seuraava »

[sawotar]

Nyt aloitan aiheena Mustasukkaisuus paljon käsitelty aihe. Ihan kyselen onko millaisia kokemuksia mustasukkaisuudesta esim. Omasta? miten se tulee ilmi ja miten reagoit siihen? Näytätkö tunteesi ja millä tavalla? vai puretko huulet verille ja oletko hiljaa? vai tunnetko mitään mustasukkaisuutta? Millainen mustasukkaisuus on tervettä ja missä menee sairauden rajat? Millainen ihminen on henkisellä tasolla jos tuntee mustasukkaisuutta? Ajattelen että olisi hyvä aihe pohdittavaksi, ihan voi kertoa menneen parisuhteesta ja varsinkin omakohtasista kokemuksista.

[Dinah]

Mielenkiintoinen aihe, Sawotar! Mustasukkaisuudesta puhutaan paljon, tuntuu siltä, että monessa suhteessa sitä on joko liikaa tai sitten liian vähän... Pahimmillaan se on toisen ihmisen yksityisyyden rajoittamista ja piinaavaa omistushalua, epäilyksiä ja luottamuspulaa. Ei kai mikään rakkaus kestä loputtomiin sellaista, koska jokaisella täytyy olla myös oma yksityinen tilansa ja vapaus toteuttaa itseään. Mielestäni "terve mustasukkaisuus" taas ilmenee ymmärryksenä siitä, ettei ole varaa pitää toista itsestäänselvyytenä, ja siten se antaa ennemminkin voimaa suhteeseen ja kannustaa tekemään parhaansa, kuin alistamaan. Se kertoo siitä, että kun kerran itse pitää toista ihmeellisenä, niin miksei toisetkin, ja että voisiko tuon ihmeellisen olennon menettää jollekin paremmalle!

Itse en ole juurikaan kokenut mustasukkaisuutta suhteissani, oikeastaan päinvastoin! Mistä tietysti olen iloinen toisaalta... mutta pakko myöntää, että jos esim. kaukosuhteen aikana edes pientä mustasukkaisuuden makua olisi toisessa osapuolessa joskus huomannut, niin olisin ehkä tuntenut itseni vähän enemmän tärkeäksi...  : No en kyllä itsekään yhtään mustasukkainen ollut, eli mitähän tästäkin voisi sitten päätellä...   

[sawotar]

Totta turiset hannuli Itse kun aloin teini-iässä seurustelemaan, en tiennyt edes mitä mustasukkaisuus oli mutta eka mieheni härnäsi uhalla ja härkki ja teki tavallaan kaikkensa, että heräisi mustasukkaisuus no tokihan siinä nousi, mutta hän itse oli sairaanloisesti mustasukkainen kun tuli ero..käsittelin asiat ja sain itsevarmuuteni takaisin, oli vuosia, että mustasukkaisuus ollut poissa, tiellä tietämättömissä, mutta nyt olen havainnut, että sillon tällön pieni piikki meinaa nousta pintaan vaikka ei ole edes syytä, siksi olen hämilläni itsestäni

[Dinah]

Kuinka sinun mustasukkaisuus sitten ilmenee? Tuossa edellä kun sanoin ettei minun suhteissani ole juuri mustasukkaisuutta ollut, niin taisin unohtaa mainita, että minun puoleltani sitä kyllä joskus on ilmennyt... Jotenkin minua vain viehättävät sellaiset itsenäiset miehet, jotka eivät liikaa takerru vaan menevät miten tykkäävät. Heti jos pommitus alkaa niin mielenkiinto hiipuu...  : Ja jos minun tekemisiäni ja menemisiäni yrittäisi joku määräilemällä rajoittaa niin tuskinpa onnistuisi. Siis miehessä pitää olla vähän haastetta, ettei ihan helpolla tule valloitetuksi.

Toisaalta sitten voin olla mustasukkainen juuri näille menoille, en välttämättä potentiaalisten toisten naisten vuoksi vaan siitä syystä että miten joku muu asia kuten harrastus voikin olla joskus tärkeämpi kuin minä!  Uskomatonta...  Sitten äksyillään tietysti tai murjotetaan. Eikä se välttämättä aina auta asiaa siten kuin haluaisin... 

[sawotar]

No sellaisista miehistä miekin olen aiemmin lämmennyt..miehessä pitää olla haastetta ja tarpeeksi itsenäinen niinkuin minun mies nyt on ehkä se piikki tulee silloin kun ajattelen, mitä hyvää olen tehnyt, että eteeni asteli just sellainen mies, jota aina olen halunnut eli 'menetyksen pelko siemen putkahtaa esiin'' tulee mieleen, että miten mun kohdalle on sellainen tullu ja entäs jos se kiinnostuu muista alkaa niinkuin omassa päässä mielikuvitus vilkkaamaan, vaikka ei ole aihetta eikä mies anna aihetta pienintäkään eli kiukuttelen turhaan''onneks sattuu harvoin''

[Dinah]

Niin, sehän on ihan hyvä asia ettei toista pidä itsestäänselvyytenä, vaan haluaa tehdä töitä suhteen säilymisen eteen. Pitäisi vaan muistaa, että rakkaudessa kyse ei ole ansaitsemisesta vaan antamisesta ja vastaanottamisesta, toisen ihmisen hyväksymisestä sellaisena kuin hän on.

Varmasti olet tehnyt paljon hyvää, mutta sinun ei tarvitse eikä pidäkään olla täydellinen, jotta mies pysyisi luonasi! Ja ehkä pieni mustasukkaisuus tekee ihan hyvää myös miehiselle itsetunnolle, vaikka siihen ei aihetta juuri olisikaan.  Kunhan ei vain ammu yli. Pahinta kai on takertua toiseen, sillä silloin ei toinen voi muuta kuin juosta karkuun... Siinä on minulla ainakin yksi tärkeimmistä elämän oppiläksyistä. Vaikka itsenäinen muuten olenkin, niin ihanan ihmisen kohdatessa sitä haluaisi vain pitää kiinni ja menettämisen pelko kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän kiintyy.

Onnea suhteellenne, ihanaa että olette löytäneet toisenne ja ihanaa että olet saanut juuri sen mitä olet halunnut! Luota itseesi ja naiseuteesi, Sawotar!

[Kotkansilmä]

 Ja ehkä pieni mustasukkaisuus tekee ihan hyvää myös miehiselle itsetunnolle, vaikka siihen ei aihetta juuri olisikaan.  Kunhan ei vain ammu yli.

 

   

       

       AI JAI AI,ja  nyt  iskit  ytimeen !!    Tuohan  viittaa

        jo  tulella  leikkimiseen,  ja  se  saatta  silloin

          polttaa, jopa  omat " näpit "  joilla  jotenkin

            yleensä  yritetään  pitää  kiinni !!


                 

                    ANOPISTA !!   

[sawotar]

Kiitos hannuli
Sepä se en mitenkään halua tukahduttaa toista olehan itsepäinen itsenäinen oinas mie itse ahdistusin, jos ois aina vieressä kököttämässä, mutta jännää että tuntee mustasukkaisuutta hivenen vaikka ei ole syytä en meinaa ole aikoihin ajatellut sellasia asioita ja miehän en ketään väkisin pidä kiinni

[Hiisitär]

Nyt aloitan aiheena Mustasukkaisuus paljon käsitelty aihe. Ihan kyselen onko millaisia kokemuksia mustasukkaisuudesta esim. Omasta? miten se tulee ilmi ja miten reagoit siihen? Näytätkö tunteesi ja millä tavalla? vai puretko huulet verille ja oletko hiljaa? vai tunnetko mitään mustasukkaisuutta? Millainen mustasukkaisuus on tervettä ja missä menee sairauden rajat? Millainen ihminen on henkisellä tasolla jos tuntee mustasukkaisuutta?  Ajattelen että olisi hyvä aihe pohdittavaksi, ihan voi kertoa menneen parisuhteesta ja varsinkin omakohtasista kokemuksista

Minulla on kartalla Oinasta ja Rapua ja löydän itsestäni mustasukkaisuuden piirteitä. Mustasukkaisuus nousee minulle esiin pelosta, etten ole kyllin hyvä ja olen korvattavissa toisella ihmisellä. Se suututtaa ja harmittaa. Mustasukkaisuus tulee esiin siten, että vetäydyn loukkaantuneena omiin oloihini, en puhu mitään ja vaivun apaattiseksi. Yleensä myös itken, sillä itku on tapani käsitellä kaikkia negatiivisia tunteita.

Mustasukkaisuus liittyy egoon ja on varmasti yksi sielun haasteellisimmista läksyistä, koska sielu hakee sitä tuntemaansa yhteinäisyyden ja yhteenkuulumisen tunnetta maallisella tasolla. Täällä se ilmenee ystävyyssuhteita, perhesuhteita ja parisuhteina, joissa on kaksi sielua mukana mutta molemmilla sielu tulee yleensä esiin egon kautta. Yhtenäisyydentunne ja halu kokea tuo sielullinen yhteisöllisyys vääntyy egon silmälasien kautta ja aiheuttaa mustasukkaisuutta.
Toiset sielut oppivat mustasukkaisuudesta pois nopeammin kuin toiset. Kehitys tällaisten egon hiomisten kohdalla on yksilöllinen. Joku, joka ei enää tunne mustasukkaisuutta saattaakin painiskella vielä esimerkiksi rasistisen ajattelun poissaamisen kimpussa.

Minun on vaikeaa ymmärtää "tervettä" mustasukkaisuutta, koska olen sillä linjalla, etten minä ole oikeuttettu sanomaan, mitä puolison tulee tehdä eikä hän ole oikeutettu sanomaan, mitä minun pitää tehdä. Ihanne olisi, että molemmat vain ovat ja huomioivat toisiaan parhaan kykynsä mukaisesti. Minä ainakin koen loukkaavaksi, jos mies osoittaa mustasukkaisuuttaan minusta... Koen mustasukkaisuuden kahlitsevan minua ja minä haluan olla vapaa. Mies voi olla 120% saletin varma, ettei hänellä ole mitään syytä olla mustasukkainen minusta ja jos hän ilmaiseekin mustasukkaisuuttaan koen sen luottamuksen puutteena.
 

[enska]

Eräässä suhteessani sain kokea mustasukkaisuutta. Uskoisin että se juonti juurensa tyypin huonosta itsetunnosta. Todella inhottavaa huomata olevansa tarkkailun alla ja syytteiden kohteena perusteettomasti. Eikä hän edes halunnut uskoa vakuuttelujani siitä, etten ollut kiinnostunut muista "siinä mielessä."
 
Jos kehuin jonkun miehen ulkoisia avuja tai loihen juttelemaan jonkun kanssa, niin näin miten äijän naama alkoi kiristyä ja ääni madaltua. Mikäli olimme ulkona illanvietossa, hän vahtasi jokaista askeltani ja minun piti ilmoittaa joka kerta jos halusin käydä tiskillä tai naistenhuoneessa, etten vain katoaisi tarkkailun alta. Mielestäni en edes provosoinut häntä mustasukkaisuuteen millään flirtillä tai silmäpelillä kenenkään kanssa. Kerran jouduin jopa ns.pikkuhoususyyniin, mikä oli todella todella alentavaa ja nöyryyttävää!!

 Sanomattakin selvää että tuollainen sairaalloiseen mustasukkaisuuteen perustuva kahlehtivuus oli ahdistavaa, samoin kuin epäluottamus minua kohtaan turhauttavaa. Ainoa hyvä puoli (eikä sekään kovin merkittävä) oli se, että jos joku yritti tulla pokaamaan minua, niin eipähän tarvinnut itse antaa pakkeja, kun hän teki sen puolestani. Ha..

Itse en ole kovin mustasukkaista tyyppiä. Syrjähyppy on minulle ihan yksi lysti (kunhan siitä ei seuraa natiaisia tai satiaisia), vaikka se loukkaakin ehkä sitä osaa itsetunnostani, joka on riippuvainen omasta viehätysvoimasta. ( Ja se nyt ei ole kovin kummoinen osa minua  )

Näin on käynyt kahdessa suhteessa, mutta niissä elettiin jo muutenkin lopun aikoja, eikä ko. toimenpiteet olleet kuitenkaan niitä viimeisiä
niittejä kohti eroa.

Sellainen sydämen uskottomuus voisi satuttaa enemmän, jos rakastaa toista, ja tajuaa että vastarakkaus on varattu jollekulle muulle kuin itselle..

[Rakkauden enkeli]

Kiitos hannuli
Sepä se en mitenkään halua tukahduttaa toista olehan itsepäinen itsenäinen oinas mie itse ahdistusin, jos ois aina vieressä kököttämässä, mutta jännää että tuntee mustasukkaisuutta hivenen vaikka ei ole syytä en meinaa ole aikoihin ajatellut sellasia asioita ja miehän en ketään väkisin pidä kiinni

Miten kauan olittekaan olleet yhdessä? Suhteen alkuvaiheessa ainakin yleensä tulee helpommin tuota mustasukkaisuutta, ennenkuin tuntee toisen tarpeeksi hyvin ja pystyy luottamaan 100%. Tai edes 99%.  Ja tuolla "alkuvaiheella" tarkoitan suhteen noin kolmea ensimmäistä vuotta.

[sawotar]

Minulla on kartalla Oinasta ja Rapua ja löydän itsestäni mustasukkaisuuden piirteitä. Mustasukkaisuus nousee minulle esiin pelosta, etten ole kyllin hyvä ja olen korvattavissa toisella ihmisellä. Se suututtaa ja harmittaa. Mustasukkaisuus tulee esiin siten, että vetäydyn loukkaantuneena omiin oloihini, en puhu mitään ja vaivun apaattiseksi. Yleensä myös itken, sillä itku on tapani käsitellä kaikkia negatiivisia tunteita.

JUURI noin Athamaarit...noin miekin sen koen..meen ihan lukkoon sitten haluan purkaa tuntojani rehellisesti mikä painaa missä mättää ja varmasti se on pelosta menettää vaikka aihetta ei ole..mä vilkkaana oinaana kyllä keksin itse aiheen   yks sana niin mie oon valmis ilmaisuus..että sitä osaa olla höperö tosin tunteitahan on ja menee ja on kuitenkin ihana huomata että niistä voi keskustella

Rakkauden enkeli...me ollaan oltu vähä yli vuosi vasta yhdessä ja aikahan on merkityksetön vaan se miten tuntee ja ketään ei koskaan opi täydellisesti tuntemaan aina tulee uutta ja erilaista ja täytyy olla muutosten aikana sopetuvaiskykyinen :


Lemniskata... todellakin sellainen suhde on jo omistushalua ja sairaalloista mustasukkaisuutta...eka mieheni oli samanlainen ja en saanut edes meikata ja pää alaspäin piti kulkea kaupungilla, että en näe muita miehiä  ja telkusta katsominen vähäosasia miehiä ei saanut katsoa, just käänty kanava itsrtunto hänellä tosi alhaalla vaikka mies oli komea kui taivas..eli ei se ulkonäöstä voi aina olla itsetunto kiinni''todennut monesti''vaan se mitä päässä liikkuu ja millaista oppia kotoa saanut''EN YLEISTÄ, mutta mun tietämissä tapauksissa paikkansa pitäviä''
ja tämän miehen tapauksessa tuli julki, että hän itse oli pettänyt selän takana ja näin ollen purki pahaamieltään minuun epäillen, että olen samanlainen tavallaan haki oikeutta käytöksellään omille toiminoilleen, onneks tajusin asian ja osasin lähteä ajoissa

[Hiisitär]

en saanut edes meikata ja pää alaspäin piti kulkea kaupungilla, että en näe muita miehiä ja telkusta katsominen vähäosasia miehiä ei saanut katsoa, just käänty kanava

Itse olen ollut siinä suhteen onnellisessa asemassa, etten missään vaiheessa ole seurustellut mustasukkaisten miesten kanssa. Edellinen poikaystäväni jopa antoi minulle lahjaksi poikakalenterin, jotta saisin vartalomalleja piirtämiseeni Minusta se oli hyvin huomaavaista ja hauskaa.

[sawotar]

Onneksi et ole kokenut, ei ole mitään herkkua sellaisessa suhteessa elää, ja eihän se alkuun ollutkaan vasta kun astuttiin avioliittoon, niin sillon tuli täydellinen muutos ''nyt puhun ekasta aviomiehestä'' ja kun itse olin lapsi käytännössä silloin itsekkin ja pieni vauva rinnalla, niin irtaantuminen oli TOSI vaikeaa   sitä vaan toivo, että toinen muuttus ja tajuaisi perhee merkityksen, mutta eipä sitä tullut, eikä ole muuttunut tänäkään päivänä mihinkään suuntaan samanalainen jopa pahempi mutta silti olen sille kiitollinen tuskallisesti mutta kasvattavasta kokemuksesta ja toivon hälle kuitenkin hyvää

[poNpula]

Kyllä tunnustan olen mustasukkainen miehestäni hieman ja samaa on myös toisinpäin.

Sitä ei ole liikaa, sillä tavalla vähän niin kuin jokaisessa parisuhteessa pitää ollakkin. Miehen kanssa on juteltu ja hänelle se on ok, että suurin osa kavereistani on miehiä. Hänellä ei mielikuvitus laukkaa ja hän ei epäile, että olisin pettämässä häntä. Toisin kuin edellinen mieheni, juttelin edes hänelle tuntemattoman miehen kanssa niin siitä tuli perheriita. Hän tunnustikin että oli sairaanloisen mustasukkainen ja mielestäni tuo jos mikä aiheuttaa suhteelle hallaa.

Löydän mustasukkaisuuden piirteitä itsestäni muutamia. Se nousee esiin epävarmuudesta ja siitä tulevasta, etten ole kyllin hyvä ja olen korvattavissa toisella ihmisellä ja siitä että mitä voisin tehdä toisin. Tuo taitaa olla aika monen naisen mielessä, itselle tuo tulee varsinkin mieleen kun kadulla tulee vastaan noita kaunokaisia. Vaikka mieheni ja moni muukin on sanonut että olen kaunis, niin saattaa tulla ajatus, että koska mieheni haluaa vaihtaa tuollaiseen.
Tuota asiaa mietin joskus. Ehkäpä vetäydyn jonnekin miettimään, ehkä hieman loukattuna. Tuosta seuraa hetkellinen mykkäkoulu osaltani, onneksi ei pitkä.

Mieheni saa huolettaa jutella naisille, mutta jos toiminta alkaa olemaan jotain keskustelun lisäksi niin sitten mie poistun paikalta loukattuna.