Kuu Vesimiehessä, ja itseasiassa en allekirjoita tuota väittämää että paljon ystäviä tuttavatasolla, muutama todellinen ystävä. Viimeisin pitänee paikkansa, mutta en ja tuohon tosiystävyyteenkin tahdon sanoa että suorastaan inhoan sanaa bestis, sillä se asettaa kaikki muut ystäväsi alempiarvoiseen asemaan.. (ja vesimieshän on NIIN tasa-arvon kannattaja, kuten minäkin..)
Ja tilani otan joka tapauksessa näissä läheisimmissäkin ihmissuhteissa, voi mennä päiviä, välillä viikkoja että en ole yhteydessä keneeenkään. Sitten kyllä iskeekin ahdistus kun huomaa vallan eristäytyneensä sosiaalisesta elämästä. Yleensä lähden kuitenkin innokkaasti tapaamaan ystäviäni, mikäli he soittavat ja tahtovat juttuseuraa.. tapanani kun ei ole tehdä yleensä suunnitelmia esim. viikonlopun varalle, vaan menen sen mukaan mikä on fiilis ja mitä tulee vastaan. Tavallaan odotan samantyyppistä suhtautumista toisilta, ja huomaan suunnattomasti ärtyväni kun puolestani soitan jollekulle tapaamista ja tällä onkin suunnitelmia valmiina.. tulee pettynyt olo tyyliin, toinen ei ole valmis tekemään puolestani jotakin, mitä minä yleensä olen hänen puolestaan..
ja kuinka minua ärsyttääkään tuo suunnitelmien teko jo viikkoa ennen, tyyliin jo maanantaina on sovittuna että mennään sitten silloin ja tällöin siihen ja tähän baariin. En tiedä mikä siinä ottaakin minua niin aivoon
Tälllöin yleensä käykin niin että käyttäydyn samoin kyseistä ihmistä kohtaan tovin. Heh, lapsellista lienee, sillä ymmärrän että johtunee vain erilaisista toimintatavoista, mutta kun se ottaa itsellä vaan niin tuntojen päälle
Jossakin muussa ketjussa taisi olla tästä kuusta sillä muistan jotain kirjottaneeni, mutta Vesimieskuusta tunnistan kyllä itsessäni tuon laajakatseisen humaanisuuden, "kaikkien rakastamisen", syvän empatian tuntemisen huono-osaisten puolesta, ja vaikeuden puolestaan keskittyä vain yhteen ihmiseen. Tuo irraallisuuden ja kaikkeen sopeutumattomuuden tuntu on myös tuttua syvällä sisimmässäni. NÄENNÄISESTI sopeudun heti mihin vaan, tilanteeseen kuin tilanteeseen ja saatan olla kuin kala vedessä (sen takaa Aurinko -ja Merkurius-Vaaka..), mutta sisimmässäni tunnen olevani jotenkin irrallinen ja erilainen, yleensä jopa ystävieni seurassa. Joskus suoraan sanottuna tuntuu, että "kotini" on jossakin muualla, mitä se sitten tarkoittaneekaan.
Yhteen ihmiseen keskittymisestä vielä, itselläni on vaaaltava sitoutumiskammo, ja odotukseni kumppanin suhteen lienevät niin taivaissa että pitkässä kuusessa on löytyminen
-Sillä toisaalta ajattelen että kun löydän sen yhden ja ainoan oikean (vaikka toisaalta ymmärränkin että ei ole VAIN YHTÄ ainoaa oikeaa..), tiedän sen sisimmässäni ja silloin olen valmis sitoutumaan syvällisesti, sillä tuotakin minusta todella löytyy, sen takaa mm. Venus Skorpionissa. Viehätyn usein ihmisiin, joista ei saa helposti selvää, jotka varsinkin alussa pitävät tunteensa maton alla -mutta heistä vaan intuitiivisesti tietää että niitä siellä on ja paljon.