Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kyroniikka ja sielu  (Luettu 5656 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« : 19.07.2006 13:08:38 »

Onko kukaan muu pohtinut samaa asiaa: sielua ja kyroniikkaa eli ruumiin syväjäädytystä tulevaisuuden varalle, jolloin kyroniikalla käsitellyt ruumiit voitaisiin taas herättää henkiin. Jotkut ihmiset (varakkaat sellaiset) ovat jo antaneet syväjäädyttää itsensä ja lemmikkejään. Heidän halunsa on saada elää ikuisesti, herätä jälleen syväjäädytyksestä, kun maailmassa ollaan keksitty miten taistellaan nyt tappavia tauteja vastaan tai ehkä ollaan keksitty pitkän iän salaisuus.

Mitä luulette - mitä sielulle tapahtuu kyroniikassa? Irtoaako se ruumista horrostilaan, jossa se odottelee paluuta ruumiiseensa vai hyppääkö se suoraan henkien maailmaa kuolleiden tavoin?
Jos sielu menee suoraan kuolleiden tasolle, pitääkö sen odottaa siellä niin kauan, että ruumis jälleen herätetään henkiin, jotta se pääsee jatkamaan sielun suunnitelmaansa? Vai jatkaako se matkaansa? Onko mahdollista, että kyroniikalla käsitellyn ruumiin, Sannan, sielu syntyy uudestaan vaikka Kalleksi. Tulevaisuudessa Kalle-sielun edellisen elämän ruumis eli Sanna herätetään henkiin. Kupsahtaako Kalle ja siirtyy heti suoraan takaisin Sannan ruumiiseen?
Minusta se olisi kamalaa! Hirveän tuskaista ja raskasta sielulle, sillä se varmasti muistaisi vielä suht´ helposti, että hetkinen, olin puoli tuntia sitten Kalle, nyt taas Sanna...tosin ennen Kalle olin Sanna...

Yhtä hirveältä tuntuisi ajatus siltä, että sielu seikkailee Toisella Tasolla vaikka 100 vuotta ja joutuu sitten reväistyksi takaisin keskenjääneeseen elämään. Tulee mieleeni 40-luvun jenkkitapaus, jossa Pentagon kadotti (muistaakseni saksalaisen) tiedemiehen praanatietojen avulla sota-aluksen ja sen 20 hengen miehistön näkyvistä 20 minuutin ajaksi. Laiva siirtyi Toiselle Tasolle, jossa 20 minuutin sijaan aikaa kului 20 vuotta. Miehistö ehti tottua kuolleena olemiseen ja kotiutua henkitasolle, kun se äkkiä reväistiin takaisin maan päälle. Osa miehistöstä kuoli hiljattain tapauksen jälkeen, osa sekosi täysin. Kukaan ei ollut enää terve tai työkykyinen, sillä palaamisen fyysiseen maailmaan henkimaailman autuuden jälkeen oli aivan liian raskasta (tässä yksi syys siis siihen, miksi emme muista millaista on kuolla - ja jos muistammekin, niin vain hitusen).

Kyroniikka on kuitenkin vielä aika lapsenkengissä. Ruumiit osataan syväjäädyttää, mutta ketään ei tiedettävästi ole vielä onnistuttu herättämään syväjäädytyksestä. Tekniikka kehittyy kuitenkin kaiken aikaa.

Wikipedian tietoisku Kyroniikasta (Suomeksi)
tallennettu
Rauhan enkeli
Vieras
« Vastaus #1 : 19.07.2006 14:04:06 »

Onko kukaan muu pohtinut samaa asiaa: sielua ja kyroniikkaa eli ruumiin syväjäädytystä tulevaisuuden varalle, jolloin kyroniikalla käsitellyt ruumiit voitaisiin taas herättää henkiin. Jotkut ihmiset (varakkaat sellaiset) ovat jo antaneet syväjäädyttää itsensä ja lemmikkejään. Heidän halunsa on saada elää ikuisesti, herätä jälleen syväjäädytyksestä, kun maailmassa ollaan keksitty miten taistellaan nyt tappavia tauteja vastaan tai ehkä ollaan keksitty pitkän iän salaisuus.

 :Smiley

Halu syväjäädyttää ruumiinsa aioneiksi
suomatta mielelleen tilaisuutta asua siinä
ja sielulleen vapautta yhdistyä siihen
- mikä olisikaan typerämpi keino jatkaa ikuista olemassaoloaan?

Sehän on samaa kuin mennä ja antaa kanalle lennokkaammat siivet
mutta estäen sitä munimasta uusiakin siivekkäitä.

Lainaus
Mitä luulette - mitä sielulle tapahtuu kyroniikassa? Irtoaako se ruumista horrostilaan, jossa se odottelee paluuta ruumiiseensa vai hyppääkö se suoraan henkien maailmaa kuolleiden tavoin?
Jos sielu menee suoraan kuolleiden tasolle, pitääkö sen odottaa siellä niin kauan, että ruumis jälleen herätetään henkiin, jotta se pääsee jatkamaan sielun suunnitelmaansa? Vai jatkaako se matkaansa? Onko mahdollista, että kyroniikalla käsitellyn ruumiin, Sannan, sielu syntyy uudestaan vaikka Kalleksi. Tulevaisuudessa Kalle-sielun edellisen elämän ruumis eli Sanna herätetään henkiin. Kupsahtaako Kalle ja siirtyy heti suoraan takaisin Sannan ruumiiseen?


Sielu, mieli ja keho lähtevät kimppataksilla,
ja tilaa on vielä ihmisen muillekin olemuspuolille.

Ruumis sen sijaan jää odottamaan
siirtymänsä "jatkamaan elämän kiertokulkua"
täyttymystä.

Ruumiin elävöittäjä, Sannan henki,
puolestaan varaa itselleen aikaa
vuottaa ruumiin alaspanoa
- aivan kuten se teki
Sannan jokaisen uneenlaskunkin aikaan.

Kalle-mahdollisuus on osa sitä sieluntamista,
joka on riippumaton ajasta ja paikasta,
mutta joka tietää ennakolta sen,
minkä syntyvä ihminen valitsee
kokevansa.

On myös rinnasteisia kehollistumia
kuten on "kaikki mahdolliset kehollistumat" yhdessä.

Lainaus
Minusta se olisi kamalaa! Hirveän tuskaista ja raskasta sielulle, sillä se varmasti muistaisi vielä suht´ helposti, että hetkinen, olin puoli tuntia sitten Kalle, nyt taas Sanna...tosin ennen Kalle olin Sanna...

Sielu, joka elää taivaassa, on kokematta tuskaa
mutta on täyttä ilmaisua Ilosta
- siitä että tietää
kaiken tapahtumisen täydellisen asettumisen
symmetriaan.

Sielu on, ruumis oli, mieli tekee - ja keho luo vaikutelmia tulevasta.  smitten

Lainaus
Yhtä hirveältä tuntuisi ajatus siltä, että sielu seikkailee Toisella Tasolla vaikka 100 vuotta ja joutuu sitten reväistyksi takaisin keskenjääneeseen elämään. Tulee mieleeni 40-luvun jenkkitapaus, jossa Pentagon kadotti (muistaakseni saksalaisen) tiedemiehen praanatietojen avulla sota-aluksen ja sen 20 hengen miehistön näkyvistä 20 minuutin ajaksi. Laiva siirtyi Toiselle Tasolle, jossa 20 minuutin sijaan aikaa kului 20 vuotta. Miehistö ehti tottua kuolleena olemiseen ja kotiutua henkitasolle, kun se äkkiä reväistiin takaisin maan päälle. Osa miehistöstä kuoli hiljattain tapauksen jälkeen, osa sekosi täysin. Kukaan ei ollut enää terve tai työkykyinen, sillä palaamisen fyysiseen maailmaan henkimaailman autuuden jälkeen oli aivan liian raskasta (tässä yksi syy siis siihen, miksi emme muista millaista on kuolla - ja jos muistammekin, niin vain hitusen).

Silti ihminen voi muistaa, mitä kuoleminen merkitsee
- sitä vasten, minkä luuli olevan täyttä elämää.

Ihmisen elämänlankainen punos
- hänen henkilökohtainen liittymänsä ruumiillisuuteen -
ei aina katkea "kuollessa",
mikä merkitsee sitä,
että ihminen on edelleen kiinni ruumiissaan.

Tämä tarkoittaa sitä,
että ihminen koukkaa elämänjälkeisyytensä siirtymään
irrottamatta sitä toistakin jalkaansa
- tekemättä mielenkin tasolla täyttä kuolemisen valintaa
eli pitäytyen ruumissidonnaisuutensa mielleyhtymiin.

Jolloin hänen mielikuvituksensa tarraa kiinni
siihen  elämänvoimantietoisuutensa lankaan,
joka edelleen ruokkii energisoivaa ajatusta
ruumiissa pysyttäytymisen välttämättömyydestä.

Eli... ihminen luo itselleen lisää ruumisarkea.  Shocked

Lainaus
Kyroniikka on kuitenkin vielä aika lapsenkengissä. Ruumiit osataan syväjäädyttää, mutta ketään ei tiedettävästi ole vielä onnistuttu herättämään syväjäädytyksestä. Tekniikka kehittyy kuitenkin kaiken aikaa.

Ajan patinan voittaminen on varmasti yksi haaste:
kuinka syntyä takaisin ruumiiseen ikuisuudestaan käsin.

Senhän ihmisen jumaluus tietää
ollen se ikuisenkin elämänlangan vartija ihmisessä
ja uusien kehollistumien taikoja.

 angel
tallennettu
Fiona
Vieras
« Vastaus #2 : 19.07.2006 17:28:59 »

AthaMaarit taisi katsoa Subtv:ltä eilen (18.7.) Salaiset kansiot (X-files) -sarjan jakson, jonka nimi oli Synkronia? Wink
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #3 : 20.07.2006 07:27:18 »

En katsonut Salaisia Kansioita - olen yleensä jo nukkumassa siihen aikaan, jotta jaksan aamulla herätä töihin Wink Kyroniikasta tuli juttua eräässä dokumentissa joskus tuossa kuukausia, pari sitten. En valitettavasti muista, miltä kanavalta tai mistä aiheesta tarkemmin keskusteltiin. Sielu ja kyroniikka jäi silloin mietytittämään, mutta muistin ottaa asian esille täällä Astrolla vasta eilen Cheesy
tallennettu
Fiona
Vieras
« Vastaus #4 : 20.07.2006 20:13:31 »

Ai, no yhteensattuma sitten vain. Sen jakson aiheena oli nimittäin kyroniikka. Smiley

Tässä jakson kuvaus:

Lucas Menand ja Jason Nichols, Massachusettsin teknologiainstituutin tutkijat joutuvat riitaan kävellessään kaupungilla. Vanha mies tulee heidän luokseen ja varoittaa Menandia siitä, että bussi ajaa hänen päälleen tänä iltana täsmälleen 23.46. Menand kertoo poliiseille vanhan miehen ahdistelevan häntä. Poliisi laittaa miehen poliisiauton takapenkille ja ajaa pois. Hetkeä myöhemmin Menandin päälle ajaa bussi, kellon ollessa täsmälleen 23.46.

Mulder ja Scully tutkivat tapausta. He muistelevat tapauksen faktoja. Nichols pidätettiin sen jälkeen, kun bussikuski kertoi poliiseille hänen tönäisseen Menandin bussin alle. Nichols väitti viranomaisille yritettyään pelastaa Menandin sen jälkeen, kun vanha mies oli kertonut hänen jäävän bussin alle.

Poliisi, joka pidätti vanhan miehen, löytyy jäätyneenä kuoliaaksi. Scully päättelee vartijan altistuneen jollekin kemikaaliselle kylmäaineelle, koska sääolosuhteet olivat liian lämpimät moiselle jäätymiskuolemalle. Mulder kuulustelee Nicholsia poliisiasemalla. Nichols kertoo hänen ja Menandin riidelleen, koska Menand uhkasi julkistaa tiedon, että Nichols oli väärentänyt tutkimuksen papereita.

Pian vanha mies tappaa tri Yonechin, japanilaisen tutkijan, pistämällä häntä metallisella neulalla. Mulder ja Scully tutkivat miehen jäätyneen ruumiin. Laboratoriotestit osoittavat, että mieheen ruiskutettiin tuntematonta kemiallista yhdistettä. Agentit menevät Nicholsin tyttöystävän, Lisa Ianellin, joka on myös tutkija, luo. Hän tunnistaa kemiallisen yhdisteen pikajäädyttäjäksi, jonka kanssa Nichols on työskennellyt useita vuosia. Hän kertoo kuitenkin, että ainetta ei ole vielä tehty, vaan että ainoat tiedot siitä ovat tietokoneella. Lisa kertoo agenteille, että jos Yonechiin ruiskutettiin ainetta, hän ei ole välttämättä vielä kuollut. Lisan avulla Scully ja ryhmä lääkärejä onnistuneesti elvyttävät Yonechin. Mutta sitten hänen ruumiinlämpönsä alkaa yllättäen kohota, se vain kohoaa yhä korkeammaksi, kunnes Yonechi leimahtaa äkkiä liekkeihin. Lisa sanoo, että hän teki virheen suosittelemalla lääkäreille Yonechin nostamista ammeesta, jossa on keltaista nestettä.

Lisa kertoo, että hän väärensi tietoja tutkimuspapereihin ja että Nichols on vankilassa suojellakseen häntä. Ne jotka ovat saaneet selville totuuden, Menand ja Yonechi, ovat nyt kuolleet. Poliisi saa vihjeen, jonka mukaan vanha mies asuu läheisessä hotellissa. Miehen huoneesta Mulder ja Scully löytävät haalistuneen valokuvan, jossa Nichols, Yonechi ja Lisa kohottavat shampanjamaljoja kyrologian laboratoriossa. Mulder tajuaa, että kuva on otettu 5 vuoden päässä tulevaisuudessa, päivänä, jolloin tutkijat onnistuivat tekemään jäädytysyhdistettä tietokoneen ulkopuolella. Vanha mies on aikeissa muuttaa tulevaisuutta: kun hän epäonnistui pelastamaan Menandia, hän tappoi Yonechin. Mulder tajuaa, että mies ei voi olla kukaan muu kuin Jason Nichols.

Lisa paikantaa vanhan miehen ja tapaa hänet. Tapaamisen aikana mies onnistuu ruiskuttamaan Lisaan jäädytintä. Scully onnistuu elvyttämään Lisan ja muistaen hänen sanansa, vie hänet oitis takaisin ammeeseen, jossa on keltaista nestettä. Nichols kohtaa itsensä vanhempana kyrologian laboratoriossa, jossa vanha mies on pyyhkinyt kaikki tiedot Nicholsista. Nichols iskee miestä ja hän alkaa köhiä. Mulder saapuu paikalle, mutta ei onnistu pääsemään laboratorioon, koska ovi on lukittu. Hän huutaa Nicholsille, että Lisa on yhä elossa. Vanha mies sanoo Nicholsille: "On parempi ettei meitä koskaan ollut." Hän tarttuu kaksin käsin kiinni Nicholsiin ja syttyy äkkiä liekkeihin. Tuli tarttuu myös Nicholsiin. Myöhemmin Lisa työskentelee laboratoriossa ja aikoo korjata kemiallisen yhdisteen kaavan niiltä osin, joilta se tuhoutui vanhan miehen toimesta.

Lähde: http://gamma.nic.fi/~sorvosan/xfiles/Jaksot/4k19j.htm

 Cool
tallennettu
enkelitär
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 106



Profiili
« Vastaus #5 : 22.07.2006 11:42:40 »

Mitä luulette - mitä sielulle tapahtuu kyroniikassa? Irtoaako se ruumista horrostilaan, jossa se odottelee paluuta ruumiiseensa vai hyppääkö se suoraan henkien maailmaa kuolleiden tavoin?
Jos sielu menee suoraan kuolleiden tasolle, pitääkö sen odottaa siellä niin kauan, että ruumis jälleen herätetään henkiin, jotta se pääsee jatkamaan sielun suunnitelmaansa? Vai jatkaako se matkaansa?

Hmm, minun on tosi vaikeaa uskoa, että ihminen kykenisi jonain päivänä leikkimään jumalaa ja palauttamaan kuolleita henkiin.

Mutta jos niin kävisi, luulen, että ruumis saadaan toimivaksi, mutta sielua ei siihen saada takaisin. Kysehän oli kuitenkin solujen jäädyttämisestä ja tarkoituksesta palauttaa eläväksi. Tuloksena voisi syntyä lähinnä aivokuolleiden tasolla olevia henkilöitä, joilla ei ajatus juokse (jääkö muuten aivokuolleilla sielu jumiin ruumiseen? Painotan sanoja, aivokuolleen tasolla oleva- en nyt puhu itse aivokuolleista). Eikai ihminen voi pakottaa sielua takaisin ruumiiseen jos se ei halua takaisin sieltä minne se on jo siirtynyt.. en oikein usko.

Ainakin minulla on sellainen käsitys että ihmiset jotka itsensä jäädyttävät eivät usko kuoleman jälkeiseen elämään. Silloinhan kaikki olisi niinkuin ennenkin kunhan ruumis toimii toimii mielikin, eikä sieluihin uskota.

Höm, aika kummia ajatuksia, mutta niitähän ne vain ovat Cheesy.
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: