seuraava »

[Hiisitär]

Ovat varmaankin. Eläimellisesti katsottuna moni tutkija sanoo, ettei ihminen ole yksiaivoinen laji, muuta kuin tahtoessaan niin.

Nythän on julkisuudessakin ollut paljon eroja ja uusia pareja. Uskon suhteiden kiihtyvän tahdin sekä rakkauden että erojen suhteen johtuvan siitä, että energia- ja kehitystasomme  koko maapallolla kasvaa nyt niin huimaa vauhtia, että myös erilaisten karmallisten suhteiden ja velkojen ja sidoksien poistaminen sielustamme toteutuu vauhdilla potenssiin 10. Sielun tarkoitushan on kokea elämä mahdollisimman monipuolisesti, mutta myös vapautua kaikista sidoksista, jotka kytkevät sen maanpäälliseen elämään ja sielun jälleensyntymään.
Ja karmalliset velat ja sidokset liittyvät 98% tapauksista toisiin ihmisiin. Sitä on itse sidoksissa johonkuhun toiseen muuten kuin puhtaan Valon avulla ja samalla tämä toinen henkilö on sidoksissa myös sinuun. Kun side katkaistaan, jäljelle jää vain valo ja molemmat voivat jatkaa matkaansa vapaina.

[Asterix]

Vai niin...  :

Mutta kertokaahan, mihin tuo ajatus

seksuaalinen haluttomuus = vanha sielu
seksuaalinen aktiivisuus = nuori sielu

oikein perustuu?

(Seksuaalista haluttomuuttahan se todellakin on, jos ei halua rakastella)

Minusta se kuullostaa siltä, kuin siinä olisi vaikutteita kristillisyydestä,
eli voimakkaasta kahtia jaosta "sopivan" ja "sopimattomuuden" välillä ja vaikutteita syyvään juurtuneista käsityksistä, että nainen on epäpuhdas, epäpyhä ja seksi on syntiä.


Minun mielestäni rakastelu,
oli se sitten miehen tai naisen kanssa on yksi tapa osoittaa rakkautta.
Todenäköisesti se on yksi voimakkaimmista tavoista osoittaa sitä,
koska itse rakastelun aikana ihmiset ovat ruumiillisestikin toistensa sisällä.
Rakastelu tuottaa suunnatonta mielihyvää
ja se johtaa jumalaiseen ektaasiin.
Uskon, että huumeilla ja alkoholilla yritetään jäljitellä tätä tilaa.

Tuon jumalaisen ekstaasin tilan toki voi saavuttaa myös esim. meditaatiossa.

Rakastelu on pyhä toimitus,
jossa feminiininen ja maskuliinen puoli yhdistyy ja se luo uutta.

Näinhän se menee ihan kaikessa henkisessäkin kehityksessä.
Ihmisen feminiininen ja maskuliinen puoli yhdistyy ja siitä syntyy uutta.

Tuo sama universaali sääntö pätee ihan kaikessa.

Oikeastaan koko henkinen ja älyllinen kehityksemme on "rakastelua" jonkun itsestämme päinvastaisen energian/voiman kanssa ja se synnyttää uutta,
esim. uusia uskontoja, ideoita, ajatuksia jne.

Ihminen kehittyäkseen tarvitsee vastavoimaa. 
Teistä yksikään ei kehittyisi Pohjolan Valoon ilman "rakastelua" vastavoiman kanssa. 

Teistä yksikään ei olisi tässä pisteessä,
jos joku atomi ei olisi yhdistynyt toiseen atomiin aikoinaan
ja miten kuvittelette tuon atomin kiinnittyneen
tuohon toiseen atomiin? 
Pakkohan niiden on ollut mentävä edes osaksi toistensa sisälle.


Toinen näkökulma asiaan.

Moni teistä sanoo, että ihmiskunta oli muinoin kehittyneenpää,
mutta moniko teistä on tullut ajatelleeksi,
että noissa esim. Atlantiksen kaltaisissa yhteiskunnissa
naiset olivat tasa-arvoisia,
jopa palvottuja ja heitä oli papittareina
ja jumalattarina monissa pyhissä paikoissa ja temppeleissä,
joissa he rakastelivat sekä miesten että naisten kanssa,
koska sitä pidettiin
mm. pyhänä ja jumalaisena rukouksena ja meditaationa?

Rakastelu oli siis yhteyden otto henkimaailmaan.




Minä väitän, että pystyn näkemään ihmisestä,
milloin hän viimeksi rakastellut.

Ihminen, jonka seksuaalisuus on tasapainossa
ja, en nyt sano seksielämä, vaan rakasteluelämä tasapainossa,
on yleensä varsin henkisesti tasapainoinen,
iloinen ja ruumiillisesti terveen näköinen,
energinen ja usein myös varsin luova.

Tälläinen ihminen ei paljon valita mistään,
vaan näkee asiat useinmiten objektiivisesti.

Heihin on myös vaikeaa vaikuttaa negatiivisin keinoin.

Joku salaisuus siis rakastelussa piilee. 


Jos vertaatte ihmisiä esim.
fundamentaalisissa kristityissä järjestöissä,
joissa seksi ennen avioliittoa on ankara synti
kuten myös seksistä nauttiminen,
niin huomaatte varmaan, miten jyrkkiä ja agressiivisia
ihmisiä he ovat asenteissaan.
Heillä on usein mielenterveys ongelmia
ja he ovat usein erittäin masentuneita ja he eivät voi sietää naurua tai iloisuutta, lukuun ottamatta rukoustilanteessa tapahtuvaa hurmosta.



Mielestäni seksuaalisella aktiivisuuden tasolla ei voi mitenkään päätellä sielun ikää tai kypsyyttä.
Ajatuksenakin se kuullostaa tunkkaiselle, ahtaalle ja vanhoilliselle.

Facta on se, että rakastelusta luopuminen pysäyttäisi kehityskaaren,
jota tämä ihmiskunta kuitenkin kehittyäkseen tarvitsee,
oli se sitten tällä planeetalla tai sitten joissain
toisessa paikassa ja muodossa.

Tämän kehityskaaren pysäyttämisen voi nähdä fundamentaalisten kristittyjen parista.
Koska rakastelu ennen avioliittoa on ankara synti,
on näissä seurakunnissa yli 40-50 vuotiaita yksinäisiä neitsyitä.
Lisäksi avioliitossa rakastelusta nauttiminen on epäpyhää ja syntiä.
Lapsia ei juurikaan synny ja moni siellä on turvautunut itsemurhaan.

Nyt voimme nähdä, miten he rukoilevat esim. Israelin sotatoimien jatkuvuuden puolesta ja huutavat hallelujaa ja kiitosta Jumalalle jokaisesta Lebanonilaisesta uhrista.
On varmasti selvää, että kaukana ei ole heidänkään aseisiin tarttuminen.
Tämä sama joukko ihan tosissaan väittää
seuraavansa Jeesuksen oppeja.

Koko se uskonto on katoamassa, eikä se ole kehittynyt eteenpäin kohti
sitä kirkkainta olemusta.


Nämä ovat tietenkin vain minun mielipiteitäni
ja minähän en kehityksessäni ole päässyt
vielä edes selkärankaisten joukkoon.  :

[uusihurmuri]

Olen samaa mieltä Asterix. Hyvä, että joku edes on huomannut kuinka ahdasmielisiä, suvaitsemattomia ja leimaavia nuo new agen luokittelujutut ovat.
Ja ennen kaikkea hyvin kristillisiä.

Miettikää minkä takia ihmisiä ei saisi leimata ihonvärin perusteella tietynlaiseksi, mutta kyllä sitten muilla luokitteluilla leimataan ja työnnetään ihmisiä ennakkoluuloisesti tiettyyn muottiin.
Tuo kaikki tekee ainakin minut hyvin surulliseksi, ja saa minut ajattelemaan, että meillä on vielä pitkä matka siihen pisteseen, että voidaan vapautua ennakkoluuloista ja luokitteluista.

[VE!]

Mielestäni seksuaalisella aktiivisuuden tasolla ei voi mitenkään päätellä sielun ikää tai kypsyyttä.
Ajatuksenakin se kuullostaa tunkkaiselle, ahtaalle ja vanhoilliselle.

Samaa mieltä! Ja tuo pätee mielestäni myös muihin aistinautintoihin.

Minusta tuo rakastelun salaisuus piilee ainakin läsnäolossa, ja hetkessä olemisessa. Suurimman osan ajasta ihminen on joko ajatuksissaan tulevassa (murehtimassa), tai sitten muistelee menneitä. Rakastellessa, siis kun pääsee juttuun kunnolla mukaan, on hyvin läsnä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja minusta läsnäolo on valaistumista.

Tosin tuskinpa edelliset sitä ajoivat takaa, enemmän varmaan niin, että se "pakko" seksiin poistuu..?

[Ikitosi]

Mielestäni seksuaalisella aktiivisuuden tasolla ei voi mitenkään päätellä sielun ikää tai kypsyyttä.
Ajatuksenakin se kuullostaa tunkkaiselle, ahtaalle ja vanhoilliselle.

Samaa mieltä! Ja tuo pätee mielestäni myös muihin aistinautintoihin.

Minusta tuo rakastelun salaisuus piilee ainakin läsnäolossa, ja hetkessä olemisessa. Suurimman osan ajasta ihminen on joko ajatuksissaan tulevassa (murehtimassa), tai sitten muistelee menneitä. Rakastellessa, siis kun pääsee juttuun kunnolla mukaan, on hyvin läsnä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja minusta läsnäolo on valaistumista.

Tosin tuskinpa edelliset sitä ajoivat takaa, enemmän varmaan niin, että se "pakko" seksiin poistuu..?

Yhdyn edellisiin!

[Ikitosi]

Kaikki tasot läpäisevä Yhdyntä on sielullinenkin huippukokemus -
Pyyteettömän Rakkauden tila, jossa kaikki on tässä hetkessä,
Täydellistä Olemista 

Ja vain harjoitus tekee mestarin ... 

[Hiisitär]

Mutta kertokaahan, mihin tuo ajatus

seksuaalinen haluttomuus = vanha sielu
seksuaalinen aktiivisuus = nuori sielu

oikein perustuu?

Mie käsitän sen lähinnä niin, että vanhemmat sielut alkavat olla jo jopa surullisen välinpitämättömiä omaa fyysistä ruumistaan kohtaan, koska eivät tunnu kuuluvansa siihen  tai fyysiseen maailmaan ollenkaan. Se onkin yksi vanhan sielun haasteista: oppia elämään fyysisessä kehossa ja hyväksyä se osaksi itseään.Vanha sielu näkee asian yleensä niin, että hän on Sielu, ei ruumis.

Nuori sielu on taas enemmän energioiltaankin materiaalisen tason tienoilla, joten nuoret sielut näkevät itsensä Ruumiina, eivät sieluna.

Kumpikin edustaa ihan vastakkaista ääripäätä ja tasapaino tulisikin minusta löytää siitä väliltä.

Muistutan nyt vielä, että sielujen ikä antaa vain viitteitä siitä, millainen ihminen on! Vanha sielu voi ihan yhtä hyvin olla itsekäs seksuaalisuudella mässäilevä egoisti ja nuori sielu selbaatissa elävä Siveyden Sipuli : Jokainen meistä on yksilö. Sanotaanhan, että Oinaat (jollainen itse olen) ovat hirveitä seksipetoja, kun taas Ravut ovat Siveyden Sipuleita.
No, mie en todellakaan ole mikään seksipeto kuin korkeintaan kumppanin kanssa, johon olen saanut tutustua rauhassa, kun taas eräs tuntemani Rapu humputtelee niin paljon kuin kerkeää kaikkien kanssa, jolta vain seksiä irtoaa Yleistykset eivät siis aina pidä paikkaansa, eivät myöskään tässä sielujen ikämäärityksessä.

Yrittäkää ajatella sielujen ikää enemmänkin oppitasona. Kyseessä ei todellakaan ole se, että joku olisi toista parempi ja fiksumpi, kun nyt ei vaikka haluakaan seksiä.
Seksissä ei ole mitään väärää ja Asterix ihanasti ilmaisitkin seksuaalisuuden ja rakastelun kauneuden ^______^ Allekirjoitan sen täysin!

Ehkä se on enemmänkin niin, että vanhemmat sielut haluavat seksuaalisia kokemuksia seksiä kunnioittaen ja ihaillen, nuoremmat lähinnä vain itsekkäästi omia halujaan tyydyttäen (niin että toista ihmistä käytetään eräänlaisena itsetyydytyksen välineenä). Seksihän on molemmin puolista antamista ja antautumista, suurella kunnioituksella ja rakkaudella. Nuoremmat ajattelevat ehkä enemmänkin, että "kunhan MINÄ vain saan joltakulta.."

Korostan edelleen (koska inhoan sitä, jos sanomiseni ymmärretään väärin! ) että En, En, EN tuomitse seksiä tai ihaile selibaattia! Minua vain surettaa niin paljon, että hyvin harva oikeasti kunnioittaa omaa seksuaalisuuttaan saatikka toisten seksuaalisuutta ja ymmärtää, miten kaunis ja valaiseva kokemus, myös sielullisesti, se on. Aina rakastellessa liikutamme kundaliinienergiaamme. Sen voi liata, kuten oman aurankin, mutta sitä voi myös valaista.
Kaikki on kiinni omista asenteista ja valinnoista.

Nauttikaamme!

[Lilli]

Terve,

kyllä seksuaalisuus on erilailaista eri kehitysvaiheissa. Jos riisutaan nyt kokonaan sielunikäkäsite ja puhutaan vaan fyysisestä iästä. Seksuaalisuus ilmenee täysin eri tavalla 5-vuotiaalla, 15-vuotiaalla, 40-vuotiaalla ja 70-vuotiaalla. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Olen myös itse itsessäni huomannut seksuaalisuuden muuttumisen iän myötä ja kehityskriisien kautta. Oma seksuaalisuus oli melko latenttia 20-vuotiaaksi asti, jolloin se heräsi äkkiryminällä ensirakastumisen tuoksinoissa. Sen jälkeen olinkin seksiin koukussa nymfomaniaan asti 32-vuotiaaksi, jolloin ajauduin kehityskriisiin ja michaelilaisittain sanoen 4. sisäinen monadi alkoi. Tänä aikana seksuaalisuuden merkitys todellakin laski kuin lehmän häntä! En minä silti selibaatissa ole ollut tuon jälkeen, vaan tapasin jo nykyisen ex-mieheni, jonka kanssa sitten harrastettiin todella erinomaista ja rakkaudentäyteistä seksiä kuuden vuoden ajan. Silti se oli täysin erilaista, kuin vaikkapa 10 vuotta aikaisemmin. Seksuaalisuus oli siis muotoutunut täysin uusiksi. Biologinen "himo" on kadonnut, mutta sopiva ihminen kyllä mahdollistaa seksuaalisen kanssakäymisen ja syvällisellä tasolla mahdollistaakin.

Tässä himottomassa olotilassa on myös se hyvä puoli, että en ns. kärsi puutteesta. Minulla ei tarvitse olla ketään sen takia, että hormonit pakottaisivat iskemään jonkun miehen itselleni.

Minä kyllä ymmärrän kaksivitosta (tai sille tasolle jämähtänyttä), joka elelee vaikkapa pornofantasioissa, mutta henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa moisten fantasioiden toteutus. Ne eivät kuuluu enää minun maailmaani.

Tyypillinen itseäni nuorempi mies, joka yrittää iskeä, kyselee minulta, mihin kaikkiin aukkoihin otan ja on suunnattoman kiinnostunut eri asennoista, sekä erityisesti oman k**kelinsä kyvykkyydestä.

[uusihurmuri]

Tyypillinen itseäni nuorempi mies, joka yrittää iskeä, kyselee minulta, mihin kaikkiin aukkoihin otan ja on suunnattoman kiinnostunut eri asennoista, sekä erityisesti oman k**kelinsä kyvykkyydestä.

Oho 

Missä yleensä liikut?

[Lilli]

Tällaiset tyypit ovat olleet viime aikoina oikein riesa. Suoraan sanottuna on tehnyt mieli kumauttaa muutamaakin päin näköä. 

Nuo yllämainitut kysymykset on kysynyt Nokialla työskentelevä projektipäällikkö, joka oli itseäni vuoden nuorempi, mutta jutuista päätellen henkiseltä tasoltaan puberteetti-ikäinen.

Tyyppejä on tullut vastaan lähinnä pubeissa, joissa olen jäänyt aikani kuluksi jutustelemaan ventovieraidenkin vierustovereiden kanssa.

[Hiisitär]

Tässä himottomassa olotilassa on myös se hyvä puoli, että en ns. kärsi puutteesta. Minulla ei tarvitse olla ketään sen takia, että hormonit pakottaisivat iskemään jonkun miehen itselleni.

Minä kyllä ymmärrän kaksivitosta (tai sille tasolle jämähtänyttä), joka elelee vaikkapa pornofantasioissa, mutta henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa moisten fantasioiden toteutus. Ne eivät kuuluu enää minun maailmaani.

Sama täällä. Pitkälle henkisellä tiellä ehtinyt ystäväni, joka on päättänyt odottaa Sitä Oikeaa ennen minkään seksikokeilujen aloittamista, potee pahaa mieltä siitä, että itseään 10 vuotta vanhemmat naiset hokevat, että "kyllä tuossa iässä pitäisi olla viriili! Eihän tässä itsekään ole muuta harrastanut kuin seksiä siitä lähtien, kun täytti 13! Kyllä nyt kuule annat mennä!"

Ystäväni toteaa, että kyllähän hänellä seksuaalinen puolikin on, mutta ei hän halua toteuttaa ja ilmentää sitä noin. Se tuntuisi väärältä ja tuollaiset painostukset ahdistavat, kun miehenpuuttessa olevat sinkkunaiset alkavat tilittää, miten ei taas ole saatu munaa ja miten sinä siinä voit ihan suosiolla olla seksittä, vaikka miehiä olisi tarjolla?

[Asterix]

Hmmmm....?

Miten on mahdollista rikkoa ihmisen oma ruumiillisen ja henkisen YinYang?
Mielestäni tässä pätee sama universaalinen laki feminiisen ja maskuliinisen symbioosista
ja tarpeesta yhtyä ja luoda uutta.
Maskuliininen jo sanana kertoo sen fyysisyydestä ja henkisyys on feminiinistä.

Henkisyys ja ruumiillisuus vain kulkevat käsi kädessä,
vanhoillakin sieluilla.



Mielestäni tuo on erittäin ajattelematonta lokeroimista sanoa,
minkälaista rakasteluelämää eri ikävuosina tulisi olla.
Mihin se oikeasti perustuu? 

Itse en keksi mitään muuta syytä kuin se,
että on vain tapana ajatella,
että on epäsopivaa, että
vanhoilla ihmisillä ei olisi rakasteluhaluja
saati sitten rakasteluelämää
ja on tapana ajatella nuoret taas ... ympäriinsä.


Mielestäni tälläinen ajattelutapa kuvastaa
erittäin nuoren sielun ajatusmaailmaa.


Esimerkkinä vain, että minun isoisäni oli 84 vuotias ja isoäitini 54 vuotias,
vuonna 1973,
jolloin minun tätini syntyi. Minä olen syntynyt -75.
Sitä paitsi tunnen monia yli 7-kymppisiä pariskuntia,
jotka kertovat, että nyt he vasta oikein nauttivat rakastelusta.

Tästä esimerkkinä äitini vanhemmat,
77 ja 75 vuotiaat veijarit.


Tottakai rakasteluelämässä on eri kehitysvaiheet,
kuin on kaikessa elämän alueilla.
Ihan nyt tätä teidän samaa ajatusta soveltaen,
voit olla rakasteluelämässäsi
lapsen tasolla, nuoren tasolla, nuoren aikuisen tasolla,
aikuisen tasolla, vanhuksen tasolla jne.
ja viimein MESTARIN tasolla. 

Käyttäytyminen ja asenne rakasteluun vaihtelee kehitystasostasi.

Kaikki tietää, että henkisessä kehityksessä tapahtuu pysähdyksiä ja epäonnistumisia ja virheitä.
Jotkut jäävät siihen luullen sen olevan päätepysäkki,
toiset jatkavat matkaansa.
Miksi siis ei näin myös rakasteluelämässä?


Toinen näkökulma asiaan;

Mitäpä jos rakastelu onkin eräs konkreettisimmista ja fyysisimmistä
henkisyyden, rukoilemisen/meditoimisen muodoista?

Kuten muussakin meditoinnissa/rukouselämässä ja henkisyydessä sinä kehityt,
niin kehitystä ja kasvua tapahtuu myös rakastelussa.

Se selittäisi sen, miksi ihmiset ovat niin haavoittuvaisia sen suhteen.
Jos rakastelu olisi pelkkää fyysisyyttä,
kuten halkojen pinoaminen tai juoksulenkki,
niin tuskin kukaan voisi haavoittua siitä,
jos joku loukkaa tai häiritsee sitä.

Rakastelun aikana ihminen on herkimmillään sekä henkisesti,
että fyysisesti ja siihen täytyy olla jokin syy,
miksi se niin on.

Tätä on hyvä miettiä...

[VE!]

Mielestäni tuo on erittäin ajattelematonta lokeroimista sanoa,
minkälaista rakasteluelämää eri ikävuosina tulisi olla.

Niin no eihän Lilli niin sanonut. Vain että se eri ikäkausina YLEENSÄ ON erilaista. Omalla kohdallani on ainakin ollut huomattavissa selviä kausia seksuaalisuudessa.

Mutta sellaista piti sanoa, että itse olen yleensä halukkaampi, kun olen fyysisesti aktiivisempi. Vaikka en nykyisin kauheasti "panetusta" koekaan, niin nautin kyllä täysillä niistä kausista kun koen! Samoin olen huomannut, että vaikka ei pitkiin aikoihin olisi mitään tarpeita, niin seksiä kannattaa harrastaa silti. Se tuo parisuhteeseen valtavasti läheisyyttä ja sitä läsnäoloa. Juuri luin tutkimuksesta, jossa sanottiin että kaks viikkoa (tai vähemmän) ennen stressitilannetta rakastelleet ihmiset pärjäävät tilanteessa paremmin. Kaikki siis työhaastattelua ennen sänkyyn!!! (ei sen tulevan pomon kanssa!)

[Lilli]

Niin, ei mikään ikävaihe ole seksitön, mutta suhde seksiin on taatusti erilainen.

Ja jos haluat perehtyä enemmän asiaan, lue kuvaukset eri sielujen ikävaiheista. Minun keksimiäni ne eivät ole, vaikkakin mielestäni toimivat hyvin:

http://www.michaelteachings.com/soul_age_index.html

[Hiisitär]

Minä näen, että rakastelun luoma yhteys, joka voi loukata, liittyy enemmänkin niihin sidoksiin, jota ihmisten välille syntyy. Biologinen tosiseikka on se, että rakastellessa aivoista erittyy hormoonia, joka saa ihmisen kiintymään siihen henkilöön, jonka kanssa rakastelee. Hormoni on samaa, joka erittyy äidin aivoissa raskauden ja lapsen syntymän jälkeen. Hyvin sitova hormoni, siis

Yleensä rakastelu käsitetään vain fyysisenä nautintona (mikä on edelleen sääli), koska ruumis kuuluu egon alaisuuteen ja ego on aina menossa kaikkialle "Minä"-periaatteella. Rakastuminen ja mustasukkaisuus ovat eräänlaista reviirinmerkkausta ja toisen omimista: Miksi makaat MINUN naiseni/mieheni kanssa? Miksi petätä MINUA? MINÄ en ole saanut taas pitkään aikaan.

Rakastelu on puhtaammillaan henkistä molemminpuolista kehitystä, joka esim. tantra ilmentää, mutta pahimmillaan se on pelkkä ruumiintoiminto/vaisto. Ilman tuota vaistoa olisimme kuolleet sukupuuttoon ajat sitten ja kehityskiertomme olisi tyssännyt seinään

Yleensä henkisyys ei vaadi seksin harrastamista, muttei myöskään sen kieltämistä. Kun ihmisruumis alkaa vanhetessaan rapistua ennen kuolemaa, se antaa sijaa enemmän sielun omille haluille. Seksi ei ole välttämättömyys sielulle, mukava lisä vain, mutta ruumis/ego kaipaa myös tuollaista läheisyyttä. Siksi seksin sanotaan paranevan iän myötä, kun oma ego alkaa hiljetä.

Minusta ei ole lainkaan epäsopivaa, etteivätkö vanhat ihmiset saisi harrastaa seksiä, sehän on kaikkien etuoikeus. ^____^ Siitä tässä ei ole ollut kyse (minusta ainakaan), vaan sielun vanhenemisesta, ei ruumiin vanhenemisesta. Nuoressa sieluniässä oleva vanhus saattaa hurjastella kovastikin vielä vanhoilla päivillään, mutta en kiellä sitä seikkaa, etteikä vanhakin sielu halutessaan tuollaiseen voisi ryhtyä (koska meillä on vapaa tahto)

On olemassa vireelejä 80-vuotiaita vanhuksia, mutta myös 20-vuotiaita selibaattinuoria, joita ei seksi voisi vähempää kiinnostaa.

Maskuliinisen ja feminiinisen symbioosin rikkomisesta en ole itse ainakaan puhunut mitään. Jokaisessahan on molemmat puolet ja seksissä mies yleensä antaa naiselle maskuliinista energiaansa ja nainen miehelle feminiinistä energiaansa.
Oma maskuliininen ja feminiininen energia voivat tietysti olla epätasapainossa tai ruumiilliseen sukupuoleen nähden ihan päinvastoin. Tunnen feminiinisiä miehiä ja maskuliinisia naisia.

Käyttäytyminen ja asenne rakasteluun vaihtelee kehitystasostasi.

Aivan! Eniten tämä koskettaa minusta kuitenkin OMAA rakastelua, ei niinkään asennetta välttämättä toisten rakasteluun, joskin ehkä joku kehittyneempi sielu voi nähdä homoseksuaaliset suhteet hirveinä.