Ne Olkinaisen lyriikat oli todella karmivat.
Mulle tuli niistä mieleen jotenki
ZEN CAFÉN Puuenkeli
Älä kerro kenellekään, että tulin huoneeseesi,
oli keskiviikko ja alkuilta.
Älä mainitse, et mulla oli kylpytakki auki,
koska olin juuri tullut suihkusta.
Verhot olit sulkenut ja nalle joka sanoo "Äiti" istui sohvatuolin perällä.
Ethän kerro siitä kellekään,
et istuin sängyn reunalle ja katsoin sua rauhallisesti.
Puuenkeli ei lennä taivaanrannalla, lyöty seinään naulalla
ja naulan kannalla.
Puuenkeli ei lennä taivaanrannalla.
Älä kerro tästä äidille tai kavereille koulussa,
kun välitunnin aika vihdoin on.
Minä pidän tämän salaisuuden, pidä sinä myös,
se olkoon meidän kahden välinen.
Älä isällekään mainitse, hän tietää,
että minä olen luotettava vanha kaveri.
Mä luulen, et sun leikkikoti kaipaa uudet kalusteet ja
pihakeinun kirkkaankeltaisen.
Puuenkeli ei lennä taivaanrannalla, lyöty seinään naulalla
ja naulan kannalla.
Puuenkeli ei lennä taivaanrannalla, lyöty seinään naulalla
ja naulan kannalla.
Puuenkeli on sängyn päällä, suorassa.
Katso kuinka kaunis, katso miten siipensä se levittänyt on.
Kuuletko sen äänen, miten kaipaus taivaaseen on sillä loputon?
Puuenkeli ei lennä taivaanrannalla, lyöty seinään naulalla
ja naulan kannalla.
Puuenkeli on sängyn päällä, suorassa.
Puuenkeli ei lennä taivaanrannalla.
