Etsit vapautumista siitä, mikä ja mitä olet ollut.
Sillä vain vapautuneena kohtaamattomuudestasi olet riippumaton entisyydestäsi
ollen enää taantumatta menneisyytesi kaiuksi - ja tulevaisuutesi puruluuksi.
Lammas on sitä, että tietää kuuluvansa laumaan, jota ulkopuolisuus kaitsee
ja josta laumastaan voi eksyä ja joutua kadotuksen suihin.
Epätietoisuus sellaisenaan hyväksytyksi kelpaamisesta on tuota "lammastelua".
Susi, karhu ja ilves olivat sinun omistajiasi,
mutta nykyisyydessä voit kääntää heidät vapauttajiksesi.
Ensin sinun pitää sopia siitä, kenelle kuulut
- itsellesi vai muille; egollesi vaiko ehkä yliminällesi...
Ja jos valitsetkin millekään kuulumattomuuden
- sen että omistat itsesi -
sinusta tullaan käymään perimmäinen kamppailu, taistojen taisto.
Karhun valtava upeus ja komeus kiinnitti huomiosi miehisyytesi kutsuun.
Ilves puolestaan tunsi kätkeytymisen salaisuuden ja osasi piiloutua tavoittamattomaksi rakastetuksesi.
Kuitenkin suden liikkuvuus ja kyky kellistää saaliinsa viisautensa hellittämättömyydellä
tuli ja voitti sinut, mutta vain maalitaulukseen.
Kukaan ei näet voi opettaa sinua pidemmälle
kuin opetuksien salakavalaan tietämättömyyteen siitä,
että itse olet se, joka "tiestät"
- tiedostat, tiedonnat ja tiedät.
Eli polunnat kulkusi perille asti.
Sinne, missä jo olet itseydellesi ... se Hyvä Paimen.