Oih, koskettavan muiston jaoit kanssamme AthaMaarit ja niin koskettavan ja loistavan aiheen aloitit.
Minulle niin läheinen ja ajankohtainen aihe.
Muistoja...
Niin minulla on niitä ja paljon... En vain tiedä kuinka niistä kirjoittaisin, saatikka rohkenisin. Ne ovat niin henkilökohtaisia ja muutenkin...
Oma kaksoisliekkini ei myöskään ole enää täällä maan päällä, vaikka onhan hän tavallaan aina läsnä kaikkialla.
Mutta ei siis fyysisesti läsnä.
"Viimeisin" kohtaamiseni hänen kanssaan fyysisellä tasolla ajoittuu myös tuhansien vuosien taakse...
Olin nainen kyseisessä elämässä ja jo aikuinen kun kohtasimme.
Kyseinen mies oli hyvin merkittävä henkilö ja nyt en tiedä tohdinko kirjoittaa enempää...
No kerrotaan nyt vielä vähäsen...
Salaa, ensin hieman kauempaa "tarkkailin" ja kuuntelin tätä miestä muutamia kertoja, kun hän puhui toisille ihmisille. Pysyttelin kuitenkin aluksi tältä mieheltä piilossa, tai ainakin tuolloin luulin niin.
Kunnes sitten viimeisen salaisen tarkkailuni jälkeen sattui itselleni hieman ikävämpi "episodi" ja tuo kyseinen mies, siis kaksoisliekkini "sattui" tulemaan paikalle... Riensi ikäänkuin apuun...
Jokatapauksessa tuon "ensikohtaamisen", kun hän katsoi minua syvälle silmiini muistan vielä kuin eilisen päivän.
Ja siitä sitten varsinaisesti kaikki välillämme tuossa elämässä alkoikin...
Tuosta syystä ymmärrän nykyisin paremmin kuin hyvin kummallisen viehtymykseni ruskeisiin silmiin. :