seuraava »

[sideman]

Koska sana aakaasha on olennaisin ns. joogalentosuutrassa, lienee
perusteltua olettaa että sillä on jokin yhteys gravitaatioon, jonka
toiminta kvanttitasolla lienee joltinenkin mysteeri.

Lienee turvallista olettaa että tuon substantiivin juuriverbi (dhaatu) on kaash (H-K: kAz).

Cappellerin (sp?) sanakirja on siitä mainiohko että siinä verbien prefiksilliset muodot
on esitetty tuiki kompaktisti; esimerkiksi juurikin kaash (prefiksit aaltosuluissa)

kAz, kAzate (-ti)    , pp. {kAzita} be visible, appear, shine, be [[-,]] brilliant or pleasant. I. {cA3kazIti & cAkazya3te} shine bright; see clearly, survey. -- {abhi} I. shine bright upon, illumine; look on, survey. {ava} be visible, lie open. {nis} C {niSkAzayati} v. {kas. pra} be visible, shine, radiate, appear, become clear or manifest. C. {prakAzayati (-te)} make visible, cause to appear, show, unveil, explain, declare as (acc.). {saMpra} & C. the same. {vi} appear. C. display, spread; illuminate, irradiate. l. pp. {vicA3kazat} shining, beaming; beholding, perceiving. {sam} appear, behold.

Kuten toivottavasti huomaamme, prefiksillä A (aa) varustettua verbiä ei näyttäisi eksisteeraavan.

Korostettu avakaash (avakAz) esiintyy Bhojadevan kommentissa lentosuutraan substantiivin (avakaasha) juurena:

...aakaashena avakaasha-daayakena...**

Siis Bhojan mukaan aakasha [on] avakaashan antaja (daayaka). Nuo sanat näyttävät olevan
merkitykseltään melko likellä toisiaan:

AkAza    m. n. free or open space, sky; esp. the atmosphere or sky as the fifth element*.
avakAza    m. open place, space, room, free course or scope, interval, while, time. opportunity of (gen.).

(Eli siis ilman aakaashaa koko "unversumi" olisi yhdessä ulottuvuudettomassa pisteessä??)

(Lisäys) Jiihaa! Moni meitsiä fiksumpi huomasi varmaan hetikohta että avakaasha tarkoittaa myös aikaa,
eli Einsteinin suhtis on ilmaistu tuossa Bhojan kommentissa aika kätsysti: avaruus ja aika
ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa?

 ā [...] , ad. near (verbal. prefix.: reverses the meaning
of verbs of giving and going;

Esimerkiksi daa = antaa; aa-daa = ottaa; gam = mennä; aa-gam = tulla

* Sadhgurun mukaan sanalle aakaasha ei ole esim. enkussa hyvää käännöstä.
Käännös space antaa melko erheellisen kuvan 5. elementistä!? Eetteri lienee
likempän tuon sanan tarkkaa merkitystä?

**  kAyaH pA~nchabhautikaM sharIram |
tasyAkAshenAvakAshadAyakena yaH sambandhastatra saMyamaM vidhAya laghuni
tUlAdau samApattiM tanmayIbhAvalakShaNAM vidhAya prAptAtilaghubhAvo
yogI prathamaM yathAruchi jale saMcharaNakrameNorNanAbhatantujAlena
saMcharamANa Adityarashmibhishcha viharan yatheShTamAkAshena gachChati || 42||

[sideman]

Macdonell'in mukaan prefiksi aa siis kääntää liikkumista ja antamista tarkoittavien verbin
merkityksen "vastakkaissuuntaiseksi":

 ā [...] , ad. near (verbal. prefix.: reverses the meaning
of verbs of giving and going;

Jos preferoimme tässä yhteydessä merkitystä shine, mikä olisi
verbi joka olisi shine-verbin suunnaallinen vastakohta? Enkussa
se voisi olla back-shine, tjsp.

Tiettävästi ainoastaan Mustassa aukossa on niin rutkasti gravitaatiota
että se kykenee kääntämään fotonien suunnaan vastakkaiseksi.
(Tuo on vähän hölmö tapa ilmaista käsittelemämme tilanne,
mutta toivottavasti perusidea tulee ilmi!)

Tätä vähän hassuttelumielessä esittämäämme ideaa näyttäisi tukevan
se että peili on aa-darsha, verbistä dRsh, nähdä.

darza (darsha)   or {darza3} a. looking or aiming at (---); m. sight, view, m. (n.)

Adarza (aa-darsha)   m. looking-glass, mirror; reflected image; illustration, copy, commentary.

Peilihän kääntää fotonien suunnan, mutta täysin eri periaatteella kuin Musta Aukko!

 

Ei enää riitä mielikuvitus siihen mitenkä Mustan Aukon vaikutuksen voisi yhdistää "anti-gravitaatioon",
joka Patañjalin yoga-suutrain mukaan syntyy mm. siitä että keskitytään (saMyama) kehon (kaaya) ja aakaashan,
kaikkialla esiintyvän viidennen elementin väliseen suhteeseen (kaayaakaashayoH saMbandha-saMyamaat...).
Kun tämän keskittymisen lisäksi kuvitellaan keveitä jutskia, kuten vaikkapa puuvillanöyhtä(?laghu-tuula), syntyy
ropassa ati-laghu-bhaava, äärimmäisen keveyden tila?

Nykyfyssan näkökulmasta voisi kuitenkin olla kyseessä (täysin rento) keskittyminen siihen että (kehonkin) atomit ovat
99,999...-prosenttisesti ns. tyhjää (eetteriä?) täynnä!

 

[sideman]

Lentsikat syypäitä aikamme rauhattomuuteen??

https://youtu.be/247cJLcQjG4?t=534