleen hvaawei...

[sideman]

Sana joka kuulunee kategoriaan satunnainen samankaltaisuus:

carya (tsharja; vrt. sm. karja)   mfn. (Pa1n2. 3-1 , 100) to be practised or performed Mn. iii , 1 ; m. (= %{cara}) the small shell Cypraea moneta L. ; n. ifc. driving (in a carriage) MBh. viii , 4215 ; (%{A}) f. going about , wandering , walking or roaming about , visiting , driving (in a carriage , %{ratha-}

Tajunnassamme sanan karja semanttiseen kenttään kuuluu ainakin marginaalisesti leedinä jopa skutsissa dallaaminen;
voi olla että mielikuva on erheellinen...

Huomaa että esim. sanan karma perustana olevan verbin, kR (kri), reduplikaatiotavu, eli sanan ensimmäisen
tavun joka sellaisenaan tai hieman muuntuneena toistava tavu on ca (tsha), esim. sanassa cakra (alimmalla rivillä, tavallisesti
translitteroituna muodossa chakra); samalla vähän näytteitä muotorunsaudesta, LOL:

kR   1 Ved. I. cl. 2. P. 2. sg. %{ka4rSi} du. %{kRtha4s} pl. %{kRtha4} ; A1. 2. sg. %{kRSe4} ; impf. 2. and 3. sg. %{a4kar} , 3. sg. rarely %{a4kat} (S3Br. iii , xi) [301,1] ; 3. du. %{a4kartAm} ; pl. %{a4karma} , %{a4karta} (also BhP. ix) , %{a4kran} (aor. , according to Pa1n2. 4-2 , 80 Ka1s3.) ; A1. %{a4kri} (RV. x , 159 , 4 and 174 , 4) , %{a4kRthAs} (RV. v , 30   , %{a4kRta} (RV.) ; %{akrAtAm} (S3a1n3khS3r.) , %{a4krata} (RV. AV.): Impv. %{kRdhi4} (also MBh. i , 5141 and BhP. viii) , %{kRta4m} , %{kRta4} ; A1. %{kRSva4} , %{kRdhva4m} ; Subj. 2. and 3. sg. %{kar} pl. %{ka4rma} , %{ka4rta} and %{kartana} , %{kran} ; A1. 3. sg. %{kRta} (RV. ix , 69 , 5) , 3. pl. %{kra4nta} (RV. i , 141 , 3): Pot. %{kriyAma} (RV. x , 32 , 9) ; pr. p. P. (nom. pl.) %{kra4ntas} A1. %{krANa4}. II. cl. 1. P. %{ka4rasi} , %{ka4rati} , %{ka4rathas} , %{ka4ratas} , %{ka4ranti} ; A1. %{ka4rase} , %{karate} , %{ka4rAmahe}: impf. %{a4karam} , %{a4karas} , %{a4karat} (aor. , according to Pa1n2. 3-1 , 59): Impv. %{ka4ra} , %{ka4ratam} , %{ka4ratAm}: Subj. %{ka4ram} , %{ka4rANi} , %{ka4ras} , %{ka4rat} , %{ka4rAma} , %{ka4ran} ; A1. %{karAmahai} ; pr. p. (f.) %{ka4rantI} (Naigh.) III. cl. 5. P. %{kRNo4mi} , %{-No4Si} , %{-No4ti} , %{kRNutha4s} , %{kRNma4s} and %{kRNmasi} , %{kRNutha4} , %{kRNva4nti} ; A1. %{kRNve4} , %{kRNuSe4} , %{kRNute4} , 3. du. %{kRNvai4te} (RV. vi , 25 , 4) ; pl. %{kRNma4he} , %{kRNva4te}: impf. %{a4kRNos} , %{a4kRNot} , %{a4kRNutam} , %{a4kRNuta} and %{-Notana} (RV. i , 110 ,  , %{a4kRNvan} ; A1. 3. sg. %{a4kRNuta} pl. %{a4kRNudhvam} , %{a4kRNvata}: Impv. %{kRNu4} or %{kRNuhi4} or %{kRNutA4t} , %{kRNo4tu} , %{kRNuta4m} , %{kRNutA4m} , 2. pl. %{kRNuta4} or %{kRNo4ta} or %{kRNo4tana} , 3. pl. %{kRNva4ntu} ; A1. %{kRNuSva4} , %{kRNutA4m} , %{kRNvA4thAm} , %{kRNudhva4m}: Subj. %{kRNa4vas} , %{-Na4vat} or %{-Na4vAt} , %{kRNa4vAva} , %{-Na4vAma} , %{-Na4vAtha} , %{-Na4vatha} , %{-Na4van} ; A1. %{kRNa4vai} (once %{-NavA} RV. x , 95 , 2) , %{kRNavase} (also S3vetUp. ii , 7 v.l. %{-Nvase}) , %{kRNavate} , %{kRNa4vAvahai} , %{kRNa4vAmahai} , 3. pl. %{kRNa4vanta} (RV.) or %{kRNavante} or %{kRNvata} (RV.): Pot. A1. %{kRNvIta4} ; pr. p. P. %{kRNva4t} (f. %{-vatI4}) A1. %{kRNvANa4}. IV) cl. 8 (this is the usual formation in the Bra1hman2as ; Su1tras , and in classical Sanskr2it) P. %{karo4mi} (ep. %{kurmi} MBh. iii , 10943 R. ii , 12 , 33) ; %{kurva4s} , %{kurutha4s} , %{kuruta4s} , %{kurma4s} [%{kulmas} in an interpolation after RV. x , 128] , %{kurutha4} , %{kurva4nti} ; A1. %{kurve4} , &c. , 3. pl. %{kurva4te} (Pa1n2. 6-4 , 108-110): impf. %{akaravam} , %{akaros} , %{akarot} , %{akurva} , &c. ; A1. 3. sg. %{akuruta} pl. %{akurvata}: Impv. %{kuru} , %{karotu} (in the earlier language 2. and 3. sg. %{kurutAt} , 3. sg. also BhP. vi , 4 , 34) , %{kuruta} or %{kurutana} (Nir. iv , 7) ; A1. %{kuruSva} , %{kurudhvam} , %{kurva4tAm}: Subj. %{karavANi} , %{karavas} , %{-vAt} , %{-vAva} or %{-vAvas} (Pa1n2. 3-4 , 98 Ka1s3.) , %{-vAma} or %{-vAmas} (ib.) , %{-vAtha} , %{-van} ; A1. %{karavai} , %{kuruthAs} , %{karavAvahai} (TUp. ; %{-he} MBh. iii , 10762) , %{karavaithe} , %{-vaite} (Pa1n2. 3-4 , 95 , Ka1s3) , %{-vAmahai} (%{-he} MBh. R. i , 18 , 12): Pot. P. %{kuryAm} A1. %{kurvIya} (Pa1n2. 6-4 , 109 and 110) ; pr. p. P. %{kurva4t} (f. %{-vatI4}) ; A1. %{kurvANa4}: perf. P. %{cakA4ra} , %{caka4rtha} , %{cakRva4} , %{cakRma4} , %{cakra4} (Pa1n2. 7-2 , 13) ; A1. %{cakre4} , %{cakrire4} ; p. %{cakRvas} (acc. %{cakru4Sam} RV. x ,

[sideman]

Taitaa olla kalevala/kalevara (kaleevara) yksi hassunhauskimmista suomi-sanskrit -sanapareista?

   kalevara   %{as} , %{am} m. n. the body MBh. R. &c. ; [cf. Lat. {cada1ver}] ;

Sanskritissa on "murteellisia" variantteja joistakin sanoista joissa on r ja l, esim. raghu/laghu (köykänen),
rohita/lohita ([lohen?]punainen, heh heh...), jne. Siis periaatteessa kalevara-sanasta voisi olla variantti kalevala,
muttei kuitenkaan kai käytännössä.

Suomen kalevala taitaa kuitenkin olla Lönnrot'in keksimä, ja kansanrunoudessa esiintyy ainoastaan Kaleva henkilönnimenä??

Olikohan niin, että ruusu-ristiläisten piirissä Kalevalaa pidetään allegoriana ihmisruumista?

No, r/l -dikotomiasta tulee vielä mieleen karma ja kalma...  

[sideman]

nAra   mf(%{I})n. (fr. %{nara}) relating to or proceeding from men

Periaatteessa sanskritin naaras (esim. t-äänteen edellä) voisi leikillisesti viitata Eevaan joka oli peräisin (proceeded)
 Aatamin kylkiluusta, mutta tätä hassutusta pilaa vähän se että feminiinimuoto on naarii! mf(%{I})n.

Mutta naaraaminen voisi teoriassa tarkoittaa kai ihmisen etsimistä?  

[sideman]

Arjalaisille mm. lootuskukat ovat kamalia?

   kamala   mfn. (Comm. on Un2. i , 106) pale-red , rose-coloured TS. vii , 3 , 18 , 1 ; (%{kama4la}) AV. viii , 6 , 9 (desirous , lustful BRD.) ; m. a species of deer L. ; the Indian crane (Ardea Sibirica) L. ; N. of Brahma1 L. ; of a pupil of Vais3ampa1yana Ka1s3. ; of an Asura Gan2P. ; (in mus.) a particular Dhruvaka (q.v.) ; (%{as} , %{am}) m. n. a lotus , lotusflower , Nelumbium Sus3r. S3ak. Bhartr2. &c. ; (%{A}) f. N. of Lakshmi BhP. Sa1h. Katha1s. ; wealth , prosperity Subh. ; N. of Da1kshya1yan2i1 MatsyaP. ; of one of the mothers in the retinue of Skanda MBh. ; of the wife of Jaya1pid2a Ra1jat. ; an excellent woman L. ; an orange Tantras. ; (%{I} , %{am}) fn.N. of a metre (four times three short syllables) ; (%{am}) n. a particular constellation VarBr2. ; water Kir. v , 25 ; copper L. ; the bladder L. ; a medicament , drug L. ; N. of a town built by Kamala1 Ra1jat. ; a particular number Buddh.

Kaamalan väki sensijaan on himokasta (vrt. kaama-suutra):

kAmala   mfn. libidinous , lustful L. ; m. the spring L. ; dry and sterile soil , desert L. ; (%{as} , %{A}) mf. a form of jaundice Sus3r. Hcat. ; excessive secretion or obstruction of bile W.

https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2736040.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2736040.KA

[sideman]

Elettiinpä ennenkin,
Vaikk’ ojan takan’ oltiin,
Ojapuita poltettiin
Ja ojast’ oltta juotiin.

- Seitsemän veljestä, I luku, KT 1, 19.

Huippuesimerkki kansan etymologiasta: joku täysin taukki voisi olettaa, että sanskrit'in ojas'illa (~oodsas) on
jotain tekemistä suomen (tai edes viron) ojan kaa!

ojas   %{as} n. (%{vaj} , or %{uj} ; cf. %{ugra}) , bodily strength , vigour , energy , ability , power RV. AV. TS. AitBr. MBh. &c. ; vitality (the principle of vital warmth and action throughout the body) Sus3r. &c. ; (in rhet.) elaborate style (abounding with compounds) ; vigorous or emphatic expression Sa1h. Va1m. ; water L. ; light , splendour , lustre L. ; manifestation , appearance L. ; support L.

 

People
Surname
Bruno O'Ya (born Bruno Oja; 1933–2002), Estonian-Polish actor


Dagmar Oja (born 1981), Estonian singer
Eduard Oja (1905-1950), Estonian composer, conductor, music teacher and critic
Erkki Oja (born 1948), Finnish computer scientist
Eve Oja (born 1948), Estonian mathematician
Henrik Oja (born 1972), Swedish musician and producer
Kristjan Oja (born 1968) Estonian biathlete
Pääru Oja (born 1989), Estonian actor
Tarmo Oja (born 1934), Estonian-Swedish astronomer

Ilmeisesti valaistuneen tyypin aineenvaihdunta tuottaa erityisen rutkasti ojasta, joka lienee sukua somalle
ja retas'ille (sperma/munasolut?). Se ilmenee mm. hehkeänä ihona??

retas   n. ( %{ri} , %{rI}) a flow , stream , current , flow of rain or water , libation RV. AV. ; flow of semen , seminal fluid , sperm , seed RV. &c. &c. (%{retaH-sic} or %{ni-sic} or %{A-dhA} with loc. , `" to discharge semen into "' , intpregnate ; %{reto-dhA} A. , to conceive ; %{retaso@'nte} , after the discharge of sńsemen) ; offspring , progeny , descendants TS. S3Br. ; quicksilver (regirded as S3iva's semen) L. ; water L. ; sin (?) [vrt sm. rietas! LOL!] Sa1y. on RV. iv , 3 , 7.

https://youtu.be/wSZUhkuKzCg

Mukiinmenevä artikkeli ojaksesta. Jopa siteerataan Carakaa, aajurveedan toista superstaraa vuosisatain takaa:

...tastes like honey, and smells like roasted puffed rice.

https://lifespa.com/got-ojas-nourish-your-vitality/  (kopipeistaaminen ilmeisesti estetty?)

[sideman]

Nuollaanko lihaa joskus?  

liha   (ifc.*) `" licking "' or `" being licked "' (see %{abhraM-l-} and %{go-l-}).

* in fine compositi = yhdys sanan lopussa (esim. pata-liha: lento-nuoleminen)

[sideman]

Huomenna alkaa taas pimeyden metaforinen pommikonelaivue käynnistellä moottoreitaan.

Sen kunniaksi vähän vakavamielisempää valistusta...

Huomasimme hiljan, että mm. suklaasta löytyy anandamidia. Wiki:

Anandamidi eli N-arakidonyylietanoliamidi on aivoissa esiintyvä endogeeninen (sisäsyntyinen) välittäjäaine ja kannabinoidi, joka sitoutuu kannabinoidireseptoreihin. Urheilusuoritus johtaa anandamidin vapautumiseen elimistössä, mikä tuottaa urheilijalle hyvää oloa urheilusuorituksen jälkeen[2]. Anandamidin löysi Raphael Mechoulamin tutkijaryhmä Hebrew University -yliopistossa vuonna 1992.[3]

Mistä tuo nimi mahtaa olla kotoisin? Kyseessä lienee amidi, jonka vaikutuksia "kuvailee" sanskritin sana aananda:

aananda   m. happiness , joy , enjoyment , sensual pleasure RV. AV. VS. R. Ragh. &c. ; m. and (%{am}) n. `" pure happiness "' , one of the three attributes of A1tman or Brahman in the Veda1nta philosophy Veda1ntas. &c. ;[...]

Tuon sanan juuriverbi (dhaatu) lienee nand, ja tarkemmin sama prefiksillä aa (H-K -translitteraatio: A)

nand, nandati   ({-te}) rejoice, be satisfied with (instr., r. abl.) C. [[,]] {nandayati} gladden. [...]  {A} rejoice; C. gladden, make happy, bless.

Nyt siis nanda ja aananda ovat substantiiveja, mutta lyhkäsellä etuliite-a:lla kyseessä onkin adjektiivi*:

nanda   m. joy, happiness, a son (as the chief object of joy);

ananda   mfn. joyless , cheerless ; (%{As}) m. pl.N. of a purgatory Up. [25,2]

Eli ananda monikossa merkitsee jonkinlaista helvetin esikartanoa (purgatory) ??

Jos siis tuolle amidille nimen keksineet tyypit olisivat olleet tarkkoja kakaroita,
he olisivat ottaneet huomioon sen, että sanskritissa kuten esim. suomessa
vokaalin pituus on ns. distinktiivinen piirre, jota kieli hyödyntää merkitysten
erottamisessa; vrt. vaikkapa suomen lama ja laama, lima ja liima.

Muoto anandamidi siis merkinnee tarkasti ottaen amidia joka tuottaa ilottomuutta?

* mfn = maskuliini, feminiini, neutri