Mikä on sitten pimeyden nopeus? *kyselee lonti*
Kun jäljellä on enää kaksi perusvastakohtaa,
kirkastuva valon keskiö ja tummeneva pimeyden keskiö,
ne voivat vain rinnastua toistumiseen näin:
Valo kirkastuu keskiönsä häikäisevyyden napaan asti,
mutta hämärtyy etääntyessään keskipisteestään.
Pimeys tummenee keskiönsä sokaisevuuden napaan asti,
mutta valkenee etääntyessään keskipisteestään.
Kummankin, valon ja pimeyden, värähtelyliike voimistaa niitä toisiaan vasten.
Siksi aina kun pimeys on valjentunut riittävästi,
alkaa valon kirkastuminen,
ja aina kun valo on hämärtynyt riittävästi,
alkaa pimeyden tummeneminen.
Näin vuorotellen kertautuen muodostuu ikään kuin valojen ja pimeyksien
taikka aurinkojen ja mustien-aukkojen kenno.
Mitä on sitten pimeyden nopeus?
Pimeys liikkuu käänteisessä, peilikuvamaisessa suhteessa valon kulloiseenkin nopeuteen
siten että kumpikin toimii toisilleen viitekehyksenä,
jota vasten liikutaan.
Kun aurinko syntyy, syntyy myös musta-aukko.
Ja kun musta-aukko katoaa,
aurinko on tehtävänsä taajuushorisontilleen tehnyt.
Silti aurinkokeskeisyys ei katoa,
sillä pimeyden sydän toimii muottina valolle.
Siten pimeyden havaitseminen on merkki lähestyvästä valosta.
Se on elämän suunta: valosta pimeyden kautta valoon eli valkeuteen.
Taikka: kehityshaasteiden ja niistä luopumisen kautta tähtiin.
Aurinkokeskeisyys on enemmän kuin osallisuutta auringon magneettisesta voimakentästä
- se on itsevalaisemiskykyä, kanssakirkkautta, valosydämisyyttä.
Valosydän on se
tuleva meissä.
Tavallaan valon ja pimeyden välille muodostuu nautintaoikeus:
kattavuus, jonka kiertyminen akselinsa ympäri muodostaa äärettömyyden symbolin, kahdeksikon.
Silti on jotakin jossakin, joka on liikkumatonta läsnäoloa
taikka läsnäolevaa liikuntoa - magneettisuutta kaikkena kaikessa.
Ja johon "päästäkseen" tulee irrottautua olemasta "valo ja pimeys" -polariteetin ehdollistama.
Magneettiin yhtyäkseen ei tarvitse kuin antautua pois pelosta ja halusta.
Antautuminen merkitsee ylentymistä, kohottautumista
- sitä, mitä Raamatussa sanotaan ylöstempautumiseksi.
Olemaan aina-olleena-olemistaan eli sitä taivasosaisuuttaan.
: