Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: K:lla on väliä? Osa 1  (Luettu 2833 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« : 27.06.2019 09:29:20 »

Vedalaisuudessa äänteillä on usein erityismerkityksiä. (Ton paremmin emme tuota nyt kykene muotoilemaan...)
Kuten monissa muissakin kirjoitussysteemeissä (heprea, kreikka, latina...), myös devanaagariissa, jolla sanskritia
useimmiten kirjoitetaan, a on eka kirjain/äänne.

Noh, devanaagarii on monia muita systeemeitä "tieteellisempi" siinä suhteessa, että ekana luetellaan kaikki
vokaalit: a, aa, i, ii, u, uu, jne. Senjälkeen luetellaan kaikki konsonantit siten että aloitetaan taaimpana
ääntyvästä eli k-kirjaimesta (tarkemmin: ka, koska konsonanttimerkkeihin sisältyy oletusarvoisesti lyhyt a,
ellei toisin olla osoitettu jollakin lisämerkillä, kuten esim. unkarissa pitkät vokaalit on osoitettu "heittomerkillä"!)

Vedakirjallisuudessa a/aa (usein?) edustanee äärettömyyttä, brahma(ni)a, totality'ä, kun taas k edustanee pistemäisyyttä
ilman ulottuvuuksia?

Rigvedan eka sana on agnim [iile purohitam..., iilistän... ööö ... ylistän agnia, (Tulen jumaluutta,) "eteenasetettua"...]

Noh, sanan agnim kantaverbin voidaan ajatella olevan ak

ak   cl. 1. P. %{akati} , to move tortuously (like a snake) L.

Toki verbillä ag on sama merkitys:

ag   cl. 1. P. %{agati} , to move tortuously , wind L.: C

Jottei tämä menisi liian kimurantiksi, todettakoon selityksettä että muoto ak on tietyllä tavalla "oikeampi",
mutta se muuttuu muotoon ag- ns. sisäisen sandhin takii: koska seuraava äänne on soinnillinen
konsonantti n (eli jota äännettäessä äänihuulet värähtelevät), juuriverbin ak k muuttuu vastaavaksi
soinnilliseksi velaariksi(?) g.

Siis Rgvedan kahden ekan äänteen voidaan ajatella edustavan esim. aaltofunktion (tai äärettömyyden, a) romahtamista (k/g) (lukemattomiksi) pisteiksi, joita edustanevat seuraavat kaksi äännettä ni, jotka ovat mm. neutrin monikon nominatiivin/akkusatiivin pääte, esim. nagaram (kaupunki); nagaraani (kaupungit).

« Viimeksi muokattu: 27.06.2019 09:37:12 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #1 : 27.06.2019 10:38:58 »

Shaaktat eli shaktin palvojat ovat "kolmas suuri uskonnollinen virtaus"[1] keskiajan Intiassa.
Tärkein shakti heille on Shivan puoliso Durgaa eli Paarvatii.

Shaktismi on esitelty kirjoissa joista käytetään yleisnimitystä tantra. [2]

Opus citatum'issa esitellään erityisesti pläjäys nimeltä mahaanirvaaNa-tantra.

Pätkä tantrasta:

aadyaa-kaalii-svaruupa -hymni (käännöksen isot alkukirjaimet osin ignoreerattu -- sidis):

hriing, oi ajan tuhoaja, [alkuteksti alkaa luultavasti sanalla kaala, aika/kuolema...]
shriing, oi hirveä
kriing, sinä joka olet siunauksellinen
kaikki taidot omaava.
Sinä ole kamalaa,
kali-yugan ylpeyden tuohaja [...]

32. Näitä kutsutaan Kaalikaan sadaksi nimeksi, jotka
kaikki alkavat Ka-kirjaimella.[3]

1. Färding et al (toim.), Idän viisautta, s. 187. WSOY, Porvoo 1977
2. ibid, s. 187.
3. [alaviite kirjassa:] Jokainen edellä oleva säe alkaa alkutekstissä k:lla.
« Viimeksi muokattu: 27.06.2019 10:45:14 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #2 : 27.06.2019 11:33:22 »

Kuten on lukuisia kertoja aiemmin tullut mainittua, hinduilla on tavanomaisten neljän elementin (maa, vesi, tuli, ilma)
lisäksi viides, aakaasha ("tyhjä" tila, avaruus).

Noh, vedaanta-filosofian katekismuksen, brahma-suutran mukaan brahma(n) on kaiken muun lisäksi

aakaashas tallin.gaat.

Useimmat kääntäjät taitavat tulkita ablatiivimuodon (tässä ilmaissee lähinnä konsessiivisuutta: koska, syystä että, tjsp) tallingaat
(perusmuoto, ilman sandhia: tat + lin.ga) viittaavan siihen, että koska (ominaisuudettomalla) brahma(ni)lla voidaan leikisti ajatella
olevan aakaashan ominaisuuksia, sen voidaan yhdeltä kantilta ajatella olevan (kuin?) aakaasha??

No niin, ns. joogalentohan perustuu rentoon keskittymiseen (saMyama; sajjama) siihen, että keho (kaaya; kaaja)
koostuu loppuviimeksi tyhjyydestä, kuten sen atomitkin, ja samanaikaisesti keveyden "mielikuvan" luomiseen. Idea voi olla vähän sukua esim. kuumailmapallolle, jossa ilman lämmittäminen lisää aakaashaa pallon sisällä, jolloin ilma laajenee (sanskritiksi bRh*, joka on sanan brahma[n] kantaverbi) ja tekee pallosta ympäröivää ilmaa keveämmän!

"Kiintoisaa" joogalentosuutrassa on se että alkukielellä foneemisekvenssit kaa ja aak esiintyvät yhteensä kolme kertaa ihan alussa:

kaayaakaashayoH... (kaaya-aakaashayoH)

Useimmissa käännöksissä tuo eka k-äänne puuttunee, mutta me suomalaiset olemme "onnekkaita" siksi, että sana keho sisältää
ainakin tuon k-äänteen, joskaan ei sitä seuraavaa a-äännettä! Kaikissa käännöksissä kuitenkin aakaasha lienee alkuperäisessä
sanskritinkielisessä muodossaan. Niinpä sellaiset tyypit jotka eivät ole aiemmassa inkarnaatiossaan puhuneet sanskritia tai
ainakin olleet sen kanssa tekemisissä, eivät luultavasti kykene sisäistämään lentosuutraa niin hyvin kuin "me"...

(tall. kesk. er...)

* bRh   2 or %{bRMh} cl. 1. P. (Dha1tup. xvii , 85) %{bRMhati} (also %{-te} S3Br. and %{bRhati} AV. ; pf. %{babarha} AV. ; A. p. %{babRhANa4} RV.) , to be thick , grow great or strong , increase (the finite verb only with a prep.): Caus. %{bRMhayati} , %{-te} (also written %{vR-}) , to make big or fat or strong , increase , expand , further , promote MBh. Katha1s. Pur. Sus3r. ; %{barhayati} see %{sam-bRh}: Intens. %{barbRhat} , %{barbRhi} see %{upa-bRh}.

brahman   n. (lit. `" growth "' , `" expansion "' , `" evolution "' , `" development "' `" swelling of the spirit or soul "' , fr. 2. %{bRh})
« Viimeksi muokattu: 27.06.2019 12:02:50 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #3 : 27.06.2019 13:43:52 »

Food for thought?

Akka...

akkA   f. (Voc. %{akka} Pa1n2.) a mother (used contemptuously) ; N. of a woman ; [supposed to be a term of foreign origin cf. Lat. {Acca}.]

 Grin
« Viimeksi muokattu: 27.06.2019 13:49:42 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: