Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kieltäminen  (Luettu 6370 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Aavistuksia
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 9


Profiili
« : 27.07.2006 10:27:20 »

Kun jo nuorena rupesin huomaamaan asioita ja aistimaan olematonta, pelästyin todella ja kielsin kaiken. kielsin sisälläni, kielsin ääneen. Pelkäsin todella.

Muutamia vuosia asiat pysyivät poissa. Nyt viime vuosina olen ollut seesteisempi ja avoimempi ja huomannut ajattelevani etten pelkää enään. Vaan tilalle on tullut ajatus; voinko auttaa?

Pelottaa siltikin vielä, mitä mahdollisesti pääsee maailmaani jos annan niille luvan tulla?

Nämä kaikki asiat ovat minulle niin uusia, mitä voi tehdä ja mitä ei pidä tehdä. Asiat ovat vaan olleet ja pelko uutta kohtaan syntyykin siitä, että en ymmärrä.

Minua on aina pidetty hieman hölmönä jos puhun näistä jollekin, joten olen ollut ihan hiljaa. En tiedä onko suvussani aikaisemmin ollut vastaavaa ihmistä koska asioista ei ole puhuttu.

Yksi tapaus muistuu aina mieleeni uudelleen ja uudelleen.

vuonna -89 kun isovanhempani olivat molemmat kuolleet muutaman kk välein olimme koko lähisuku siivoamassa heidän vanhaa omakotitaloaan.
Talo oli kolmessa kerroksessa ja siinä asui isovanhempamme ja loppu vuosina he vuokrasivat talosta osia myös opiskelijoille. Yläkerrassa oli kaksio ja alhaalle huone keittokomerolla (isovanhemmat siis asuivat keskikerroksessa)

Kukaan ei koskaan aikaisemmin puhunut asioista mitään, joskus kuulin jutustelua mutta en osannut silloin kiinnittää niihin mitään huomiota.

Olimme siis siivoamassa ja tyhjentämässä taloa. Ihmettelin kun äitini ei suostunut menemään yläkertaan. Pyysi koko ajan tätiäni lähtemään mukaan mutta tätini oli hyvin vastentahtoinen lähtemään. Loputa kuitenkin oli yläkerran vuoro ja äitini ja tätini kävelivät rintarinnan sinne, kumpikaan ei suostunut menemään edellä. Minä lähdin rättiämpärin kanssa mukaan. En minäkään ikinä ollut sillä viihtynyt mutta en osannut sitä itselleni selittämäänkään, koska en viihtynyt talon kellarikerroksessakaan. En ajatellut silloin niitä asioita.

Päästyämme ylös, äitini ja tätini puhuivat kuiskaten, toimivat nopeasti ja välillä oli hermostunutta nauramista. kukaan ei jäänyt sinne yksin kun tavaroita kannettiin alas, aina oli kaikki mukana vaikka kantamisapua ei olisi tarvittu.

Tilat saatiin tyhjiksi ja alkoi paikkojen peseminen. Sitten tuli sellainen tilanne että olimme äitini kanssa kahden yläkerrassa ja jotakin piti hakea keskikerroksesta. Äitini pyysi minua mukaan alas, ja sanoin että mitä mie siellä teen? hae sinä niin minä odotan täällä. Äitini kysyi monta kertaa , pärjäätkö varmasti? Jos jotain tulee niin huuda. Ihmettelin itekseni että mitä täällä voi tulla? ja sanoin, että käy hakemassa.

Äitini lähti alakertaan ja minä pesin keittiön kaapistoja. Yht'äkkiä tuli sellainen olo että joku tuijottaa. Käännyin ympäri enkä nähnyt ketään, vaistoni kiinnitti huomiota ullakon oveen joka oli siinä eteisessä. ravistelin ajatuksen pois ja jatkoin hommia, ei mennyt montaa minuuttia kun päässäni kajathi  " juokse, juokse" . Juoksin vaistomaisesti rättikourassa ja lujaa rappuset alakertaan. En jäänyt kyseenalaistamaan asiaa vaikka en uskonut mihinkään, mutta käsky oli niin vahva, että se sain veren virtaamaan suonissani aiheuttaen pakokauhun.

Kompuroidessani alakertaan, äitini oli kuullut rymistelyni ja juoksi vastaan silmät suurina, pelästyneenä kysymään mitä tapahtui? Olin niin nuori ja hämmentynyt että vastasin: ei mitään, tuli katsomaan mihin jäit. Sen jälkeen en mennyt enään yläkertaan. En uskaltanut.

Vuosien päästä kuulin tarinan: Talon oli aikoinaan omistanut perhe jossa äiti oli kuollut ja ruumiinvalvojaiset olivat olleet olohuoneessa. Koira tippui läheiseltä kalliolta ja kuoli, perheen tytär tappoi itsensä kellarin rappusiin ja isä kuoli maailmmalla. Perheestä oli vain yksi tyttö jäljellä joka oli muuttanut sieltä pois ja myynyt talon.

isovanhempani olivat asuneet talossa monia vuosia vanhuuteensa asti ja aina kuulleet naputtelua yläkerrasta, askelia rappusissa jne. Mummoni oli jo puhunut asiasta hieman kevyemmin mutta aina kuiskaten. Tämä oli ollut kausiluontoista eikä aina tapahtuvaa. En osaa kertoa siitä sen enenpää miten se on muuten ilmaantunut.

Enoni jäi asustamaan taloa myyntiin asti mutta hän oli talossa vain päivisin. ei koskaan jäänyt yksin nukkumaan yöksi. nukkui naapurissa. Kerran puhui asiasta ja sanoi että yöllä siellä tapahtuu jotain mutta ei uskalla mennä katsomaan mitä, ja hän oli silloin jo aika mies yli 40v.

Kaikki meistä karttoi taloa viimeiseen asti ja sen vuoksi talo meni myyntiin, koska kukaan ei uskaltanut siihen asettua.

En tiedä onko uudet asukkaat kokeneet samoja asioita, hankala sitä on mennä kysymäänkään.

Tästä tapauksesta lähtien olen aavistellut, "nähnyt" olemattomia ihmisiaä jne. Avautuiko mieleni näille asioille tuolloin? En tiedä.

Mutta ikinä ennnen sitä tai sen jälkeen en ole sellaista pakokauhua kokenut, enkä halua kokeakaan.

Se taas aiheuttaa sen että kiellän, kiellän itseäni näkemästä, kuulemasta. Aavistuksia tulee silti läpi aina, joskus hyvinkin vahvasti.

Poistun aina siletä, missä näitä tulee.

Tässä nykyisessä talossamme heräilin ensin alkuun öisin vaeltamassa milloin missäkin, ja huomasin myös puhuvani unissani. Olen aina kävellyt unissani ja höpötellyt mutta nyt heräsin siihen että sanon kovaan ääneen: menkää pois, minä määrään täällä ja olen vahvempi.
Mitä se tarkoittaa? Nämä heräämiset ovat nyt huomattavasti vähentyneet näin 10v asumisen jälkeen.

Mitä nämä asiat teissä ajatuksia herättää?

Pyydän anteeksi että niin paljon asiaa samassa rytäkässä ja saatan sekavasti kirjoittaa tyyliin asiasta tiiliseinään  Huh mutta ajatukset ovat vielä minunkin päässäni aivan sekaisin enkä ole ikinä ennen miettinyt näin syvälle.
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #1 : 27.07.2006 10:51:02 »

Äitini lähti alakertaan ja minä pesin keittiön kaapistoja. Yht'äkkiä tuli sellainen olo että joku tuijottaa. Käännyin ympäri enkä nähnyt ketään, vaistoni kiinnitti huomiota ullakon oveen joka oli siinä eteisessä. ravistelin ajatuksen pois ja jatkoin hommia, ei mennyt montaa minuuttia kun päässäni kajathi  " juokse, juokse" . Juoksin vaistomaisesti rättikourassa ja lujaa rappuset alakertaan. En jäänyt kyseenalaistamaan asiaa vaikka en uskonut mihinkään, mutta käsky oli niin vahva, että se sain veren virtaamaan suonissani aiheuttaen pakokauhun.

Minulla oli samanlainen kokemus ystäväni kotona. Hän asuu perheineen suvun 100 vuotta vanhassa talossa. yläkertaan on kuollut isoäiti, yläkerran portaiden juureen isoisä. Ensimmäistä kertaa talossa käydessäni minulla oli kamala olo. Kuin olisi tuijotettu koko ajan vihaisesti.
Sanoin tuijottajille, ettei heidän tarvitsisi olla minusta huolissaan. Niin kauan, kun he antavat minun olla rauhassa, minä annan heidän olla rauhassa. Sen jälkeen olen voinut käydä heillä hyvillä mielin.
Yläkerrassa olen käynyt kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla siellä oli todella vihamielinen tunnelma, ihan käsinkosketeltava. Mummo tyrkkäsi minut vielä portaissa alas. Ilmeisesti hän oli vihainen tungettelijasta, mutta kun kerroin ajatuksillani tälle mummolle, ettei minusta olisi hänelle harmia, olen saanut käydä ja oleilla myös yläkerrassa rauhassa.

Sielun mukana ihmisestä lähtee myös osa persoonaa Toiselle Tasolle, varsinkin, jos sielu jaa heilumaan lähelle tätä fyysistä maailmaa. Jos ihminen on ollut ilkikurinen eläissääb, hän saattaa ilkeillä vielä kuoltuaankin.

Jokainen paikka ja esine imee ympäriltään omaan auraansa tapahtumia ja tunnetiloja. Esimerkiksi vanhoissa sotalinnoituksissa on yleensä aika surullinen ja vähän karmaisevakin tunnelma. Ovathan ne seinät nähneet ja kokeneet vaikka mitä. Taloa ja esineitä voi yrittää puhdistaa. Puhdistustapoja on useita. Helpoin on pyytää avuksi arkkienkeleitä, Mikaelia suojelemaan, Rafaelia puhdistamaan ja Samuelia tuomaan paikkaan rakkautta. Näe mielessäsi kuinka he tulevat pyyntösi jälkeen avuksesi ja puhdistavat kirkkaalla valkoisella valolla kaiken negatiivisen ympäriltään. Toinen vaihtoehto on ripottaa huoneen nurkkiin merisuolaa, antaa niitten imeä alhaiset värähtelyt pois ja sen jälkeen hävittää suola. Käy heittämässä se vaikka suoraan roskiin, älä imuroi, koska energia jää kiinni suolaan ja sitä kautta imuriisi  Wink

Itseäsi voit suojata pyytämällä apua esimerkiksi Mikaelilta. Mikaelin suojarukous menee näin:
Lord Mikael before, Lord Mikael behind
Lord to the right, Lord Mikael to the right
Lord Mikael above, Lord Mikael below
Lord Mikael, Lord Mikeal
I am his love protecting here, I am his love protecting here, I am his love protecting here
.

Tämä toistetaan 9 kertaa.

Gayatri-mantra on myös erittäin, erittäin voimallinen ja puhdistava. Sillä voit puhdistaa pelkojasi:

om bhūr bhuvat svat
tát savitúr váreniyam
bhárgo devásya dhīmahi
dhíyo yó nah pracodáyāt


Englanniksi mantra menee näin:
We meditate on the glory of the Creator;
Who has created the Universe;
Who is worthy of Worship;
Who is the embodiment of Knowledge and Light;
Who is the remover of all Sin and Ignorance;
May He enlighten our Intellect.


Gayatri toistetaan aina niin monta kertaa, että lausuttujen rukousten määrä on kolmella jaollinen: 3,6,9,12,15 jne

Omia pelkojasi voit poistaa myös arkkienkeli Zadkielin  ja Mikaelin avulla. Pyydä Mikaelia katkaisemaan pelon sidoksesi ja Zadkielia puhdistamaan sinut peloistasi violetilla liekillään. Lisää enkeliapua saat Diana Cooperin kirjasta Ihanat Enkelit.

Lainaus
Tässä nykyisessä talossamme heräilin ensin alkuun öisin vaeltamassa milloin missäkin, ja huomasin myös puhuvani unissani. Olen aina kävellyt unissani ja höpötellyt mutta nyt heräsin siihen että sanon kovaan ääneen: menkää pois, minä määrään täällä ja olen vahvempi.
Mitä se tarkoittaa? Nämä heräämiset ovat nyt huomattavasti vähentyneet näin 10v asumisen jälkeen.

Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että nukkuessasi (jolloin astraalikehomme siirtyy Toiselle Tasolle opiskelemaan) sinua yritetään opastaa voittamaan pelkosi ja annetaan neuvoja siitä miten ajat negatiiviset värähtelyt pois kodistasi ja aurastasi. Muista, että sinä olet Jumala - sinulla on mahti käskeä kaikkea pahaa pois läheltäsi, sinulla on suuri joukko henkisiä auttajia avustamassa sinua. Voit vaikka sanoa juuri noin kuin unessasi.

Toisekseen pitää muistaa, että saamme osaksemme kaiken sen mihin kiinnitämme ajatuksemme. Jos ajattelet alavärähtelevästi, saat tällaisia asioita itseesi. Pidä ajatuksesi puhtaina, hyvinä ja onnellisina ja ole huoleti. Smiley
« Viimeksi muokattu: 27.07.2006 10:52:50 kirjoittanut AthaMaarit » tallennettu
härkä-69
Vieras
« Vastaus #2 : 27.07.2006 10:54:32 »

Tervehdys

En oikein osaa sanoa muuta kuin kertoa omia kokemuksia. Mulla oli kanssa pitkään tuota kieltämistä, vaikka olen aina ollut kiinnostunut henkimaailman asioista ja kaikesta yliluonnollisesta. Sitten kun alkoikin tapahtua, en kestänytkään, vaan tavallaan unohdin kaiken ja keskityin ihan normaalielämään. Uskon että psyyke suojelee itseään tällä tavoin, kieltäminenhän on puolustusmekanismi.

Entisessä kodissamme mulle tuli voimakas tunne, että siellä on kuollut tai tapettu joku kylpyhuoneessa. Lisäksi lapseni kokivat outoja pelkoja siellä esim. vaatehuonetta kohtaan. Ajattelin ensin että lapsethan nyt pelkäävät kaikenlaista, mutta aloin itsekin lopulta oudoksumaan paikkaa.

Tyttäreni kertoi olleensa kaverinsa kanssa meillä, kun pölynimuri oli käynnistynyt itsestään eteisessä. Johto oli ollut kiinni seinässä ja tytöt eri huoneessa. He olivat pelästyneinä käyneet sammuttamassa imurin.

Asunnossa tapahtui myös meidän aikanamme väkivaltaa lasteni isän taholta.

Pyysin joltain energiahoitajalta, että puhdistaisi asuntomme ja aloin soveltamaan myös feng shuin oppeja siellä. Rukoilin mielessäni, että eksynyt sielu löytäisi valon ja lähtisi sitä kohti. Kuitenkin vasta muutto uuteen kotiin toi lopullisen rauhan.
« Viimeksi muokattu: 27.07.2006 10:57:36 kirjoittanut Sininen enkeli » tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #3 : 27.07.2006 11:41:27 »

Lainaus
Kuitenkin vasta muutto uuteen kotiin toi lopullisen rauhan.

Joihinkin paikkoihin energia voi pinttyä todella vahvasti ja oma suhtautuminen ja ajatukset voivat tuoda nuo negatiiviset värähtelyt takaisin. Entisessä asunnossani, jossa asuin kämppiksen kanssa, oli aiemmin asunut kämppikseni alkoholisti-isä, tämän alkoholisti naisystävä, kaverini sisarukset ja naisystävän poika (joka oli ihan heitteillä). Ystäväni oli myös aika retuperällä ja olut maistui vähän liikaakin. Hänen huoneensa nurkassa oli pahaa energiaa, joka tuli ulos seinästä myös olohuoneen puolelle. Muutkin vieraamme huomasivat tuon energian ja eräs ex-mieheni totesi nukuttuan yön olohuoneessa ettei nuku siellä enää ikinä, koska "joku tuijottaa". Yritin tehdä puhdistuksia, mutta se helpotti aina vain vähäksi aikaa. Puhdistuksista ei ollut mitään apua, koska kämppikseni ei ottanut asiaa 100%:sti (vaikka uskoi siihen), vaan joi ja muisteli vain pahoja kokemuksiaan siitä asunnosta.

Jos perheessa ryhdytään puhdistamaan jotain kokisin tärkeäksi, että kaikki jäsenet suhtautuvat puhdistukseen tosissaan. Lapsien kannalta tämä on tietysti vaikeaa, koska he ovat niin herkkiä aistimaan asioita ymårillään.
tallennettu
twin peak
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 143



Profiili
« Vastaus #4 : 27.07.2006 12:10:59 »


Olen myös kieltänyt näkemääni. 4-vuotiaana näin unta, että juttelin jonkun olennon kanssa. Yhtäkkiä olin sängyssäni ja juttelin edelleen tuon olennon kanssa. Kun huomasin olevani hereillä, aloin tuntea kiukkua tuota olentoa kohtaan. Ei se ollut muuta kuin hyvin hyvin rauhallinen olento. Minä taas aloin olemaan hysteerinen ja painimaan olennon kanssa. (Taisin olla täynnä lapsuuden kodin ilmapiiriä.) Sitten laskeuduin alas sängystä kohti olentoa ja siinä vaiheessa kun en saanut otetta siitä, aloin juosta kohti vanhempieni huonetta huutaen ja sytytellen valoja. Jotenkin jäi sellainen muistikuva, että se olento yritti kertoa minulle jotakin, mutta en suostunut kuuntelemaan koska fyysinen olemassaolo oli liian tuskallista.
tallennettu

valkoinen solaarinen peili
Aavistuksia
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 9


Profiili
« Vastaus #5 : 27.07.2006 13:03:16 »

kiitos kovasti vastauksista, ehkä minä en olekaan ihan hakusessa  Cheesy

Olen lueskellut foorumia taaksepäin kovastikin ja koko ajan nousee esiin kysymyksiä.

Minua kiinnostaa kovasti saada selville lisää tieto henkioppaista, entisistä elämistä ja henkieläimistä näin ensin alkuun. Osaatteko neuvoa löytyykö sivuja asioista joissa kerrotaan ihan selvästi mitä ne ovat ja miten omansa voi selvittää? Ajatuksia tulee välähdyksinä, joista en kuitenkaan saa kiinni. On kuin sisäinen minäni estäisi vapaan ajatuksen juoksun kokonaan. Johtuu varmaan monien vuosien kieltämisestä? Enkä ole uskaltanut antaa itselleni täyttä vapautta kuunnella vieläkään  Sad

Ehkä kuitenkin kun asioita alkaa "ymmärtämää" uskaltaa myös vapautua?

Suuria pohdiskeluja pienessä päässä  angel
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #6 : 27.07.2006 13:06:43 »

Tässä ainakin yksi Astron Henkimaailman puolella ollut keskustelu henkioppaista:

Henkioppaista
tallennettu
Aavistuksia
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 9


Profiili
« Vastaus #7 : 27.07.2006 13:30:45 »

kiitos linkistä. Huomasin myös että minulla taitaa olla "avaimet hävöksissä"  Wink

Mutta yritän.

Voimaeläimistä luin ja olen aina pelännyt käärmeitä ja hämähäkkejä...pääsin peloistani eroon kun hommasin loputa käärmeen...pienen ja pelottavan, Kasvoin yhteen sen kanssa hoitamalla/ruokkimalla ja nykyään minulla on jo kaksi käärmettä. Pelkoni hävisi ja mielenkiintoni heräsi. Hämähäkkien kanssa oli sama asia,nyt 3kk sitten hommasin elämäni ensimmäisen tarantellan, poikasen. Olen seurannut mielenkiinnolla ja olen huomannut että pelkoni on poissa ja haluni tietää näistä suurenmoisista kasijalkaisista lisää on kasvanut. Nyt on tulossa lisää hämähäkkejä  Wink

Voiko nämä asiat liittyä voimaeläimiin? Mitään muuta eläintä kohtaan en tunne näin suurta mielenkiintoa, vaikka ammatikseni eläinten kanssa toiminkin.

Myös yksi vesielävä, valas, on minulle hyvin tärkeä ja upea eläin, salaperäinen, omantiensä kulkija. joskus näkyvillä useinmiten pinana alla. smitten

näitä pohtiessani, itseäni etsimässä.
tallennettu
Tulikukka
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 250



Profiili
« Vastaus #8 : 27.07.2006 14:03:50 »



Tyttäreni kertoi olleensa kaverinsa kanssa meillä, kun pölynimuri oli käynnistynyt itsestään eteisessä. Johto oli ollut kiinni seinässä ja tytöt eri huoneessa. He olivat pelästyneinä käyneet sammuttamassa imurin.

Tuttua juttua.
Meikäläisen nykyisessä huushollissa tietokone käynnistyy silloin tällöin itsestään tai tavarat tippuilevat tai lennähtelevät hyllystä. Kerrankin siivotessani jalkojeni juureen lennähti hiussolkeni, joka siihen asti oli majaillut ylähyllyllä ihan seinän vieressä. Myös kirjat ovat pari kertaa hypänneet alas.  Shocked Eräs tyyppi väitti, että tässä asunnossa asunut henkilö olisi tehnyt itsemurhan joskus aiemmin, mutta se saattaa kyllä olla huhujuttua.  Huh

Nyt ei ole vähään aikaan tapahtunut mitään kummoisempaa, ja kohtahan sitä ollaan jo muuttamassa pois, kun koulut taas alkavat. Nämä on kyllä mielenkiintoisia asioita!  Smiley
tallennettu

We have got two gifts,that we should use as much as possible:
the sense of humore and the imagination.
The imagination replaces that what we are not and the sense of humor
helps us to accept that what we are.
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: