Kokija
Kohtuuastroilija
Viestejä: 58
We can do it.....
|
|
« Vastaus #30 : 23.07.2006 11:51:17 » |
|
Sain itse käteeni kymmenen vuotta sitten yhden aforismin.Tuli tunne, että se pitäisi tähän kirjoittaa. Vanki on se, joka on riippuvainen vapaudestaan, ei se, joka on vapaasti riippuvainen. Siinä avioliiton vapaus. -Eija Partanen-
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
katja75
Kohtuuastroilija
Viestejä: 50
|
|
« Vastaus #31 : 23.07.2006 17:41:54 » |
|
joopa...kun vaan jaksas taas..tuntuu, että koko maailma taas kaatuu päälle..ahistaa ja kauhea ikävä miestäni..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oikku67
Vieras
|
|
« Vastaus #32 : 23.07.2006 18:20:05 » |
|
(http://www.patchworx.us/bilder/huggybear10.gif) En voi muuta kuin lähettää "telepaattisesti" voimia Sinulle jaksaa.. ja muista ajatella itsesi ja lasten parasta.. et voi väkisin muuttaa miehesi "uutta" elämäntyyliä.. Toivoa voit toki.. Willow(http://www.mainzelahr.de/smile/schuechtern/kass.gif)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
emertina
Satunnainen astroilija
Viestejä: 10
|
|
« Vastaus #33 : 24.07.2006 19:00:40 » |
|
Hei,
Ei minullakaan ole helppoa...21 vuotta yhteistä elämää takana ja lapset 10 ikävuoden molemmin puolin...kaksi ihanaa lasta. Minä olen jo pitkään voinut huonosti tässä avioliitossa, aviossa 13 vuotta. Olen nainen ja perheen elättäjä, mies tekee töitä satunnaisesti, alkoholia kuluu liikaa. Olen joutunut pakenemaan lasten kanssa tilanteita yön selkään. Ansaitsen hyvin ja voisin taloudellisesti olla riippumaton. Lapset kärsivät tilanteesta kovasti, rakastavat toki isäänsä, mutta jatkuva vanhempien riitely rasittaa koko perhettä. Ihmettelen, kuinka kauan olen tätä kestänyt...toki olen mielessäni työstänyt tätä jo pidemään. Sanottuani, että haluan avioeron, hän lopetti syömisen, ja jos syö jotain käy sen oksentamassa. Ainahan minulla on ollut 3 lasta... mutta nyt tuntuu, ettei voimani riitä. Kuinka voisin elää sellaisen asian kanssa, että lasteni isä menehtyy minun ratkaisujeni takia....
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
VE!
|
|
« Vastaus #34 : 24.07.2006 19:52:54 » |
|
Ensinnäkin kovasti voimia molemmille, Katja75:lle ja Emertinalle . Luin just vanhasta MeNaisista kriisin jälkeen-juttuja (erilaisista erokriiseistä), ja tuli sellaiset empatiat että. Tuo on niin valtavan rankkaa aikaa. Emertina: jos lastesi isä menehtyy, hän menehtyy OMIEN ratkaisujensa takia. Jossain vaiheessa on aikuiselle ihmiselle pakko sanoa missä omat jaksamisen rajat menee. Siihen on jokaisella oikeus, vaikka kuinka olisi naimisissa. Ei marttyyriksi rupeaminen tee sinusta sen parempaa ihmistä, vaan omien ja lastesi tarpeiden kuunteleminen. Miehen voi ohjata hoitoon, mutta läheisiä ei ole tarkoitettu ammattiauttajiksi (jota miehesi selvästi tarvitsee). Mutta mene hyvä ihminen itsekin juttelemaan ammattilaiselle!!! Ja Katja, pitäisiköhän sinun asettaa joku takaraja tuolle käytökselle, esim. että hänen on tehtävä päätöksensä kolmen viikon sisällä. Sen ajan jälkeen sinä alat järjestämään elämääsi yksinhuoltajana (ja nauttia elämästäsi, hemmotella itseäsi jne.) ja jos hän sitten myöhemmin haluaa sinut takaisin, niin saapahan tehdä H***TISTI TÖITÄ sen eteen! Ilmoita että aikaraja on sinun oma päätöksesi oman hyvinvointisi takia, ja hän saa siinä ajassa tehdä omat pohdintansa. Ja sitten pysy lujana
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valo76
Kohtuuastroilija
Viestejä: 78
|
|
« Vastaus #35 : 24.07.2006 21:23:11 » |
|
Hei Katja75 ja Emertina! Toivon teille kummallekin voimia omaan elämään. Uskoisin, että kaikki foorumilaiset ovat kokeneet ihmissuhde kriisejä. Tuli tässä mieleen sanonta, että tärkeintä ei ole lopputulos vaan pyyteetön rakkaus ja toisista ihmisistä välittäminen. Jokaisella on täällä oikeus omaan elämään omaan elämänpolkuun. Aina tulemme kaikki olemaan tavalla tai toisella yhtä oli se elämisen olomuoto sitten mikä tahansa. Ei onnistunut parisuhde ole se, joka noudattaa perinteistä kaavaa. Yhteinen asunto, auto, lapset ja elämän kulissi vaan onnistunut ihmissuhde on se, jossa molemmat kunnioittavat toisensa elämää. Kenenkään olemassaolo ei ole turha. Ei myöskään teidän. Rakkautta on myös antaa toiselle tarvitsemansa elämä ja vapaus ja mahdollisuus tehdä omat valinnat ja virheet. Jos toinen ei sellaista rakkautta osaa arvostaa, on silloin jokaisen ihmisen velvollisuus rakastaa myös itseään.. Enkelisanomaa: Hyväksikäytettykin on uhri silloin kun hyväksikäytön on tarpeeksi kauan annettu jatkua.
En tiedä, onko teidän elämässänne kyse mistään tällaisesta, mutta itse rakkauteen pohjattomasti pitkään pettyneenä, olen löytänyt rakkauden toisella tavalla. Lähimmäisen rakkaus. Rakastan ja kunnioitan kaikkia aikaisempia ihmissuhteitani, joissa olen kokenut olevani "uhri". Elämä on ollut sen jälkeen paljon helpompaa. Näin pystyy rakastamaan myös jo tulevia ihmissuhteita, joita on vielä elämässäni edessä jos luoja suo..
|
|
|
tallennettu
|
aurinko oinas kuu oinas nouseva leijona venus kalat
|
|
|
emertina
Satunnainen astroilija
Viestejä: 10
|
|
« Vastaus #36 : 25.07.2006 20:09:20 » |
|
Kiitokset viesteistä, olenhan jo ammattiauttajalla käynyt, siksi ajatukseni ovat selkiytyneet tämän avioliiton suhteen...mutta silti välillä tuntuu, ettei voimat välttämätttä riitä... Ja martyyriksi alkaminenhan kuuluu kalan roollin ja kaloja on meidän perheessä 4 kapplaletta..., lapseni tarvitsevat myös terapiaa, enkä voi heitä sinne toimittaa, ennen kuin meillä on eri osoitteet... huostaanoton pelosta... Onneksi minulla on paljon ystäviä, jotka vielä toistaiseksi jaksavat kuunnella minua ja ottaa minut ja lapset vastaan...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #37 : 26.07.2006 10:13:30 » |
|
Lisään tähän tuolta yhdestä omasta ketjustani viestin, jonka aiheena on ihmissuhteet. Toivottavasti se tuo apua teille, jotka sitä tunnutte niin paljon tarvitsevan. Ihan erityisen paljon lämpimiä ajatuksia ja voimahalauksia Emertinalle ja Katja75:lle!
Otteet kirjasta Keskusteluja Jumalan kanssa.
Sanohan sitten minulle, Jumala, millaisia lupauksia ihmissuhteessa pitäisi antaa ja millaisia sopimuksia noudattaa? Millaisia velvoitteita ihmissuhteisiin sisältyy? Millaisia ohjenuoria pitäisi etsiä? - (---) Vastaus on, ettei mitään velvollisuuksia ole. Ei ihmissuhteessa eikä koko elämässä.
Eikö ole velvoituksia?
- Ei ole. Ei rajoituksia, ohjenuoria eikä sääntöjä. Sinua eivät myöskään sido olosuhteet eikä laki. Et myöskään ole ansainnut minkäänlaista rangaistusta rikkomuksistasi, sillä et kykene rikkomuksiin – Jumalan silmissä ei ole olemassa rikkomuksia. (---) Sinulla ei ole ihmissuhteissa velvoituksia, ainoastaan tilaisuuksia. Tilaisuudet, eivät velvoitukset, ovat uskon kulmakivi ja kaiken hengellisyyden perusta. Et ymmärrä asian ydintä niin kauan kuin näet asian toisella tavalla. Suhde – sinun suhteesi kaikkeen – luotiin täydelliseksi työkaluksi sielun työtä varten. Siksi kaikki ihmissuhteet ovat pyhiä. (----) Älä koskaan tee ihmissuhteessa mitään velvollisuudentunnosta. Tee se mitä teet sen suurenmoisen tilaisuuden takia, joka ihmissuhteesi tarjoaa – voit päättää ja olla mikä todella olet.
Kuulen mitä sanot – silti olen aina luopunut ihmissuhteista, kun ne ovat käyneet hankaliksi. Sen seurauksena minulla on ollut monia peräkkäisiä ihmissuhteita, vaikka lapsena ajattelin että niitä olisi vain yksi. En tunnu tietävän miten ihmissuhteesta pidetään kiinni. Luuletko, että ikinä opinkaan? Mitä minun pitää tehdä, että se onnistuisi?
- Saat asian kuulostamaan siltä, että ihmissuhde on onnistunut jos siitä pidetään kiinni. Yritä olla sekoittamatta pitkäaikaisuutta hyvin tehtyyn. Muista, että sinun tehtäväsi tällä planeetalla ei ole ottaa selvää kuinka kauan jaksat pysyä samassa ihmissuhteessa. Sinun tehtäväsi on tehdä valintoja ja kokea kuka todella olet. Tämän tarkoituksena ei ole puoltaa lyhytaikaisia suhteita, muttei pitkäaikaisiakaan mitenkään erityisesti vaadita. Tämä verran voin kuitenkin sanoa: pitkäaikaisissa suhteissa on suuria mahdollisuuksia molemminpuoliseen kasvuun, ilmaisuun ja täyttymykseen ja se on oma palkintonsa.
(---) No miten minä onnistun siinä?
- Ensinnäkin sinun on varmistuttava että aloitat suhteen oikeista syistä ((---) Tarkoitan ”oikeaa” suhteessa siihen suurempaan tarkoitukseen, joka elämälläsi on). (---) Useimmat ihmiset aloittavat suhteensa ”vääristä” syistä: he haluavat tehdä lopun yksinäisyydestä, täyttää tyhjän kohdan elämässään, saada rakkautta tai hankkia rakkauden kohteen – ja nämä ovat väärien syiden parhaasta päästä. Jotkut yrittävät kohentaa ihmissuhteen avulla sukupuolielämänsä laatua, toipua edellisestä suhteesta tai, uskokaa tai älkää, silkkaa ikävystymistään. Mikään näistä syistä ei toimi, eikä sellainen ihmissuhde onnistu, jos se ei muutu jyrkästi sen kuluessa.
Minä en ole aloittanut ihmissuhdetta noista syistä.
- En ole asiasta niinkään varma. Et taida tietää miksi olet ne aloittanut. Et ole varmaan edes ajatellut koko asiaa. En usko sinun aloittaneen ihmissuhteita harkitusti. Luulen, että olet vain ”rakastunut”.
Niin juuri
- Etkä varmastikaan ole pysähtynyt miettimään miksi ”rakastuit”. Mihin reagoit rakastumalla? Millaisia tarpeita rakastuminen sinussa täytti? Useimmille ihmisille rakkaus on vastareaktio täyttymyksen kaipaukseen. Kaikilla on tarpeita. Yksi tarvitsee sitä, toinen tätä. Kumpikin näkee toisessa tarpeensa täyttymyksen. Sitten tehdään – hienovaraisesti toki – kaupat. Minä annan sen mitä minulla on annettavaa, jos sinä annat sen mitä sinulla on. Liiketoimi se on, mutta ette puhu siitä rehellisesti. Et sano ”Minä tarjoan valtavan paljon” vaan sanot ”minä rakastan sinua valtavan paljon” ja siitä pettymykset alkavatkin.
(---) Sinun selityksesi vie suhteesta kaiken romantiikan. Mitä pahaa on siinä, että rakastuu korviaan myöten ajattelematta?
- Ei mitään. Rakastu vain sillä tavalla niin moneen ihmiseen kuin tahdot. Jos kuitenkin haluat muodostaa elinikäisen ihmissuhteen, voisi olla järkevää lisätä mukaan vähän ajatustakin. Jos taas nautit suhteesta toiseen seilaamisessa – tai vielä pahempaa, haluat jääräpäisesti säilyttää suhteen, koska luulet, että sinun ”täytyy” – ja jos nautit tämän saman kuvion toistumisesta kerta toisensa jälkeen, silloin voit huoletta jatkaa samaan tyyliin. (---) Jos te molemmat olette tietoisesti sitä mieltä, että suhteenne on teille tilaisuus eikä velvollisuus – tilaisuus kasvuun, täysimittaiseen itseilmaisuun, täyteen elämään, pikkumaisuuksien parantamiseen ja lopulta yhtymiseen Jumalaan sielujen sulautumisen kautta – ja sitoudutte siihen ettekä tavanomaisiin vakuutteluihinne, silloin suhde alkaa olla hyvällä pohjalla.
Onnistumisesta ei kuitenkaan ole takeita.
- Jos haluat takeita elämääsi, et halua elämää. Haluat vain ennalta laaditun käsikirjoituksen toteuttamista. (---)
Olkoon. Ymmärrän. No, nyt suhteeni alkaa olla ”hyvällä pohjalla”. Miten minä saan sen jatkumaan?
- Tiedä ja ymmärrä, että vastaan tulee haasteita ja vaikeita aikoja. Älä yritä välttää niitä. Ota ne avosylin vastaan. Kiitollisena. Pidä niitä Jumalan lahjoina, suurenmoisina tilaisuuksina tehdä kaikkea sitä mitä varten suhteenne aloititkin. Yritä ankeina aikoina olla pitämättä kumppaniasi vihollisena ja vastustajana. Älä pidä ketään äläkä mitään vihollisena – tai edes ongelmana. Opettele näkemään kaikki ongelmat tilaisuuksina. (---) Et koskaan vahingoita ihmissuhdetta – tai ketään ihmistä – näkemällä hänessä enemmän kuin sinulle näytetään, sillä siellä on aina enemmän, paljon enemmän.
- Neale Donal Walsch : Keskusteluja Jumalan Kanssa -
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.07.2006 11:53:06 kirjoittanut AthaMaarit »
|
tallennettu
|
|
|
|
valo76
Kohtuuastroilija
Viestejä: 78
|
|
« Vastaus #38 : 26.07.2006 11:20:20 » |
|
Ihanaa AThaMaarit! Tätä etsinkin, mutta en löytänyt sitä. Kiitos tästä. Kun kesän alussa laitoit tämän kirjoituksen, lähetin sen ystävättärelleni, joka on kärsinyt elämässään jo 5 alkoholisti avoliittoa.. Hän uskaltautui ensimmäistä kertaa nettitreffeille sen sijaan, että olisi tavannut taas uuden alkoholistin ravintolassa. Treffeille mennessään, hän ajatteli, että ihmissuhteella ei ole merkitystä jos se ei kolahda täysillä. Luin hänelle puhelimessa tämän kirjoituksen, ja ystävättäreni meni treffeille iloisin mielin tutustuakseen ihmiseen avoimin mielin.. : Sai itselleen upean ystävän, elämänsä ensimmäisen EI-alkoholistimiehen, johon pikkuhiljaa ihastui ja sitä myötä rakastui.. Näin ei olisi käynyt ilman tätä kirjoitusta. Kiitos. Hänellä on päälle 40-vuotiaana elämänsä ensimmäinen terve ihmissuhde..
|
|
|
tallennettu
|
aurinko oinas kuu oinas nouseva leijona venus kalat
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #39 : 26.07.2006 11:46:45 » |
|
Voi hyvänen aika! Enpä olisi uskonut, että tuolla kirjoituksellani olisi jollekulle tuollainen vaikutus - ehkä juuri tämän ystävättäresi takia minut pistettiin kirjoittamaan tuo viesti tänne. Olisit voinut tietysti ottaa yhteyttä myös YV:llä, ihan mielelläni olisin kaivellut tuon viestin sinulle Suosittelen ystävääsi tarttumaan tuohon kirjaan, siinä on paljon hyviä neuvoja! Kirjasarjaan kuuluu myös kaksi muutakin osaa (jossa toisessa MUISTAAKSENI käsitellään ihmissuhteita tarkemmin), mutten ole onnistunut samaan niitä vielä käsiini. Ah, olen ihan hirmuisen onnellinen Toivotan ystävällesi ja hänen suhteelleen kaikkea hyvää.
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.07.2006 12:40:36 kirjoittanut AthaMaarit »
|
tallennettu
|
|
|
|
valo76
Kohtuuastroilija
Viestejä: 78
|
|
« Vastaus #40 : 26.07.2006 13:59:49 » |
|
Ihanaa, kun asiat saattaa joskus mennä ihmeellistä reittiä. pistää miettimään, että joku ehkä sittenkin auttaa kun aika on oikea.. Tämä tarina antaa itselleenkin toivoa.. joku päivä kenties minäkin..
|
|
|
tallennettu
|
aurinko oinas kuu oinas nouseva leijona venus kalat
|
|
|
twin peak
Kohtuuastroilija
Viestejä: 143
|
|
« Vastaus #41 : 26.07.2006 14:10:59 » |
|
oli myös minullekin ajankohtainen siteeraus, joten kiitos AthaMaaritille!
|
|
|
tallennettu
|
valkoinen solaarinen peili
|
|
|
emertina
Satunnainen astroilija
Viestejä: 10
|
|
« Vastaus #42 : 01.08.2006 14:28:50 » |
|
Kiitokset kannustavista viesteistä. Tuntuu, että saan voimia päivä päivältä enemmän. Toki haluaisin ratkaisun mahdollisimman pian, mutta käydään vielä perheterapiassa, jotta saan tuon mieheni edes jonkunlaiseen kuntoon. Vaikka välillä tuntuu, ettei se ole lainkaan minun asia. Välillä säälin niin kovasti, ja välillä suorastaan oksettaa. En vihaa, enkä rakasta häntä. Lapset ovat etusijalla, ja hehän pyytettömästi rakastavat ainoaa isäänsä, vaikka aina tilanteet eivät ole menneet heidänkään kannalta hyvin. Selvänähän hän on mainio isä...mutta nyt päätä sekoittaa myös tämä syömättömyys.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
sesari
Satunnainen astroilija
Viestejä: 28
|
|
« Vastaus #43 : 01.08.2006 14:58:49 » |
|
Hei Katja75 ja Emertiina Itse avioeron läpikäyneenä toivotan todella paljon voimia. täytyy sanoa että tutulta kuulostaa tuo Emertiinan kohtalo. Paljon voimia tarvittiin ennen kuin sain itseni repäistyä ex-miehestäni irti. Kaikkia konsteja (syyllistämistä että lapset tarvitsevat isän jne.) jouduin kokemaan. Kuitenkin sain voimaa ja apua ystäviltäni. Oli ensimmäinen kerta elämässäni kun ajattelin omia tunteitani. Toisaalta jatkuvien riitojen jne. kanssa ei varmaan lapsienkaan ole hyvä elää. Parempi että lapsella on toinen vanhemmista ainakin ehjä, kun kumpikin rikki revitty. Tänä päivänä olen kiitollinen siintä, että uskalsin aikoinaan tehdä tuon ratkaisun ja uskaltauduin myös uuteen suhteeseen. Nyt minulla on ihanat 10 vuotta yhdessä nykyisen mieheni kanssa Vaikeina hetkinä mieleeni tuli isoisäni sanonta, että paistaa se aurinko risukasaakin Voimia paljon teille kummallekin
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oikku67
Vieras
|
|
« Vastaus #44 : 01.08.2006 16:30:52 » |
|
koko maailma taas kaatuu päälle..ahistaa ja kauhea ikävä miestäni.. On jo kulunut aikaa kun tämän kirjoitit.. Toivottavasti ahdistus helpottanut..? Voimia edelleen sinulle katja75 (http://www.appleanimation.com/flicker_angel.gif) Voimia myös sinulle Emertiina.. aikaa nämä asiat aina vievät, mutta kärsivällisyys palkitaan!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|