seuraava »

[Hiisitär]

Itse saan vihoja päälle usein siitä mm. että joskus tunnen empatiaa murhaajaakin kohtaan, ajattelen mitä hän on kokenut joutuakseen siihen tilaan. Onko hän ollut mieleltään sairas vai onko takana jotain kamalia kokemuksia, ei pitäisi pohtia, tulee vaan surulliseksi.
Muiden ihmisten itku on minulle vaikeaa kestää, ellen poistu paikalta niin alan itsekin itkeä.

Samma här - molemmat!
Yleensä kaikissa leffoissa ym. mie olen sen pahiksen puolella

[Sun73]

Omasta mielestäni olen empaattinen. Mutta on tietty välillä sellasia kylmiäkin kausia. Merkurius kaloissa    

            Oinas73

[integral]

Minulla on kolme oinas tuttavaa ja kaikki ovat tyyppiä "minä,minä,minä ja sitten vasta muut". Toisaalta se sopiikin ettemme kaikki ole itkuun purskahtavia, koskä nämä henkilöt sitten jaksavat myös muistuttaa että meidän muidenkin pitäisi ajatella itseämme.

[sunflower]

hihi, vaikka oinaat voivat joskus olla itsekeskeisiä, tahdittomia ja ajattelemattomia niin minusta ne voivat olla myös kaikkein vilpittömämpiä, lojaalimpia ja kannustavimpia ystäviä jotka eivät koskaan jätä pulaan 

(ainakin minä olen) 

[Aniel]

Miten on muut Oinaat, oletteko empaattisia vai empatiakyvyttömiä ihmisiä? Onko siis niin, että saa jopa usein puhua kuuroille korville, ei siis edes jakseta kuunnella mitä toinen puhuu?   :

Tiiän, mitä tuo tarkoittaa... Kun ei jaksa kuunnella loppuun, ei tarkoita, että ei olisi empatiaa... se tarkoittaa sitä, että toinen selittää asiat LIIAN MONIMUTKAISESTI, kiertoteitse, kun ne voi ilmaista suoraankin... 

Eli todennäköisesti asia on jo ymmärretty ja siitä jauhetaan jo viidettä kertaa. Oisko näin?

T:oinas

[Ebenia]

Miten on muut Oinaat, oletteko empaattisia vai empatiakyvyttömiä ihmisiä? Onko siis niin, että saa jopa usein puhua kuuroille korville, ei siis edes jakseta kuunnella mitä toinen puhuu?   :

Minun paras ystäväni on tällainen. Hän on            . Siis välillä ottaa kyllä niin päähän, minulle olisi niin tärkeä jutella tärkeistä ja vaikeista asioista hänen kanssaan ja heti kun rupean puhumaan jostain vakavammasta (kuten omista sairauksistani, äitini huonosta kunnosta...mistä tahansa vakavammasta), niin hän ihan kuin fyysisesti sulkisi korvansa ja sanoo vain jotain "jaa" ja vaihaa puheenaihetta.  Siis voiko olla rasittavampaa! Hän on niin kultainen ihminen, aivan ihana tyyppi, mutta jostain kumman syystä häntä ei ole kyllä tehty kuuntelijaksi. Kyllä hän mielellään juttelee omista asioistaan pidempäänkin (tyyliin: onko ex-poikaystäväni uusi tyttökaveri kamala vai aivan kamala  :), mutta minun vakavampia juttujani hän ei kyllä jaksa kuunnella.

Olen huomannut samaa piirrettä tietyllä tavalla muissakin oinaissa. Eräässä kolmen porukassakin yksi tyttö porukastamme alkoi ensi kertaa elämästään purkautua oikein kunnolla kaikesta ja tämä eräs oinas vain näpyttelee kännykkää ja kirjoittelee hassuja tekstareita ja välillä sanoo johonkin väliin "joo".  Ihan samaa saattaa harrastaa tämä toinen ystäväni, josta kerroin yllä.  Minä en voi ymmärtää alkuunsakaan tätä käytöstä.

Mutta on tietty välillä sellasia kylmiäkin kausia. Merkurius kaloissa    

Tällä minun paremmalla ystävälläni on juuri merkurius kaloissa. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Huonoa lohduttamistaitoa? 

[Lilli]

Mitä itse olen Oinaisiin tutustunut, niin yhdyn edelliseen puhujaan, kuuntelutaito puuttuu tai se on hyvin valikoiva. Ominaisuus korostuu erityisesti mies-Oinailla.

[Mamie]

Äitini on oinas ja riitelemme lähes joka kerta kuin näemme, koska hän haluaa olla oikeassa ja niin kyllä minäkin 

[taiska]

Empatiaa löytyy liikaakin  , paitsi ei niille jotka sitä hakevat itsekkäistä syistä (jostain syystä pystyn sen vaistoamaan ) ! 

[Faery]

Olen erittäin herkkä vaistomaan muiden tunnetiloja. Joudun jatkuvasti ponnistelemaan, jotta en tule imaistuksi muiden tunnetiloihin. Koen siis olevani äärimmäisen empaattinen, mutta mietin tässä parhaillaan sitä, MITÄ sillä empatialla oikeastaan tässä ketjussa tarkoitetaan.

Tuo suoruus tuli ensimmäisenä ja päällimmäisenä mieleeni. Jos oinaan myötätunnon haluaa osakseen ei auta kuin olla rehellinen. Oinas myös sanoo pyydettäessä (ja useat oinaat pyytämättäkin)oman näkemyksesä, rehellisesti senkin. Jos toinen kuitenkin koitaa kaunistella motiivejaan tai ei halua kuulla totuutta, saa oinaasta väistämättä hieman kylmän vaikutelman. Ainakin minä vaikenen ja annan toisen puhua sen syvällisemmin kommentoimatta. Usein kuitenkin siitäkin voi jo olla apua.

En kuitenkaan silloinkaan ole epäempaattinen. Katson vain, että minulla ei ole asiaan mitään lisättävää. Yllättävän monet ihmiset eivät todella halua tunnustaa mikä heidän perimmäinen motiivinsa on. On vaikeaa olla empaattinen, jos joku jätettyään poikaystävänsä saa hepulit kun tämä alkaa seurustella uudestaan  : Olen lojaali ja siksi on vaikea sanoa ystävällee, että sitä saa mitä tilaa. Siksi vaikenen. Luultavasti tällainen ihminen kokee minut tosi kylmänä

[Hiisitär]

Tuo suoruus tuli ensimmäisenä ja päällimmäisenä mieleeni. Jos oinaan myötätunnon haluaa osakseen ei auta kuin olla rehellinen. Oinas myös sanoo pyydettäessä (ja useat oinaat pyytämättäkin)oman näkemyksesä, rehellisesti senkin. Jos toinen kuitenkin koitaa kaunistella motiivejaan tai ei halua kuulla totuutta, saa oinaasta väistämättä hieman kylmän vaikutelman. Ainakin minä vaikenen ja annan toisen puhua sen syvällisemmin kommentoimatta. Usein kuitenkin siitäkin voi jo olla apua.

Aivan - tässä on kyse enemmänkin suorasta rehellisyydestä kuin empatiasta. Itsekin inhoat sitä, ettei toinen sano asioita suoraan, vaan kiertelee ja kaartelee - siitäkin huolimatta, että tämä toinen henkilö haluaa välttää esimerkiksi minun tunteitteni loukkaamista kaunistelemalla totuutta tai pitämällä puolet asiasta omana tietonaan.
Kyllä minua loukkaa 15 kertaa enemmän totuuden puhumattajättäminen kuin sen ääneen sanominen!

[Ebenia]

Minä en kyllä ole kokenut että kyse olisi ollenkaan tuosta mistä te AthaMaarit ja Faery puhuitte. Minun oinasystäväni ovat kaikki kyllä suoria - sitä olen itsekin ja kunnioitan sitä taitoa syvästi. Se, että sanoo mielipiteensä johonkin asiaan on ehkä vähän eri asia kuin lohduttaa toista kun esim. toisen äiti on kuollut. Tällaiseen lohduttamiseen minun oinasystävistäni ei valitettavasti todellakaan ole ollut. 

[Hiisitär]

Sanoisin, että sitä mukaa kun ihminen kasvaa henkisesti myös horoskooppimerkkien negatiivisemmat puolet pehmenevät.

Itselläni tosin on se ajatus, että mitä tapahtuu sen pitääkin tapahtua ja ihmiset itse valitsivat ennen maan päälle syntymäänsä tiettyjä tapahtumia, kuten oman kuolemistapansa.

Kun Beslanissa(?) oli koulukaappaus, joka päättyi ikävästi usean lapsen kuolemaan, eräs kaverini (rapu) manasi, että "hitto, kun niitä lapsia ei voitu pelastaa! Kuolivat turhaan, saakelin venäläiset!"
Minä tuumasin siihen vain, että niiden lasten aika oli lähteä, miksi surisimme heitä? Ei heitä olisi edes voitu pelastaa, jos he ovat valinneet kuolevansa 8-10-vuotiaina koulukaappauksessa. Kaveri ei tietenkään niellyt tätä vaan väitti vastaan.

Vähän sama asia varmaan, jos joku tulisi kertomaan, että mummo kuoli. Sanoisi varmaan oinasmaisesti "älä sure - oli hänen aikansa lähteä." Piste

[Artemis]

Kun olen kuullut jonkun vanhemman ihmisen kuolleen niin minäkin usein ajattelen että olihan hänellä jo pitkä ja antoisa elämä takana. Tottahan se on, se on luonnollista. Mutta jos joku hyvin syvästi suree niin en tietenkään sitä sano, riippuu ihmisestä ja tilanteesta.
Itse en ole ehkä paras kuuntelija arkielämässä, varsinkin jos aihe ei minua kiinnosta. Yritän silti parhaani mukaan seurata tarinaa kohteliaisuudesta. Mutta jos minulle joku puhuu suruistaan ja murheistaan niin se on toinen asia, kyllä yritän olla aina avuksi ja usein se paras apu on se että voi kuunnella. Kun ystävälläni oli rankka jakso, hänen läheisiään kuoli monta putkeen niin lähetin hänelle viestin jossa pyysin häntä soittamaan jos hän haluaa kuuntelijan tai apua, tiesin että kyseinen ihminen ei ole hyvä puhumaan asioistaan mutta päätin antaa mahdollisuuden jos hän vaikka haluaisi, tyrkyttämättä apuani väkisin.
Rankoissa tilanteissa olen toivonut että voisinpa edes ottaa itselleni osan siitä tuskasta mitä läheiseni tuntee jotta hänen olisi edes vähän helpompi kestää.

[Aniel]

Empatiaa löytyy liikaakin  , paitsi ei niille jotka sitä hakevat itsekkäistä syistä (jostain syystä pystyn sen vaistoamaan ) ! 

sama homma.  Aidon tunnistaa heti.