Riitta
|
|
« Vastaus #15 : 17.08.2006 08:46:11 » |
|
Ehka Luojan suunitelmiin kuuluukin meille epatietoisille kehittya loytamaan ajattelussamme parantamisen varaa luodaksemme paremman maailman. Uskon syyn ja seurauksen lakiin, mutta tassa keskustelussa oli tarkoitukseni luoda universaaleja mahdollisuuksia kehittymaan siihen nirvaanaan, etta ei olisi esim. enaa nalanhataa, siis ylempaan tasoon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #16 : 17.08.2006 08:49:55 » |
|
Olemme menossa koko ajan kohti parempaa, jolloin sairaudet, nälänhädät ja vastaavat jäisivät historiaan ^_____^
Sanotaan, että saimme kiusaksemme syyn ja seurauksen lain mukaan AIDSin siitä hyvästä, että seksuaalinen kanssakäymisemme oli (ja on paljon edelleen) vain egopohjaisella hurjastelulla, emmekä kunnioita seksuaalienergiaa tarpeeksi.
Vanhat sairaudet häviävät kuitenkin pois sitä mukaa, kun ihmisten henkinen taso nousee ja sairauden mukaan tuoma oppi on mennyt perille.
Toivottavasti pian tulisi aika, jolloin tuollaisia oppitunteja ei enää tarvittaisi...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
härkä-69
Vieras
|
|
« Vastaus #17 : 17.08.2006 09:20:19 » |
|
Mulle on kauhean vaikea hyväksyä ihmisten itsekkyyttä, siis minun on vaikea hyväksyä omaa itsekkyyttäni ja sitä olenkin työstänyt jo monta vuotta. Olen itsekäs ja raadollinen ihminen vaikka pyrin koko ajan kohti parempaa, itseni ja heikkouksieni voittamiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #18 : 17.08.2006 09:34:52 » |
|
Tervettä itsekkyyttä tuleekin olla. Itsekkyyskin on yhtä liikkuva määre kuin hyvä tai paha.
Jokainenhan on täällä ensisijaisesti kasvamassa Itse, mutta kuitenkin niin, että huomoioisimme myös muut eläväiset olennot täällä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #19 : 17.08.2006 10:00:18 » |
|
Tärkeintä on kuunnella sydäntään eikä tarvitse huolehtia siitä, että Jumala rankaisisi yhtään mistään. Rangaistuksia ei ole ja nekin ikävät asiat, joita joudumme kokemaan elämästä toiseen, ovat meidän itsemme aiheuttamia. Jos valitsen ampuvani jonkun hengiltä, otan sen asian hyvitettäväkseni seuraavassa elämässä. Sillä tavoin kyse on valinnoista Suurimmat oppiläksyt ja tapahtumat ovat sielun itsensä omia päätöksiä. Kuoltuamme, siiryttyäemmä Toiselle Tasolle, näemme asiat monisyisemmin kuin maan päällä ollessamme. Esimerkiksi parisuhteet ja perhesuhteet ovat yleensä ennalta sovittuja: meistä kannattaisi olla pari maan päällisessä elämässämme, siinä me oppisimme ja kehittyisimme sieluina paremmin. Sovitut suhteet eivät tietenkään tarkoita sitä, että suhden ylipäätään onnistuisi tai se kestäisi pitkään. Suhteesta voi tietysti myös kieltäytyä, onhan meillä vapaa tahto ohjailla elämäämme. Näen tuon omien valintojen vaikutuksen elämään niin, että jos on ennen syntymäänsä päättänyt, että sielullisesti minulle olisi parasta olla lääkäri ei maan päällä pääsekään taideopintoihin. Itselleni nostetaan ainakin heti seinä vastaan, jos olen menossa sielullisen suunnitelmieni vastavirtaan. Haluaisin kovasti itse taiteilijaksi, koska taide on niin sydäntä lähellä, mutta joka kerran, kun haen taideopintoihin tai saan tilaisuuden tehdä kuvitusta työjuttuna, asia kaatuu kuin salaman iskemänä. Vastaavasti taas ajaudun melkein tahtomattani aina viestinnän töihin. Elämällä on tapana antaa tuollaisia pikku vinkkejä juuri sen sydämen äänen mukaan siitä, minne päin kannattaisi mennä. Ääntä ei tietenkään tarvitse kuunnella, jos ei halua, mutta onhan se suositeltavaa Elämä on vähän kuin suuri tie, jota pitkin kävelet. Edessäsi leijuu kirkas valo (sydämesi ääni), joka näyttää sinulle sen tien, joka on sinulle paras. Välillä eteesi tulee risteyksiä ja jäät miettimään, kumpaan seuraavaksi. Valo voi näyttää, että kannattaisi mennä oikealle, mutta jos haluat mennäkin vasemmalle, valo ei estele sinua, vaan seuraa perässäsi. Vasen tie on varmasti hankalampi, vie vähän väärään suuntaan tai eksyttää sinut niin, että joudut palaamaan takaisin sinne, mistä käännyt vasemmalle, mutta sait kuitenkin uusia kokemuksia. Välillä ei tarvitse kääntyä minnekään, vaan jatkaa matkaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riitta
|
|
« Vastaus #20 : 17.08.2006 11:40:53 » |
|
Hyva Arrimurri Juuri sita ajan takaa, etta omatuntomme antaa myos mahdollisuuden muuttaa tata maailmaa, ettemme itse seuraavalla kerralla nae esim. nalanhataa, muuttaa tasoa. Uskon, etta omatuntomme(jos se on kehittynyt) voi pystya muuttamaan syyn ja seurauksen lakia, ainakin jonkin verran.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mio
|
|
« Vastaus #21 : 17.08.2006 13:33:00 » |
|
Paha on sitä mitä emme rakasta ja hyväksy
Näin erotamme jotain itseemme kuulumattomaksi uhkakuvaksi synnyttäen ristiriitasointujen torjuvan liikehdinnän a´la ego
Rakkaus yhdistää sisälleen kaiken sillä se on yksi joka on kaikki
|
|
|
tallennettu
|
The clay of reality is molded in dreams
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #22 : 17.08.2006 16:07:17 » |
|
Nalkainen lapsi kuolee kun kukaan ei auta- han on valinnut karsimyksen tien tassa maailmassa??? Meidan on helppo luoda tammoinen ajatus, ehka helpottaaksemme omaa voimattomuuttamme, mutta oliko tama Luojan alkuperainen ajatus todella???
Entäpä jos se nälkäinen lapsi on osana jotakin suurta näyttöä, siis tarkoituksena näyttää tämän maan tila ja se kuinka 'ihmisen ego' huonosti hoitaa planeettaansa. Joskus ajattelin, että Hitlerinkin toinen puoli voisi olla juuri jonkinlaisena sanansaattajana maailman tilasta, herätteenä. Ja heräsiväthän ihmiset oikein kunnolla. Siis oliko hän todella paha?!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #23 : 17.08.2006 16:09:29 » |
|
Niin, miksi olemme täällä? Miksi avaruudessa kulkee auringon ympäri planeetta nimeltä Maa, jolla kulkee epätietoisia ihmisiä kaiken tarkoituksesta?
Joskus muistan lukeneeni 'Keskusteluja Jumalan kanssa' -teoksista ajatuksen tähän, että koska jumaluus henkenä ei voi kokea materian kautta elämää, hän loi siihen ihmisen, jotta hän kokisi senkin. Vähän karrikoituneena tosin!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #24 : 17.08.2006 16:12:49 » |
|
Olemme menossa koko ajan kohti parempaa, jolloin sairaudet, nälänhädät ja vastaavat jäisivät historiaan ^_____^
Sanotaan, että saimme kiusaksemme syyn ja seurauksen lain mukaan AIDSin siitä hyvästä, että seksuaalinen kanssakäymisemme oli (ja on paljon edelleen) vain egopohjaisella hurjastelulla, emmekä kunnioita seksuaalienergiaa tarpeeksi.
Vanhat sairaudet häviävät kuitenkin pois sitä mukaa, kun ihmisten henkinen taso nousee ja sairauden mukaan tuoma oppi on mennyt perille.
Toivottavasti pian tulisi aika, jolloin tuollaisia oppitunteja ei enää tarvittaisi...
Just luin Oshon kirjan 'Tantra, seksuaalisuus ja spirituaalisuus'. Siinä korostettiin samaa asiaa, jonka tuot julki. Emme edes osaa seksiä, emme osaa puhua siitä, siitä ei keskustella tarpeeksi ja käytämme aivan väärin seksuaalienergiaamme. Sanoo Osho! Jotkut asiat kuulostivat aivan järjellisiltä. Tai minä hyväksyin ne.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #25 : 17.08.2006 16:14:59 » |
|
Mulle on kauhean vaikea hyväksyä ihmisten itsekkyyttä, siis minun on vaikea hyväksyä omaa itsekkyyttäni ja sitä olenkin työstänyt jo monta vuotta. Olen itsekäs ja raadollinen ihminen vaikka pyrin koko ajan kohti parempaa, itseni ja heikkouksieni voittamiseen.
Miksi pelkäämme itsekkyyttä? Siitä on tullut käsite, jota usein väärin kohdellaan, kuten esim. myös sanaa narssistisuus. Näissäkin on olemassa ääripäät. Keskitiellä kulkiessä sekä itsekkyyden seppele että narssistisuuden ylväs ryhti, niin hyvä tulee!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #26 : 17.08.2006 16:18:59 » |
|
Toivottavasti kukaan ei tämän takia rupea minua vihaamaan... tai säälimään Minua kammottaa se ajatuksena, että kaikki tapahtuisi, koska niin kuuluukin tapahtua. Uskon siihen, että kaikki on enemmänkin sattumaa ja voimme tietyissä rajoissa vaikuttaa asioiden kulkuun ja erityisesti siihen millaisia ihmisinä olemme. Jos ajattelisin edellämainitsemallanne tavalla, niin kokisin, ettei millään lopulta olisi merkitystä ja olemassaoloni olisi täysin turhaa. Silloinhan en olisi vastuussa mistään omista teoistanikaan, sillä toisessa elämässä voisin sovittaa tekoni ja jos tämä elämä ei kerran miellytä, niin sittenhän sitä voisi jo huoletta siirtyä seuraavaan. Ehkä se ajatus tekee elämästä joillekin helpompaa, mutta itse koen sen ahdistavana, kun en koe kuolemaa pelottavana, vaan elämän. Koska uskon eläväni vain tämän kerran, niin yritän kohdella kanssaihmisiäni ihmisarvoisesti ja toimia periaatteideni sekä kunniakäsitysteni mukaan. Ei se tarkoita kuitenkaan että näkemykseni olisi oikea tai totuus, mutta se on sitä minulle ja varmasti hioutuu ajan myötä täsmällisemmäksi. Luotan enemmän siihen, mitä sydän eri tilanteissa sanoo ja vaikutankin varmasti monista ristiriitaiselta ihmiseltä. Minusta on aina ollut hassua, kun sanotaan että jumala rankaisee kun ei usko. Eikö se olisi epäaitoa uskoa, jos muiden mieliksi uskoisin eri tavalla ja paha teko itseäni kohtaan uskotella että uskomukseni olisi huonompi kuin jonkun toisen? Silloinhan valehtelisin itselleni ja muille. Yhtä paha olisi sekin, jos väheksyisin sitä mikä toiselle on oikein tai hänen totuutensa. Mikä tahansa usko on hyvää, kun välitetään kanssaihmisistä. välillä vain tuntuu että uskontoja käytetään tekosyynä lyömäaseina ja oikeutetaan pahoja tekoja sillä, että tulkitaan niiden sanoma ainoaksi totuudeksi. Uskoakseni kukaan elävä ei koskaan tule tietämään mikä se totuus lopulta on ja miksi pitäisikään? Rakkaus ja kunnioitus riittänee. Ja jos joku taas kerran täälläkin kokee, että puolestani rukoileminen on aiheellista, niin en pahastu jos omaa uskoaan noudattaa. Se on tavallaan aika herttaista ja kunnioitettavakin asia. Meni taas kai pahasti aiheen ohi, mutta haitanneeko tuo, kun kerrankin tulee ajatuksenvirtaa ja uskaltaa tuoda tällaisiakin ajatuksia esiin. Olen pahoillani, jos joku tämän kokee loukkaavana, se ei ollut tarkoitukseni. Yritän opetella rohkeammaksi ja hyväksyä sen, etten voi miellyttää kaikkia ja elää muiden toiveiden mukaisesti ja tulla onnelliseksi sillä tavoin. Tärkeintä on kuunnella sydäntään. Minä en ainakaan vihaa tai sääli sinua. Kunnioitan ja tunnen iloa aina kun toinen ihminen uskaltaa ja osaa ilmaista olemustaan, ajatuksiaan, tuntojaan. Joku on joskus sanonut, 'sana tai puhe on tärkein' (Olikohan se yhdessä vanhassa legendassa jossa etsittiin valoa, joka ei ollutkaan se tärkein!) Meillä kun on sellainen KYKY! Kiitos Ärrimurri! Toivottavasti osaat kehrätäkin...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #27 : 17.08.2006 16:35:19 » |
|
Kiitos Ärrimurri! Toivottavasti osaat kehrätäkin...
Meni yli ymmärryksen, mut se nyt on aika tavallista mun tapauksessa Tiedän, että mun nimimerkki on ehkä joistain provosoiva ja harhaanjohtava, mutta liian pitkä juttu selittää tässä yhteydessä mistä se tulee. Voi paha! Minä kun luulin että tuo on kissan nimi! Anteeksi kovasti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #28 : 18.08.2006 09:42:23 » |
|
Joskus muistan lukeneeni 'Keskusteluja Jumalan kanssa' -teoksista ajatuksen tähän, että koska jumaluus henkenä ei voi kokea materian kautta elämää, hän loi siihen ihmisen, jotta hän kokisi senkin. Vähän karrikoituneena tosin Tämä sama asia tulee esille myös kirjassa Elämän Kukan Salaisuus 1. Se on vähän "tieteellisemmin" kirjoitettu ja selitetty kuin Keskusteluja Jumalan kanssa. Suosittelen tutustumaan tuohon, jos onnistutte saamaan sen käsiinne. Ainakin täällä se on AINA lainassa ja varauksia on kymmeniä! Kakkososakin on Elämän Kukan Salaisuuteen saatavilla, mutta itse en ole tuon suosion vuoksi onnistunut sitä vielä käsiini samaan, Oshoa en olekaan koskaan lukenut, enkä muista ihan tarkalleen mistä kirjasesta tuon AIDSin jutun lukasin, mutta se kuulosti kyllä omassa sydämessä aivan oikealle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
härkä-69
Vieras
|
|
« Vastaus #29 : 18.08.2006 13:20:50 » |
|
Mulla on juuri lainassa Elämän kukan salaisuus 1 ja 2, ne tupsahtivat silmiini kirjastossa. Aika paljon hyvää juttua niissä tuntuu olevan, vaikka ihan kaikkea en vielä ymmärräkään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|