Kun ei nyt enää löydy motivaatiota sen syvällisemmin ja perusteellisemmin analysoida
ja syntetisoida tätä aihepiiriä, todettakoon vain että kenties karmayoga eli Toiminnan
jooga on sitä "a-karmempaa", mitä enemmän ihmisen toiminta muistuttaa vaikkapa puiden toimintaa.
Muiden muassa siksi että ihmisellä on viisi aistia jotka antavat tsäänssin eri kliffoihin
kokemuksiin, joskin myös äärimmäisen tuskallisiin, ihmisen Todellinen Itse harhautuu
samaistumaan mm. kokemuksiin muistoihin ja karman hedelmiin (karma-phala) -
vaikkapa punaiseen Ferrariin tai keltaiseen Lamborghiniin - ja nuo kokemukset ja muistot mahdollistavaan
entiteettin eli ns. fyysiseen, lihalliseen roppaan?
Kasveilla ei tiettävästi ole yleensä mitään ihmisen viittä tai kuutta aistia mahdollistavaa
hermoston kaltaista systeemiä, joten ne vain toimivat (mm. kasvavat ja lisääntyvät) eikä niiden toiminta eli karma
voine tuottaa samalla tavalla niiden Itseä aikaan ja paikkaa kahlitsevaa "hyvää" tai
"pahaa" karmaa? Toisin sanoen, niiden karma on neutraalia, kuten (valaistuneen) yogin karma
on ei-valkoista (a-shukla), ei-mustaa (a-kRSNa).
Lisättäköön vielä että ilmeisesti karmajoogassa toiminnan sisällöllä ei sinänsä ole juuri mitään merkitystä.
Täytyy vain hiffata se että Itse ei toimi, vaan Luonnosta (prakRti) syntyneet kolme guNaa funkkaavat keskenään!
Anekdootti zenbuddhalaisesta luostarista käynee esimerkiksi: kun munkit kiistelivät siitä kummalle luostarin
siivelle kissa kuuluu, apottia vastaava tyyppi otti miekan ja leikkasi kissan kahtia, että kummallekkin riittäisi
kissaa!