seuraava »

[valonkantaja]

Perhana sentään minä ketään heitteille jättänyt...

Yritin kyllä viikko sitten jättää, mutta mies sanoi että älä nyt hulluja puhu, otetaan ihan iisisti tämä juttu ja leikitään aikuisia. Siihen minä et okei, ehkä hätiköin. Ja nyt sitten itse dumppaa mut... Taitaa olla aika tärkeetä et kuka jättää ja kenet. Ettei vaan ego kärsi...

[Lari]

Hihi 

Seku kiusaan vaan vähän 

Kuuntelin äsken koneelta sitä hassua laulua mistä tulee hyvä fiilis. Se on ollut jossain aikaisemmin esilla.

"titita titutu
tiipatitituuuu,
tututu tututu tututu
tututuuu
tututitituuuuu
ahahah!!!!"
Toi on tosi hauska ku äänet tulee kans

[^^Queen Nefertiti^^]

Syvällisessä tai pintasuhteessa, sama näkyy olevan tärkeää, että kuka jättää suhteen. Mietin vieläkin miten paljon minulla ja exällä olisi menneistä elämistä lähtevää sielun rakkautta, ellei se olis syntymähullu. Siinä mielessä parempi ettei jatkettu, mutta itse ainakin tiedän että se on joko viha tai rakkaus hänen kanssaan. Ei ole oikein muita mahiksia, tietty henkisellä tasolla pitää antaa anteeksi. Kaiken antais anteeksi paitti ihmisen muutoksen ihan erilaiseksi, mutta kun sillekään ei mitään voi. Harmi ettei ole tullut uutta sielunkumppania. En tiedä miksi.

[^^Queen Nefertiti^^]

Tai sitten.. riippuu miten sielunkumppani määritellään.. hmm.. taisin löytää hieman niitä poikapiirejä joissa hengailla.. ei tästä tarkemmin.. luulin ettei heitä olis..

[valonkantaja]

Me oltiin niin paljon enemmän, kuin mitä me aiottiin olla.
Ja me itse nähtiin se kaikista viimeisenä, muut olivat huomanneet ajat sitten.

Kuinka niin kaipaankaan sitä pinnallista hengailua, ajan tappamista poikien kanssa.
Poltettiin tupakkaa ja puhuttiin kevyitä juttuja.
Mitä kauemmin istuttiin pihalla, sitä syvällisemmiksi jutut menivät.
Ja kun aluksi et kiinnittänyt minuun mitään huomiota
loppuillasta et katsonut muualle kuin syvälle silmiini.

Päästät sen kaiken menemään
koska pelkäät sitä, miten syvältä se kaikki sinua koskettaa.
Palaat naisen luo, joka on sinulle "ihan sama"
koska se on turvallisempaa.

mitä minä sille voin, en kai mitään, enkä edes tiedä haluanko,
sillä loppujen lopuksi tuo sinun pelisi vain satuttaa minua.

Haikee olo.

[valonkantaja]

Life hurts like hell and then you die..haha....

Joskus on hyvä nauraa itselleen.

Nyt loppu surkee märehtiminen, se ei ole yhtään mistään kotoisin. Lähdenpä tästä yötöihin taas. Toivottavasti siellä on tekemistä, ettei jää aikaa haaveiluun...

[Oikku67]

Haikee olo.

(http://www.cosgan.de/images/midi/liebe/a060.gif)

Lähdenpä tästä yötöihin taas. Toivottavasti siellä on tekemistä, ettei jää aikaa haaveiluun...

(http://www.postsmile.com/img/emotions/193.gif) Jaksuja töihin..

[^^Queen Nefertiti^^]

valonkantaja, aina tulee uusi ja päivä uusi. Itse olen niin kyllästynyt nyt näiden syvällisten sielusuhteiden kulkuun etten jaksa kaivata tai haikailla. Ihmisiä on ihan kiva tavata mutta paras pitää pinnallisena vaan. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, mikä ketäkin taas vahingossa koskettaa.

Ainahan sellaiset törmää jotka on törmätäkseen. Veikkaisin että se on 80-20% naisten eduksi, ketkä Uskaltavat sen kokea. Sielunkumppanit siis. En oikeastaan enää kuvittele voivani tavatakaan siis rakastaa henkilöitä, joiden kanssa ei tulisi joku sielunyhteys, koska samanlaiset vetää toisiaan puoleensa. Puhuuko se jätkä sinulle vaikka ei olis seksiä? Itse en viitsi puhua edelliselle, kun se ei mitään muuta osaa sanoa kuin "mentiinkö me liian pitkälle", pelkuri.

Aina jostain muualta on sitten kuvakulmaan syöksynyt uusi, sinullahan on mahiksia, minulla on mahiksia, kenen antaa koskettaa, kenen antaa merkitä? Muistan kun piti alkaa päästä exästä irti, ja menin sinne konserttiin viime vuonna, niin ei tarvinnut kuin söpöin kaveri ottaa päältä (ja sielläkin oli myös porukkaa joista en pitänyt, koska ei ollut mitään herkkyyttä heissä). Valinnanvaraa on - olemme vieläkin yhteydessä ja hänelle ei viitsi suuttua, pidetään ystävyys, kukaan ei loukkaa ketään todella, eikä lupaa mitään turhia.

Minulle on 2 ehdottanut seurustelua exän jälkeen mutta ei kiinnosta..

[valonkantaja]

Kiitti Willow...

GS,
No puhuuhan hän minulle... Ei tää juttu oo pitkään aikaan pyörinyt seksin ympärillä...

Tosin nyt ei paljon puhuta. En tiedä muuta kuin sen mitä hänen kaverinsa on kertonut minulle... On kai palaamassa exänsä kanssa yhteen. Vaikka sanoi mulle joskus että olen sata kertaa fiksumpi ja hauskempaa seuraa kuin tuo tyttö. Olivat 3v. yhdessä, ei kai vain enää osaa olla ilman. Vaakamaista päättämättömyyttä tämä tällainen. nyt ei ole enää soitellut mulle, enkä minäkään sitten hänelle. Epäilen että se nyt yrittää uskotella itselleen että mä en merkitse mitään, jotta hän sais taas hommat kuntoon tybykkänsä kanssa. Onnea vaan tulevaisuuden onnellisimmalle suhteelle.

En ole missään vaiheessa ikinä kommentoinut hänelle mitään exästään. Vähän raivostuttaa se tosiasia, että sitten kun sanon (aion vielä sanoa) hänelle suoraan, että ei se nainen tee häntä onnelliseks että toi on ihan typerää takertumista, niin hän tietty ottaa sen sillä tavalla et "jätä se ja ota mut!!!"... En haluis ruokkia ton narsistin egoa enää yhtään. Kun en mä häntä mun omakseni halua. En vaa halua että noin hyvä tyyppi junnaa tollasessa turhassa suhteessa.

En minä kaipaa seksiä... Enkä parisuhdetta... Kaipaan juttuseuraa, ystävyyttä, läheisyyttä.

[^^Queen Nefertiti^^]

Joo no sepäs todella kannattaakin, alkaa vääntää exästä ystävää (varsinkin jos se on narsisti). Miehet haluaa aina seksiä ja jos se joka antaa seksiä, siis exänsä, estää kenties olemasta ystävä kanssasi, kuten minulla, niin arvaa kumpi suhde menee miehen päässä etusijalle (ja miehet päättää kyllä ihan itte kenen kanssa ovat ja jos jättävät, se on eräiden mielestä ok koska heillä on aina siihen oikeus). Minun oli täysin turha puhua ystävyyden tärkeydestä omalle exälleni (viimeinen selitys ei mennyt läpi, i.e "meinasin soittaa sulle just tänä iltana, luulin ettet ole kaupungissa": mistähän olisimme tapaamisessa puhuneet, kenties hänen tärkeyksistäänkö). Itse olen nousuvaaka ja sanon vaan että noususkorpparin kanssa en olis jaksanut enää kauan pelleillä. En vois kuvitellakaan että hänellä olisi "oikea, tasapainoinen suhde" varmaan taas joku komenneltava 20v--(ikävä ajatella miten monta naista tämä tyyppi satuttaa ja luuli että hänellä on joku oikeus ystävyyteeni?)

Sulla on muuten yv. 

Tai voithan kattoa osaako se olla ystävä?  Harmi että tää meni näin, pidätkö taukoa suhteista?

[härkä-69]

Rakkaus ei koskaan katoa. Valonkantaja, voitte saada uuden tilaisuuden ja saattekin jos niin on tarkoitus. Sillävälin voisit enemmän nyt keskittyä itseesi ja miettiä omaa osuuttasi suhteissa. Minulle tuli näkemys, että sinun tulisi kasvaa suhteessa ja löytää oma todellinen voimasi siinä. Kannattaisi varsinkin miettiä omia pelkojaan, mitä pelkää eniten, jos antautuu rakkaudelle.

Love is 

[valonkantaja]

Sininen enkeli... Kiitos kommentistasi. En ole 14-vuotiaasta tähän päivään asti ollut näin pitkää aikaa sinkkuna kuin nyt tämä 8kk. Olen siis seurustellut aina. Aina on tullut heti uusi. Ja miksi? Siksi että koen että tarvitsen suhteen, se antaa minulle hirveästi voimaa. Pystyn rakastamaan miestä niin paljon, että en näinä sinkkukausina edes tajua että minuun mahtuu niin paljon rakkautta. Ja se kun voi rakastaa, niin sitten rakastaa itseänsäkin ja pääsee elämässä eteenpäin. Elän siis tavallaan miehen kautta, mutta en ole ikinä kokenut sitä mitenkään pahana. 

Minulla on suuri tarve pitää huolta. Kun rakastan miestä, muutun hänen nöyräksi palvelijakseen. Se ei ole minun osaltani alistumista, koska en tee sitä siinä pelossa että menettäisin hänet jos en niin tekisi, vaan haluan vain tehdä hänen elämänsä täydelliseksi, koska rakastan niin paljon. Ja loppujen lopuksi tulemme siihen, että suurin pelkoni taitaakin olla se, että en tiedä osaanko oikeasti rakastaa. Osaan vain pitää huolta...

 

En minä tiedä mitä puhun. Toi kaikki tuli vaan yhtäkkiä mieleen ja nyt tulikin sitten sekava olo. Osaanko rakastaa, mitä on rakkaus..??!! Koska välillä ei tunnu yhtään miltään. Tyrmäävän välinpitämättömältä. Olenko oikeasti sellainen vai olenko vain niin hyvin oppinut tukahduttamaan kaiken, että en edes itse sitä tajua. What?

[^^Queen Nefertiti^^]

Etkös sinä ole miesten unelma sitten? Nöyrin palvelijanne? Tuollaisen luulisi miellyttävän ainakin skorppareita? Hanki Pluto-mies!  Ehkei Neitsyt saanut tarpeeksi sitä mitä haluaa, jos maamerkki on niin aineessa kiinni.

Niin ja valonkantaja taidat käsitellä sitä dilemmaa että riittäiskö ystävien ja ihmiskunnan rakastaminen vai pitääkö aina todella olla mies. En ole aina seurustellut, aloitin vakavatkin suhteet aika myöhään, mutta nyt pitkän kokemuksen jälkeen - miten se 15 v tuntuukin niin pitkältä - tiesin että menisi kauan yksinelossa, ilman oikeaa suhdetta. En ala taas antaa, huolehtia ja rakastaa saamatta samaa takaisin. Tuhlausta. Jumaluus tuhlaa meihin, mutta miehet vois ryhdistäytyä.

[härkä-69]

Minulla on suuri tarve pitää huolta. Kun rakastan miestä, muutun hänen nöyräksi palvelijakseen. Se ei ole minun osaltani alistumista, koska en tee sitä siinä pelossa että menettäisin hänet jos en niin tekisi, vaan haluan vain tehdä hänen elämänsä täydelliseksi, koska rakastan niin paljon. Ja loppujen lopuksi tulemme siihen, että suurin pelkoni taitaakin olla se, että en tiedä osaanko oikeasti rakastaa. Osaan vain pitää huolta...

 

En minä tiedä mitä puhun. Toi kaikki tuli vaan yhtäkkiä mieleen ja nyt tulikin sitten sekava olo. Osaanko rakastaa, mitä on rakkaus..??!! Koska välillä ei tunnu yhtään miltään. Tyrmäävän välinpitämättömältä. Olenko oikeasti sellainen vai olenko vain niin hyvin oppinut tukahduttamaan kaiken, että en edes itse sitä tajua. What?

Ymmärrän 

[valonkantaja]

Nyt mun on pakko tunnustaa jotakin, mitä en ole halunnut tunnustaa, koska tää vetäsee nyt maton koko systeemin uskottavuuden alta...

Soitin tuossa joskus heinäkuun puolivälissä ennustajalle ja kyselin vähän tästä suhteesta ja tästä miehestä. Hän sanoi että mies on mua nuorempi henkisellä tasolla ja hänellä on turhan suuret luulot itsestään. Hän sanoi myöskin, että tulen vielä huomaamaan miehessä puolen, joka ei miellytä minua yhtään. Hän ei ole elämäni mies, mutta jotain opittavaa meillä toisiltamme on. Ja on lähinnä minun järkiin tulemisesta kiinni, koska tämä suhde loppuu, koska mies voi kääntää kelkkansa vaikka 50 kertaa jos niin tahtoo.

Tämä sama ennustaja aiemmin kertoi että pääsen opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja hän tiesi että minun ja exäni suhde tulee päättymään, mutta tulemme olemaan todella läheiset koko elämiemme ajan. Hän kertoi että mulla on nyt parin vuoden kausi, että ihastun jatkuvasti uusiin ja löydän sen elämäni miehen jotenkin töiden kautta joskus hieman vanhempana.

Yleensäkin kaikki, mitä hän sanoi menneisyydestäni ja nykyisyydestäni meni nappiin, niin miksei siis tulevakin.

Miksi siis vielä jollakin tasolla vielä haaveilen tuosta luuserista? Koska olen niin pirun tyhmä.... Ei vaan. Kai tää nyt oikeestikin oli tässä.

Pluto-mies, ei ikinä..! Mä en sitten kestä sitä mustavalkoista asennetta ja piikittelyä, puhumattakaan mustasukkaisuudesta... Menee kylmät väreet....

Kyllähän mä aika lailla unelmanainen olen, mutta ei mulle nyt ihan kuka tahansa passattavaksi kelpaa vaikka ressukat tuossa ovella jonottavatkin......