seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Tuli sellainen ajatus, että tuleehan niitä tyyppejä jos todella niitä välttämättä haluaa rakastaa. Itsekin kun lueskelen mieslistaani, niin kai niitä sitten rakastaa niin kauan kuin ne itseä, mutta ne yleensä lähtee käveleen tai toki ne potkii pellolle, kun käytös alkaa mennä päin seiniä. Tuleehan aina joku, luonnossa tyhjiöt täyttyy.  :

Se pitäisi vielä takoa päähänsä, että kaiken ohimenevyys on ok. Että ihmiset on variaatioita siitä alkusielusta, ja on kiva kokea eri variaatiot. Kun joku juttu on nähty, se on nähty, kuka nyt sitten oli tärkein, who knows. Jotenkin että kaikki palvelee tietyn ajan tiettyä tarvetta, ja sitten ihmiset irtoilee toisistaan ja löytää muuta. Sinun exäsi voi olla minun seuraavani ja vice versa. 

Oliko tämä nyt tunteetonta vai rakastavaa`? 

[valonkantaja]

Juuri tuota minä haen... Ettei kestolla merkitystä, vaan tarkoituksella. Rakkauden olemus on vapaus; rakkautta ei voi omistaa, eikä rakkaudelta voi vaatia... Nyt minä painiskelen juuri sen asian kanssa. Ajatus johon teen nyt kypsymisprosessia on että minä en tarvitse häntä rakastaakseni. Ja hänen ei tarvitse rakastaa minua.

Ole hyvä GS, hän on nyt sitten vaikka sinun... Saanko mä vaihtariksi vaikka sen sun lapses isän? :

[^^Queen Nefertiti^^]

Heh, en halua sitä jos on yhtä kehittymätön kuin exäni. Oma ex avikseni on jo toisen kanssa leikkimässä uuden ipanan isää. Mutta se mitä tässä puhutaan "tarkoituksista" - melkein sanoisin että ainoa "tarkoitus" on kokea rakastamista, muista tarkoituksista en tiedä. Älä syydä miehelle jos ei ansaitse. Grr.. 

No se siitä kuka sanoi että rakastamisessa on mitään järkeä.  Tää oli hauska mutta näin ei koskaan käy:

September 10, 2006
This is one occasion when love may make you overreact because you won't be expecting what you get on your plate today. Anything could happen. Someone from the past may turn up having changed dramatically, enough in itself to give you a shock. You get a second shock when they tell you they want you back - but just stay cool.

Allaoleva oli parempi, kun se jeeppikin tuli taas mieleen (töitä, matkailua ja suhteet vikana listalla, alan kuulostaa exältäni):

The vibrations of the day will be speaking of escape and long departures. This may seem contradictory during this period of intense activity, but you will be feeling a strong desire for anything that is exotic and discovering new horizons. You will have to finish up some work that you have already started before making your dreams of traveling concrete. Indeed, you should clarify your current professional situation and show yourself to be precise and clear with your family and friends. There is a certain amount of fragility in your love relationships and you won't be able to help trying to fix things in this area.     
      
Suomeksi:

Jousimies

Syyskuun aikana Aurinko ja Pluto ajautuvat neliöasemaan. Siksi joudut perehtymään syvällisiin asioihin elämässäsi ja miettimään eri osa-alueiden merkitystä itsellesi. Yllättävät tapahtumat havahduttavat sinut huomaamaan, että itsestäänselvyyksiä ei ole olemassa. Tärkeinä pitämiäsi asioita poistuu yllättäen elämästäsi ja hetkellinen tyhjyys herättää paniikin poikasen. Mitään todellista pelon aihetta ei tietenkään ole olemassa, sillä yksikään asia ei pysähdy sinuun tai minuun. Kaikki on jatkuvassa muutoksen tilassa. Riippuvuuksien poistuessa jotain suurempaa tulee aina esille.

*Sinähän olet nousujoukkari. Joskus harvoin ajattelen sitä ekaa exää kun luen joukkareista..

[Valonkantaja]

Voisinko välillä olla selkeä ja järkevä?
Ymmärtäisinkö ettet ole ystävällinen,
käsittäisinkö että kuristat,
tajuaisinko miten tukahdutat
itsetuntoni rippeet iloisesti irti?

Vai jatkanko peliä kanssasi?
Kumpi jaksaa kauemmin olla tunteeton paskianen?
Kumpi saa toisen itkemään ”miksi et rakasta minua”?
Kumpi kääntää ylpeänä selkänsä ja sanoo
mehän sovimme, hauska on hauskaa
ja se on meitä varten?

Sinä kutsut rakkautta muijien keksimäksi illuusioksi.
Miksi silittelit minua kun luulit että nukuin?
Sanoit että olet ihastunut ja heti sen perään, että se on perseestä?
Minähän en sinuun takerru, älä luulekaan.
Voin olla vaikka viikon soittamatta.

Luuletko tämän johtavan johonkin,
vai onko tämä vain leikkiä?
Ei minuun satu – olen tottunut särkemään sydämeni.
Siksi on kai ihan sama
vaikka myöntäisinkin;

muijien keksimä illuusio tuntuu nyt aika todelliselta.


Voi huokauksien huokaus! Tuli aika nostalginen olo, kun löysin ton "runon" minkä kirjotin joskus kesällä, sitä aikaa elettiin mr. Urakoitsijan kanssa että ei vielä hempeilty muuta kuin vahingossa ja oltiin vähän ihmeissämme, että ollaanko me nyt sittenkin oikeesti tosissamme vai ei.. Pian ton runon kirjotettuani mä sanoin miehelle että rakastan.. Ja pian hän sanoi saman minulle... Ja sitten vähän niinkuin seurusteltiin ja meillä oli oikein kivaa ja hempeetä..

Mutta se vaan ei ollu tarkoitettu. Silti muistelen sitä lämmöllä, oli ihanaa olla sen pienen hetken ajan jonkun kanssa toimivassa symbioosissa. Oli se niin ihmeellistä, miten se muuttui yhtäkkiä siitä paskiaisesta oikeaksi ihmiseksi ihan vaan rakkauden voimalla....

[Tiigris]

Hahhah.. En muistanut että olen mister Urakoitsijasta alottanut ihan ketjunkin....
No tän kun luki niin muistui mieleen, että ne ajat ei olleet herkkua.

Mutta kaikki on kääntynyt päälaelleen! Tosiaan, hän jätti sen exänsä noin puolen vuoden päästä kun olivat palanneet yhteen. Minä taasen seurustelin toisen kanssa. Mutta pidimme yhteyttä, soittelimme ja tekstailimme kaksi vuotta. Olin alkuun hänelle vihainen kaikesta, mutta annoin anteeksi. Hän kuitenkin osoitti olevansa pahoillaan ja käyttäytyi paljon kypsemmin, usein sanoikin että veti vain jotain ihme roolia, etten rakastuisi häneen liikaa, koska hänkään ei saisi rakastua..

Noh, en tiedä miksi silloin emme saaneet rakastua, kuka sen määritti?

Minulta meni kuitenkin jalat alta niin pahasti tuon miehen takia.

Nyt sitten erosin exästäni tämän vuoden maaliskuussa, niin mister Urakoitsija alkoi sitten mun parin kuukauden suremisen jälkeen puhua niistä ajatuksistaan ja tunteistaan, mitkä ovat olleet koko ajan tuon yhden kesän jälkeen. Että olisko nyt sitten aika, että oltaisiin vihdoinkin yhdessä..

Olimme kesällä viikon yhdessä ja kieltämättä se on ehkä tämän vuoden yksi ihanimmista asioista. Sitten päätin vain että ei. Tämän jälkeen olemme kaksi kertaa miettineet asiaa uudelleen ja taas eilen...
Hän piirittää ja mä en osaa sanoa lopullista ei:tä. Tämä on kummallista.
Rakastan paljon, mutta ........ Mikähän tämän kaiken tarkoitus on? 

Ja jos kirjoittelen tähän ketjuun vielä viiden vuoden päästä, niin menen sitten vaikka suosista naimisiin hänen kanssaan.......

[T-H]

Voih! Mä voisin oitis mennä pussauskoppiin, JOS sellainen sopiva, ihana mies ois kaapattavaksi