Mua kanssa pöyristytti tuo dokumentti, että lapsen päähän alettiin laittaa ko.laisia ajatuksia jo lapsena.
Itse lapsena olin eriainen, herkkä ja koin asioita.
Mummini opetti minulle uskonnollisen vakaumuksen,sekä kertoi kuinka suvussamme nuo kokemukseni ja heidän kokemuksensa olivat sukuperintöä.
Se tavallaan lohdutti,etten ollut erilainen.
Mutta sain kasvaa rauhassa,turhalta hössötykseltä.
Oivaltaa ja kokea asioita rauhassa aikuisena.
Nykyään nuo asiat ovat elämässäni rinnakkaiseloa,osa elämää.
Tiedän että osa lapsistani on herkkiä,ja todennäköisesti perinyt minulta ko.asian.
Äitinä en siihen kiinnitä huomioita,tarkkailen sivulta..
Annan lasteni kasvaa lapsina,en tyrkytä heille ajatuksiani.
Isompana voin sitten asiasta puhuakkin,kuten vanhimmalle tyttärelleeni olenkin puhunut.
Eli lasten tulee saada kasvaa rauhassa,kehittyä ajallaan ja tavallaan..
Uskon itsekkin olevani henkisesti muualta,koska huomaan maan elämän olevan liian riitaista,kiireistä,ja agressiivistä haluamaani/kaipaamaani elämäntapaani nähden..