seuraava »

[sideman]

Huom! Jos sinulla on pienintäkään aietta osallistua joskus esim. TM-siddhi* -kurssille, älä lue tätä säiettä!!

https://transsendenttinen-meditaatio.fi/tm-sidhi-programme/

Meitsillä on sellainen mielikuva (joka voi toki olla erheellinen) että erityisesti vedaantistit ja kenties
varsinkin advaita-lahkon edustajat tuppaavat väittämään että MaharSi Patañjali neuvoo yoga-suutra
pläjäyksessään jengiä olemaan harjoittamatta siddhi-tekniikoita, jotka hän esittelee YS:n kolmannessa
osassa nimeltä vibhuuti-paada.

Tämä (lähinnä?) vedaantistien käsitys näyttäisi perustuvan ensisijaisesti III osan suutraan

te samaadhaav upasargaa, vyutthaane siddhayaH.

Voitaneen todeta että vedaanta ei ehkä ole kovin käytännöllinen filosofia koska sen voinee katsoa
sopivan lähinnä tyypeille jotka ovat jo edenneet melko pitkälle valaistumisen "polulla".

Niinpä esim. brahma-suutra'issa eli vedaanta-suutraissa (jotka kulkevat myös ainakin - kenties
hieman yllättäin - nimellä shaariiraka-suutra) ei taida olla kovin rutkasti minkään valtakunnan
meditaatioharjoituksia esiteltynä, vaan se keskittyy enemmänkin sofistiseen filosofointiin - tai sitten ei!  

Oli miten oli, tuo ylläoleva suutra on käännetty mm. seuraavilla tavoilla:

Sutra III.37

ते समाधावुपसर्गा व्युत्थाने सिद्धयः॥३७॥

 te samādhav-upasargā vyutthāne siddhayaḥ ॥37॥
[HA]: They (These Powers) Are Impediments To Samadhi, But Are Acquitions IN a Normal Fluxuating State Of Mind.

[IT]: (38):

They are the obstacles in the way of Samadhi and powers when the mind is outward-turned.

[VH]: These siddhi-attainments in the externalized state are obstacles in reference to Samadhi-cognitive absorption (nirbija-seedless).

[BM]: If they become a distraction these powers of perfection are impediments to pure contemplation.

[SS]: (38):

These [superphysical sense] are obstacles to [nirbija] Samadhi but are siddhis (powers or accomplishments) in the worldly pursuits.

[SP]: (38) They are powers in the wordly state, but they are obstacles to samadhi.

[SV]: (38):

These are obstacles to Samadhi; but they are powers in the worldly state.

 Olennainen kysymys on: mihinkä pronomini te (ते; tee) viittaa, eli mikä on sen korrelaatti?

Meille on muodostonut käsitys (joka voi toki olla erheellinen) että jengi joka karsastaa siddhi-tekniikoiden
 harjoittamista, väittää pokkana, että tuo pronomini viittaa kaikkiin yli kolmeenkymmeneen siddhitekniikkaan,
jotka Patañjali esittelee!


* Olemme kuulleet/lukeneet väitteen että yhdellä d-kirjaimella kirjoittaminen mahdollistaa
rekisteröimisen tavaramerkiksi, tai miksi lie...

[sideman]

Lienee OK todeta, että substantiivin samaadhi kantaverbi on samaadhaa (sam-aa-dhaa), joka on
muodostettu juuriverbistä (dhaatu'sta) dhaa:

dhA, dadhAti, dhatte; dadhati, -te   1 ({dhAti, dhAyate}), pp. [[-,]] {hita3} (q.v.) & {dhita} (only ---) put, set, lay; put upon, bring to, direct towards (loc. or dat.), fix (esp. the mind) upon, think of (loc. or dat.); resolve, determine to (dat., loc., acc. w. {prati}, or infin.); establish, constitute, appoint ....blaa, blaa, blaa....

samaadhaa put on (wood), set up or kindle (fire); lay, set, place on or in (loc.), turn or fix (the eyes or mind) upon (loc.), collect or concentrate the mind ({ñAtmAnam});

Substantiivi dhi näyttää esiintyvän vain yhdyssanoissa:

dhi   2 m. receptacle (only ---).

Sensijaan aa-dhi (Adhi) voi näköjään esiintyä myös itsenäisesti:

Adhi   1 m. receptacle, foundation; base (fig.); deposit, pledge, earnest-money.

Kappas vain, se voi tarkoittaa näköjään myös, enimmäkseen monikollisena:

Adhi   2 m. (mostly pl.) thought, care, woe, sorrow.

Sanan samaadhi Monier-Williams määrittelee mm. näin:

samAdhi   m. putting together , joining or combining with (instr.) La1t2y. ; a joint or a partic. position of the neck Kir. ; union , a whole , aggregate , set R. Hariv. Ragh. ; completion , accomplishment , conclusion Kum. ; setting to rights , adjustment , settlement MBh. ; justification of a statement , proof Sarvad. ; bringing into harmony , agreement , assent W. RPra1t. ; intense application or fixing the mind on , intentness , attention (%{-dhiM-kR} , `" to attend "') MBh. R. &c. ; concentration of the thoughts , profound or abstract meditation , intense contemplation of any particular object (so as to identify the contemplator with the object meditated upon ; this is the eighth and last stage of Yoga ....pälä pälä...

Mitä ilmeisimmin siddhi-tekniikoiden yhteydessä sovellettava merkitys, on korostettu yllä lime-green'illä! Tosin sana intense
antaa helposti väärän kuvan itse tekniikan suorituksesta!! Keskittymisen esim. keveyteen tulee olla mahdollisimman "välinpitämätöntä"!


(tall. kesk. er...)

[sideman]

Yksi olennainen seikka tämän "dilemman" (kandeeko siddhi-tekniikoita reenata) ratkaisemiseksi on se, että Patañjali (PJ) mainitsee
useita samaadhin alakategorioita tai moodeja, tai miksihän (NOT "why") niitä nyt nimittäisi.

Ensimmäisen yoga-suutran osan nimi on samaadhi-paada. Kaksi samaadhin päätyyppiä(?) ovat
sen mukaan saMprajñaata ja anya (= toinen: asaMprajñaata).

vitarkavichArAnandAsmitArUpAnugamAt sa.npraj~nAtaH .. 1\.17..
virAmapratyayAbhyAsapUrvaH sa.nskArasheSho.anyaH .. 1\.18..

(Huomaa, että itse sana samaadhi ei esiinny kummassakaan yllä!)

TM-friikki Alistair Shearer kääntää nuo seuraavalla tavalla, "vähän" joukkoon omiaan pannen:

17. The settled mind is known as samaadhi. In saMprajñaata samaadhi, the settled mind is
accompanied by mental activity:

first on the gross level [vitarka; ~vitarkka* (me tarkkana, heh...)]
then on the subtle level [vicaara; vitshaara]
then a feeling of bliss [aananda; aa-nanda]
and finally the sense of pure "I-AM-ness" [asmitaa; asmi-taa: am-ness]

18. After the repeated experience of the  settling and ceasing of mental activity
comes another samaadhi. In this [a-saMprajñaata: messissä ei ole mentaalista aktiviteettia!]
only the latent impressions of past experience [samskaarat**] remain.

* Olimme perin puulla päähän lyöty kun kuulimme Bhagavad-giita -pandiittien lausuvan tuon
tai samantapaisen sanan siten että t-konsonantti kuulosti geminoidulta, siis tosiaankin miltei kuin tarkka!

**    saMskAra   m. (ifc. f. %{A}) putting together , forming well , [...] cleansing the body , toilet , attire Hariv. [...] the faculty of memory , mental impression or recollection , impression on the mind of acts done in a former state of existence ....(karman "kuumottava"  tai "viilentävä" vaikutus??)

[sideman]

Itse asiassa yksi parhaimpia argumentteja sitä väitettä vastaan että loppuviimeksi teknisesti sikasimppeleitä siddhi-tekniikoita
ei pitäisi (sour-grapes -tyyppien mielestä) harjoittaa, koska ne "häiritsevät" samaadhia,
lienee se että samaadhi on kukaties olennaisin osa jippoa nimeltä saMyama (sañjama), johon siddhien reenaaminen perustuu!
(Tilan säästämiseksi vain Taimnin käännökset messiin!)

देशबन्धश्चित्तस्य धारणा॥१॥

deśa-bandhaḥ cittasya dhāraṇā ॥1॥

[IT]: Concentration is the confining of the mind within a limited mental area (0bject of concentration)

Sutra III.2

तत्र प्रत्ययैकतानता ध्यानम्॥२॥

 tatra pratyaya-ikatānatā dhyānam ॥2॥

[IT]: Uninterrupted flow (of the mind) towards the object (chosen for meditation) is contemplation.

Sutra III.3

तदेवार्थमात्रनिर्भासं स्वरूपशून्यमिव समाधिः॥३॥

 tadeva-artha-mātra-nirbhāsaṁ svarūpa-śūnyam-iva-samādhiḥ ॥3॥

[artha-mātra-nirbhāsaṁ: vain (maatra) [meditaation] kohteen (artha) "ala-säteily" (nirbhaasam)]

[svaruupa-shuunjam iva: ikäänkuin (? iva) tyhjä(nä: shuunjam) omasta-muodostaan (sva-ruupa)]

[IT]: The same (contemplation) when there is consciousness only of the object of meditation and not of itself (the mind) is Samadhi.

Sutra III.4

त्रयमेकत्र संयमः॥४॥

 trayam-ekatra saṁyamaḥ ॥4॥

[IT]: These three taken together constitute Samyama [sañjama]

[sideman]

Jostain kumman syystä PJ näyttää käyttävän samaadhi-paadassa sanaa samaapatti sanan samaadhi asemesta!

kShINavR^itterabhijAtasyeva maNergrahItR^igrahaNagrAhyeShu
tatsthatada~njanatA samApattiH .. 1\.41..
tatra shabdArthaj~nAnavikalpaiH sa.nkIrNA savitarkA samApattiH .. 1\.42..
smR^itiparishuddhau svarUpashUnyevArthamAtranirbhAsA nirvitarkA .. 1\.43..
etayaiva savichArA nirvichArA cha sUkShmaviShayA vyAkhyAtA .. 1\.44..
sUkShmaviShayatvaM chAli~NgaparyavasAnam .. 1\.45..

Käännöksiä esim. täällä: http://yogasutrastudy.info/yoga-sutra-translations/ysp-sutras1-41-1-50/

Noissa suutra'issa näytään mm. tarkemmin erittelevän saMprajñaata-samaadhin
karkeusasteita (vitarka, vicaara, jne).  Huomaa, että suutrassa 43 nirvitarka-samaapattin
määritelmä on lähes identtinen saMyamaan sisältyvän samaadhin määritelmän kaa:

smR^itiparishuddhau svarUpashUnyevArthamAtranirbhAsA nirvitarkA .. 1\.43..

tadevArthamAtranirbhAsaM svarUpashUnyamiva samAdhiH .

(Erot sanarajoilla johtuvat lähinnä siitä että samaapatti on feminiinisukuinen sana kun
taas samaadhi on maskuliini!)

Suutra 45 on sikakiintoisa; sen mukaan kohteen hienous (vs. karkeus) ulottuu "merkittömään" (ominaisuudettomaan? alin.ga) asti!
Länsimaisen tieteen terminologialla ehkä quantum vacuum state'iin tai kvanttivaahtoon, josta universumien katsotaan syntyvän!

"Paras" käännös: And the subtlety of objects extends to the alinga-the unmanifest state of primary matter.

 

(Tää alkaa lähteä ihan lapasesta, LOL!)

[sideman]

Toivoaksemme edellä olevasta löytyy jonkinmoista perustaa sen hiffaamiselle,
että ekassa viestissä esilletuotu pronomini te (ते; lausu: tee) viittaa vain kahden edellisen suutran (35 ja 36)
sisältöön, eli puruSan tuntemisesta kehittyvät(?) "yliluonnolliset" aistit jotka häiritsevät (nirbiija?) samaadhia koska ne
toimivat niin syvällä tajunnan tasolla??

 

Sutra III.35

सत्त्वपुरुषयोरत्यन्तासंकीर्णयोः प्रत्ययाविशेषो भोगः परार्थत्वात् स्वार्थसंयमात् पुरुषज्ञानम्

sattva-puruṣāyoḥ atyantā-saṁkīrṇayoḥ pratyayāviśeṣo-bhogaḥ para-arthat-vāt-sva-arthasaṁyamāt puruṣa-jñānam ॥35॥


[IT]: (36):


[VH]: Experience is a pratyaya which does not distinguish sattva (guna of brightness, a primary constituent of matter) and purusha – the self as absolutely unmixed. By sanyama on what exists for its own sake (purusha) distinct from that (sattva) which exists for the other – the knowledge of purusha.

[BM]: Worldly experience is caused by a failure to differentiate between the lucid quality of nature and the spirit. From perfect discipline of the distinction between spirit as the subject of itself and the lucid quality of nature as a dependent object, one gains knowledge of the spirit.


Sutra III.36

ततः प्रातिभश्रावणवेदनादर्शास्वादवार्ता जायन्ते॥३६॥

 tataḥ prātibha-srāvāṇa-vedana-ādarśa-āsvāda-vārtā jāyante ॥36॥

[HA]: Thence (From Knowledge Of Purusha) Arises Pratibha (Prescience), Sravana (Supernormal Power Of Hearing), Vedana (Supernormal Power of Touch), Adarsha (Supernormal Power Of Sight), Asvada (Supernormal Power of Taste) And Varta (Supernormal Power of Smell).
[
[VH]: From that arises pratibha- the flash of illumination, suprasensory hearing, feeling, seeing, tasting smelling and intelligence.

[
Sutra III.37

ते समाधावुपसर्गा व्युत्थाने सिद्धयः॥३७॥

 te samādhav-upasargā vyutthāne siddhayaḥ ॥37॥

[SS]: (38):

These [superphysical senses] are obstacles to [nirbiija] Samadhi but are siddhis (powers or accomplishments) in the worldly pursuits.

Muidenmuassa Måns Broon tapaan SS (Svaamii Saccidaananda; sp?) on sitä mieltä että pronomini te viittaa vain "jumalallisiin" aisteihin,
ei missään nimessä kaikkiin osassa III mainittuihin siddhi-jippoihin!

Lisäksi Svaamii näkyy olevan sitä mieltä että PJ  viittaa exclusiivisesti nirbiija (siemenettömään) samaadhiin, joka lienee samaadhin syvin aste, tai jotain! (Se polttaa tulevan karman siemenet???)

 Ei mulla muuta tällä kertaa...