(Raapustamme tätä aikamme kuluksi kun emme viitsi keskipäivälläkään naapureita kovasti ärsyttää
amatöörimäisilla rumpuharjoituksillamme, emmekä kesäisin tykkää ulkoilla ennenkuin aurinko on lähellä
läntis-luoteista horisonttia, ettei tuu niin hikiki...)
Tämä on tälle ihan ihka-uutta jutskaa, joten virheitä vilissee tekstissä pilvin pimein, mutta tarkoitus
onkin poistaa teksti kun se on jonkin aikaa hapantunut foorumilla.
Nythän on niin, että intialaisessa filosofiassa on kuusi (6) ortodoksista eli veda-perinteen auktoriteettiaseman
tunnustavaa filosofista koulukunta (esim. buddhalaisuus EI ole sellainen; Gautama Buddha piti vedaa kai
suunnilleen hölynpölynä??). Koulukunnat esitellään usein/aina(?) pareittain:
nyaaya ja vaisheSika (vai se sika?)
nyAya m. (fr. 4. %{ni}) that into which a thing goes back i.e. an original type , standard , method , rule , (esp.) a general or universal rule , model , axiom , system , plan , manner , right or fit manner or way , fitness , propriety TS. Br. Mn. MBh. &c. (%{nyAyena} and %{-yAt} ind. either `" in the right manner , regularly , duly "' , or ifc. `" after the manner of , by way of "') ; a lawsuit , legal proceeding , judicial sentence , judgment Mr2icch. Pan5c. ; a logical or syllogistic argument or inference (consisting of a combination of enthymeme and syllogism , and so having , according to the Naiya1yikas 5 members , viz. %{pratijJA} , %{hetu} , %{udAharaNa} , %{upanaya} , %{nigamana} , or according to the Veda1ntins 3 members) ;
a system of philosophy delivered by Gotama or Gautama (it is one of the six %{darzanas} q.v. , and is perhaps so called , because it `" goes into "' all subjects physical and metaphysical according to the above syllogistic method treated of in one division of the system ; its branch is called Vais3eshika) ; likeness , analogy , a popular maxim or apposite illustration (cf. %{kAkA7kSi-} , %{ghuNA7kSara-} , %{daNDA7pUpa}. &c.) ; (%{am}) ind. after a finite verb expresses either censure or repetition Pa1n2. 8-1 , 27.
saaMkhya ja yoga
karma miimaaMsaa eli puurva (varhempi) miimaaMsaa, ja uttara (myöhempi) miimaaMsaa eli vedaanta
mImAMsA f. profound thought or reflection or Consideration , investigation , examination , discussion S3Br. TA1r. ; theory (cf. %{kAvya-m-}) ; `" examination of the Vedic text "
'N. of one of the 3 great divisions of orthodox Hindu1 philosophy (divided into 2 systems , viz. the Pu1rva-mi1na1n6sa1 or Karma-mi1ma1n6sa1 by Jamini , concerning itself chiefly with the correct incalled the Mima1n6sa1 ; and the Uttara-mima1n6sa1 or Brahma-mñmima1n6sa1 or S3a1ri1raka-mñmima1n6sa1 by Ba1dara1yan2a , commonly styled the Veda7nta and dealing chiefly with the nature of Brahma8 or the one universal Spirit)
Meille oli melkoinen yllätys, että karma-miimaaMsaa (KM, johon emme ole lainkaan tutustunut; karma tässä viitannee toimintoihin jotka ovat tärkeitä veda-rituaaleissa?) sisältää, yogan tavoin, käsitteen kaivalya (suunnilleen sama kuin valaistuminen?), mutta KM:ssa se olisi ainakin
Peter Freund'in Maharishilta omaksuman käsityksen mukaan tavallaan valaistumisen yogaa kehittyneemmän tason käsite, eli TM-terminologialla liittyisi God Consciousnessiin, kun taas yogan käsite liittyy valaistumisen alkeellisimman tason, Kosmisen Tietoisuuden (Puhtaan Tietoisuuden kokemus läsna 24/7, muiden tietoisuudentilojen "alla") kuvaukseen, tjsp.
Freundin mukaan joogalennon tarkoitus olisi kehittää nimenomaan Jumaltietoisuutta jota myös Hienontuneeksi Kosmiseksi Tietoisuudeksi TM:ssä kai kutsutaan, eli siinä Puhdas Tietoisuus on tavallaan myös aktiviteetin ominaisuus, ei ainoastaan Hiljaisuuden tai Tyhjyyden??
Ja lopulta lentoharjoituksen tarkoitus olisi vakiinnuttaa Tietoisuuden Korkein Tila, Ykseystietoisuus, jolloin hiffaamme, että mitään muuta kuin Brahma(n) ei ole aikuisten oikeesti olemassakaan. Tuo olisi siis (advaita-) vedaantaan kaivalya??
(Tuo voi olla täyttä skeidaa, mutta noin sen ekan lukemisen perusteella hiffasimme...LOL!)
Vedaanta-filosofian katekismuksesta, Brahma-suutrasta eli vedaanta-suutrasta löytyy kyllä ilmeisesti tukea tuolle käsitykselle.
Sen eka osa on muistaaksemme nimeltään samanvaya-adhyaaya, tai jotain. Vaikka brahma on 100-prosenttinen abstraktio eikä
"sitä" voi kuvailla muutoin kuin negaatioilla eli mitä "se" ei ole, Brahma-suutrassa sitä yritetään "kuvailla".
Yksi suutrista menee näinikkäästi:
(brahma[n] on ) aakaashas tallin.gaat
The word ‘space’ (aakaasha) denotes brahman because of the indicatory marks of thatbrahman
(Kirjaimellisempi käännösyritys: [brahma(n) on ] aakaasha sen-merk
eistä?)
Freundin/Maharishin mukaan se, että joogalento perustuu aakaashan lisääntymiseen(?) ropassa
osoittaa että sen perimmäinen tarkoitus on Ykseystietoisuuden "saavuttaminen"...
https://www.scribd.com/document/129679941/Brahma-Sutra-vritti-Adhyaya-1-Pada-1(no huh huh! Menee pää pyörälle kun tuota yrittää tavailla. Ei enää tiedä mikä on väittelijän
ja mikä opponentin näkemystä, kräääk!)
(Erittäin "kiintoisa" väite Freundin pljäjäyksessä on mm. se, että Kosmisen Tietoisuuden jalostuminen Jumaltietoisuudeksi
perustuu tulielementtiin eli agniin! Noh, tapas'han on osa henkisiä harjoituksia ja sen juuriverbi on tap joka tarkoittaa polttamista:
tap, tapati ({-te}), pp. {tapta3} (q.v.) be warm or hot, burn [[,]] (instr.), shine; castigate one's self, do penance, suffer; heat, burn (tr.), distress, pain, torment.
Liekö kiirastulella jotain yhteyttä tuohon?? LOL!)
