Miten se Jumalan neljä kasvoa menikään, Rauhan enkeli jos hieman palauttaisit mieleeni, luentopaperit katosivat matkalla
Asterix, se unesi kuulosti ihan samalta kuin Da Vinci Koodi.
Apuwa! Luennoitsija seniiliytyi...
Eimaar...!
Unessa olisin unohtanut "kaiken",
mutta käytin unenmuistantamistekniikkana
yksinkertaista kokonaisvaikutelman luomista
siitä, mistä olit puhunut.
Enkä olisi sitäkään kait voinut tehdä,
ellen jotakin sentään olisi esityksestäsi tajunnut.
Lisäksi jutunjuuri oli minulle entisestään tuttu
- eli tuo "Jumalan neljät kasvot".
Jos niistä haluaa lukea,
niin Elisabeth Haich´in teoksessa "Vihkimys"
kerrotaan lisää,
kuten myös lukusuhteesta "yksi kolmessa ja kolme yhdessä"
- geometrisine vastineineen.
Sinun luentosi koski nimenomaan sitä oivallusta
- olit keksinyt sen, heureka! -
kuinka kääntää "näkymät" sisäänpäin;
kuinka kääntää tajunnan peili oikeinkin päin,
niin että
"Jumala minussa katsoo Itseään nähden vain Jumalan".
Ja tämähän merkitsee ei suinkaan narsismin kukkamerta,
vaan tajunnallista avartumista tunnistamaan Jumalan
aivoitukset luoduissaan eli oman Itsensä nähdyksi tulemista kaikessa,
kaikkena ja kaiken kauttakin.
Sehän on sitä ykseyden Loistoa.