Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Henkiolentojen "haastaminen"  (Luettu 49158 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Aniel
Vieras
« Vastaus #30 : 09.08.2006 17:41:29 »

Miten valo sitten saa pimeyden mukaansa valoon? Huonosti kävi päivänsäteelle ja menninkäiselle... Tuo polariteetti tuo tyydytystä nimittäin molempiin suuntiin, koska pimeydessä on kuitenkin myös valoa... kun ihmisistä on kyse.
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #31 : 09.08.2006 20:06:00 »

Minusta Päivänsäteelle ja Menninkäiselle ei käynyt lopulta ollenkaan niin huonosti mitä "ensisilmäykseltä" näyttää. Saihan päivänsäde menninkäisen kaipaamaan häntä, eli valoa ja ennenkaikkea heidän välilleen syntyi RAKKAUS.  smitten

Olen aina rakastanut kyseistä kappaletta ja muistan hyvin kun sain lapsena päiväkodin kevätjuhlissa ilokseni esittää päivänsädettä.


Päivänsäde ja menninkäinen

    Aurinko kun päätti retken
    siskoistaan jäi jälkeen hetken
    päivänsäde viimeinen.
    Hämärä jo metsään hiipi,
    päivänsäde kultasiipi
    juuri aikoi lentää eestä sen,
    kun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan,
    se juuri oli noussut luolastaan.
    Kas menninkäinen ennen päivänlaskua ei voi
    milloinkaan elää päällä maan.

    Katselivat toisiansa,
    menninkäinen rinnassansa
    tunsi kummaa leiskuntaa.
    Sanoi: "Poltat silmiäni,
    mutt' en ole eläissäni
    nähnyt mitään yhtä ihanaa!
    Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa
    - on pimeässä hyvä asustaa.
    Käy kanssani niin kotiluolaan näytän sulle tien
    - ja sinut armaakseni vien!"

    Säde vastas: "Peikkokulta,
    pimeys vie hengen multa
    enkä toivo kuolemaa.
    Pois mun täytyy heti mennä,
    ellen kohta valoon lennä
    niin en hetkeäkään elää saa!"
    Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin,
    kun menninkäinen yössä tallustaa,
    hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on
    ja toinen yötä rakastaa.
tallennettu
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #32 : 09.08.2006 22:09:37 »

Miten valo sitten saa pimeyden mukaansa valoon? ..................
Eihän se saakaan mukaansa - se tulee ja valaisee pimeyden -> pimeyttä ei ENÄÄ ole  angel ->-> Polariteettia ei ENÄÄ ole  :Smiley Cool VALO ON  angel

tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
Rauhan enkeli
Vieras
« Vastaus #33 : 10.08.2006 08:42:07 »


 :Smiley

Itse asiassa valoa, jolle ei ole vastakohtaa, ei ole.

Valohan syntyy taikka räpsähtää näkyviin ainoastaan jotakin sellaista vasten,
joka ei ole valoa - eli jonka ... voi ... valaista.

Siten "pimeydetön valo" on sellaisenaan jo näkymätöntä - havaitsematonta.

Havaitsematonta siksi, koska havaitsija ja havaittava ovat yhtä ja ainoaa yhteisyyttä.

Jos siis haluan kokea, mitä on ilmiö nimeltä valo
(= jotta voisin tunnistaa, ja nimetä valon),
minun tulee luoda peruspolariteetit Valo-Pimeys.

Se, mistä tulen eli mistä käsin valo-pimeys-vaihteluväli synnytetään, on jotakin hahmottamatonta.

Se, hahmottamaton, ei ole edes henkeä,
sillä henkikin on olemassa vasta ei-henkeä, ainetta vasten.

Ihmisen nelinäisyydessä, joka on kuvausta Jumalan neljistä kasvoista,
emme ole tunteneet "pitkään aikaan" tuota hahmottamatonta,
koska tietoinen siirtyminen "maasta taivaisiin" on ollut estettynä.

Olemme sen itse valinneet "estolistalle".

Mitä sitten on tuo luova mutta hahmottamaton tietoisuus,
kaikkeuden tajunta; se, jonka läsnäolo merkitsee vapautta valon ja varjon vaihteluista?

Kyseessä on valaistuneisuutemme, se mitä todella olemme, mitä yksi on
- kokematta siitä häivääkään ilman valon ja varjon tanssia.

Ollen silti vapaa - tulematta rajoitetuksi millään tavoin,
paitsi milloin itse niin haluaa ja tahdollaan luoda alkaa.

Vapaus ilman rajoituksia on abstrakti olotila: Olen olematta.

Oleminen olematta merkitsee "ei mistään valittamista mutta ei myöskään mistään välittämistä".

Koska väliä eli erillisyyttä ei ole,
mutta mahdollistaminen on.

Mahdollisuus - sitä elämä on...
tilaisuutena elää kaiken läpi muunnellen, kerrannaistuen ja toisinkin.

El... niin kuin tuli - "el-emän", tuli-olennan minnekään menemätön liikunto.

Siitä viestivät lohikäärme-energiat: nesteen sisäisen tulen mahti.

 smitten
tallennettu
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #34 : 10.08.2006 08:52:12 »

Rauhan Enkeli, näit VALONKIN taakse, eteen, sivuille, ylä- ja alapuolelle, SISÄLLE  Cheesy Cheesy Cheesy Cheesy Cheesy Cheesy Cheesy
 smitten
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
härkä-69
Vieras
« Vastaus #35 : 10.08.2006 08:57:35 »

Mikä on sitten pimeyden nopeus? *kyselee lonti*  Smiley
tallennettu
Rauhan enkeli
Vieras
« Vastaus #36 : 10.08.2006 18:01:41 »

Mikä on sitten pimeyden nopeus? *kyselee lonti*  Smiley

Kun jäljellä on enää kaksi perusvastakohtaa,
kirkastuva valon keskiö ja tummeneva pimeyden keskiö,
ne voivat vain rinnastua toistumiseen näin:

Valo kirkastuu keskiönsä häikäisevyyden napaan asti,
mutta hämärtyy etääntyessään keskipisteestään.

Pimeys tummenee keskiönsä sokaisevuuden napaan asti,
mutta valkenee etääntyessään keskipisteestään.

Kummankin, valon ja pimeyden, värähtelyliike voimistaa niitä toisiaan vasten.

Siksi aina kun pimeys on valjentunut riittävästi,
alkaa valon kirkastuminen,
ja aina kun valo on hämärtynyt riittävästi,
alkaa pimeyden tummeneminen.

Näin vuorotellen kertautuen muodostuu ikään kuin valojen ja pimeyksien
taikka aurinkojen ja mustien-aukkojen kenno.

Mitä on sitten pimeyden nopeus?

Pimeys liikkuu käänteisessä, peilikuvamaisessa suhteessa valon kulloiseenkin nopeuteen
siten että kumpikin toimii toisilleen viitekehyksenä,
jota vasten liikutaan.

Kun aurinko syntyy, syntyy myös musta-aukko.
Ja kun musta-aukko katoaa,
aurinko on tehtävänsä taajuushorisontilleen tehnyt.

Silti aurinkokeskeisyys ei katoa,
sillä pimeyden sydän toimii muottina valolle.
Siten pimeyden havaitseminen on merkki lähestyvästä valosta.

Se on elämän suunta: valosta pimeyden kautta valoon eli valkeuteen.
Taikka: kehityshaasteiden ja niistä luopumisen kautta tähtiin.

Aurinkokeskeisyys on enemmän kuin osallisuutta auringon magneettisesta voimakentästä
- se on itsevalaisemiskykyä, kanssakirkkautta, valosydämisyyttä.

Valosydän on se tuleva meissä.

Tavallaan valon ja pimeyden välille muodostuu nautintaoikeus:
kattavuus, jonka kiertyminen akselinsa ympäri muodostaa äärettömyyden symbolin, kahdeksikon.

Silti on jotakin jossakin, joka on liikkumatonta läsnäoloa
taikka läsnäolevaa liikuntoa - magneettisuutta kaikkena kaikessa.

Ja johon "päästäkseen" tulee irrottautua olemasta "valo ja pimeys" -polariteetin ehdollistama.

Magneettiin yhtyäkseen ei tarvitse kuin antautua pois pelosta ja halusta.

Antautuminen merkitsee ylentymistä, kohottautumista
- sitä, mitä Raamatussa sanotaan ylöstempautumiseksi.

Olemaan aina-olleena-olemistaan eli sitä taivasosaisuuttaan.

 :Smiley
tallennettu
Valo
Vieras
« Vastaus #37 : 10.08.2006 20:09:35 »

Kiitos tästä Rauhis! Tekstisi toimii kuin puudutesuihke kipukohtaan.  :Smiley smitten
tallennettu
härkä-69
Vieras
« Vastaus #38 : 10.08.2006 20:44:07 »

Lonti kiittää myös  Smiley
tallennettu
Aniel
Vieras
« Vastaus #39 : 10.08.2006 20:55:29 »

Minult meni aivan yli hilseen. Kiitos kuitenkin tästä keskustelusta.

HAASTOIN NE. Ja rukoilin ja haastoin. Minun rinnastani poistui jotakin, joka sai kasvoni ja vartaloni vääntelehtimään. Niissä tuskissani menin kirkkoon ja liityin uudelleen 4 vuoden jälkeen. Juttelin papin kanssa, hän siunasi minut illalla ja kun söin ehtoollista niin koko ruumiini oli aivan uskomattoman voiman kourissa.

Sain voiman myös lopettaa läheisriippuvainen suhde alkoholistiin ja rukoilen yötäpäivää, ettei hän palaa. Tuntuu siltä että viina on täynnä räyhähenkiä, jotka tarrautuivat minuunkin kiinni. Nyt ne ovat kaikki poissa. aamen.  angel
tallennettu
härkä-69
Vieras
« Vastaus #40 : 10.08.2006 21:16:51 »


HAASTOIN NE. Ja rukoilin ja haastoin. Minun rinnastani poistui jotakin, joka sai kasvoni ja vartaloni vääntelehtimään. Niissä tuskissani menin kirkkoon ja liityin uudelleen 4 vuoden jälkeen. Juttelin papin kanssa, hän siunasi minut illalla ja kun söin ehtoollista niin koko ruumiini oli aivan uskomattoman voiman kourissa.

Sain voiman myös lopettaa läheisriippuvainen suhde alkoholistiin ja rukoilen yötäpäivää, ettei hän palaa. Tuntuu siltä että viina on täynnä räyhähenkiä, jotka tarrautuivat minuunkin kiinni. Nyt ne ovat kaikki poissa. aamen.  angel

Upeeta! Mahtavaa!  Smiley
tallennettu
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #41 : 11.08.2006 07:27:12 »

Intimaria IHANAA smitten  angel
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #42 : 11.08.2006 11:03:59 »

....................
Olemaan aina-olleena-olemistaan eli sitä taivasosaisuuttaan.

 :Smiley

Amen  Cheesy
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
vespeli
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 7


Profiili
« Vastaus #43 : 12.08.2006 09:35:03 »

Olipas todella hienoo, että tämä sivu tipahti eteeni.
Olen nyt 2 vuotta tehnyt ylösnousu projektia ja viime aikoina
ihmetellyt, että miten noita oppaita tulee ja vaihtuu jatkuvasti, suojat on kylläkin aina kunnossa, joten negatiivinen ei tule läpi, mutta kai sieltä tulee sitten näitä "neutraaleja" mutta asiahan on
kai niin että liian monta kokkia on liikaa yhdessä keitossa.
No oli aika mielenkiintoinen kun tein ton haaston nyt, niin osa jäi
ja osa lähti kulkeen, taas yksi taakka vähemmän niskanpäällä, het vapautti. Kiitos kovasti kun toitta tämän asian esiin angel
tallennettu
astraali
Vieras
« Vastaus #44 : 14.08.2006 15:11:19 »


Vaikka tämä ei täysin otsikkoon liitykään, niin on pakko kysyä:

Miksi aina sanotaan että valo vetää puoleensa pimeyttä?

Esimerkiksi ne aina mainitut yökkösethän tarvitsevat valoa navigointiin - ah miten filosofista. Ja ne eläimet taas, jotka "elävät pimeydestä" taas kaihtavat valoa kuin viimeistä päivää.

Valo vetää minusta puoleensa vain pimeää jolla on - jos näin voi sanoa - suhteellisen tiedostunut kaipuu valoon, kun taas pelko vetää puoleensa pelkoa.

Mulle se, että ns. pidemmälle päästessä tuntuu siltä että kohtaa enemmän myös pimeää johtuu siitä, että esiin tulee paljon asioita joita ei ehkä vielä ymmärrä, ja se pelottaa.

Jaa-a, meni tosiaan vähän ohi, pahoitteluni  Smiley!

 Smiley niinhän se on!
Minä näen meidät ihmiset vähän kuin tähtitaivaana nurjaltapuolelta katsottuna. Jos katsoisin ihmiskuntaa taivaasta käsin; näkisin eri voimakkuudella hohtavia tähtiä/valopisteitä eli meitä ihmisiä, jotka jokainen loistamme oman henkisen värähtelymme mukaista valoa toiselle puolelle. Kun sanon valon vetävän puoleensa pimeyttä, tarkoitan sillä sitä, että mitä kirkkaammin loistat, sen enemmän sinun loisteesi vetää puoleensa niitä jotka eivät loista, sitä paremmin näyt ja herätät kiinnostusta toisellakin puolella.
Nämä "harmaat olennot", jotka ovat yhtä lailla oikeutettuja elämälleen kuin mekin... saavat voimansa myös meidän voimastamme. Jos he saavat meidät eksytettyä omalta tieltämme tai saavat meidät toimimaan oman tahtonsa mukaisesti, he voimistuvat. Jos he saavat meidät pelkäämään, me ruokimme heitä.
Meidän kutsuumme voi vastata kuka vaan... Kirkkaasti loistavat vaan herättävät enemmän huomiota ja ovat "mehukkaampia" saaliita kuin vähemmän loistavat sielut. Siksi herkät saavat useammin kimppuunsa noita "erehdyttäjiä" ja "vääriä profeettoja" -näin karkeasti ilmaistuna.

Tätä minä siis tarkoitin kommentillani; valo vetää pimeyttä puoleensa... Kaikki puheet valon polariteeteista menee myös minun ymmärrykseni ohi... Cheesy

 smitten
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7
  Tulostusversio  
 
Siirry: