Nythän on niin, että Transsendenttisen Meditaation® käytännön reenit (aasanat, praaNaayaama, pratyaahaara[?], jne)
perustunevat pääasiassa MaharSi Patañjalin yoga-suutra -pläjäykseen, sekä osin myös ainakin haTha-yogaan.
Toisaalta TM:n taustalla oleva filosofia lienee valtaosin (advaita-)vedaantasta peräisin. Olihan
näet Maharishi Mahesh Yogin guru, His Divinity Svaamii Brahmaananda Sarasvatii, jonka henk. koht. sihteeri hän oli vuosikaudet,
Jyotir maThan shankaraacaarya (-tshaarja), eli advaita-vedaantan tunnetuimman edustajan, Shrii Shankara Bhagavatpaadan,
perinteen jatkaja pohjois-Intiassa, Himaalajan maisemissa.
Merkittävin ero vedaantan ja yogan välillä lienee se, että edellisen mukaan vain brahma(n) on todellinen, eli Hän luo maayaa-voimallaan illuusion aistein koettavasta maailmasta, kun taas yogan mukaan puruSa (henki/tietoisuus/mies*) on täysin erillinen (atyanta-asaMkiirNa) prakRtista (materia/nainen; vrt. latinan mater = äiti), jopa sen hienoimmasta aspektista eli sattvasta, sato-guNasta. Noh, yogan mukaan nämä molemmat ovat tosiolevia ja ikuisia.
Krishna Dvaipaayana Vyaasa elikäs (mahdollisesti??) BaadaraayaNa, brahma-suutran laatija, viittaa tuohon yhteensovittamattomuuteen
brahma-suutra -pläjäyksensä suutrassa II 1. 3:
Etena yogah pratyuktah II.1.3 (137)
By this the Yoga philosophy is (also) refuted.
Edellisessä suutrassa (II 1. 2) B. taitaa mielestään kumota saaMkhyan käsityksen että prakRti (vedaantassa: pradhaana) ja puruSa (brahma[n]) ovat toisistaan erilliset. Koska saaMkhya lienee yogan teoreettinen perusta, B. katsoo että kumoamalla edellisen hän samalla refutoi jälkimmäisen.
Tuota eroa yogan ja vedaantan käsityksissä voisi ehkä jossain mielessä verrata suhtiksen ja kvanttiksen yhteensovittamattomuuteen. Ainakin toistaiseksi lienee niin, että jos kvanttiksen matikkaa yritetään soveltaa suhtikseen, seurauksena on divide by zeron kaltaisia mahottomuuksia, tjsp?? (Huom! Meitsi ei sitten tiedä matikasta juuri höykäsen pöläystäkään, LOL!)
Voitaneen todeta että tavan tallaajan näkökulmasta vedaanta on liian abstrakti filosofia, kun taas yoga on käytännönläheisempi.
Siis kenties vedaanta kuvaa todellisuuden perimmäistä olemusta syvemmällä tasolla kuin yoga, mutta viimemainittu on valaistumisen
hinkuamisen kannalta valtaosalle meistä hyödyllisempi!?
* Liekö tuo syy siihen, että esim. islamin mukaan käytännössä vain miehet pääsevät paratiisiin, jossa heillä on seurana seksinukkeihin verrattavia entiteettejä??
(tall. kesk. er...)
