Mikä jäi saamatta?Jäin oikein miettimään,ja nyt tuntuu,että kaikkea olen saanut yltäkylläisesti!
Melko tasapuolisestikin,ehkä silti tuota draamaa enemmän.
Kuten useat täällä ovat kokeneet,myös omat vanhempani ovat jo siirtyneet verhon toiselle puolen,mutta ennen tuntemani katkeruus ja suru ovat jääneet taakse.Olen kokenut myös usean nuoren ihmisen kuoleman,läheisten,jotka ovat koskettaneet syvästi,ja ovat silloin tuntuneet epäoikeudenmukaisilta.
Näistä ja muista vaikeimmista kokemuksista,olen kyllä mielestäni oppinut enemmän kuin jäänyt suremaan.Aikaa tähän on kyllä mennyt ja kulunut kesä on opettanut vielä enemmän.
En enää ajattele,että kukaan täältä lähtee liian aikaisin,ja minulle he oikeastaan ovat silti kaikki läsnä yhä.
Kaikesta esim.materiaalisesta runsaudesta,mitä myös ajoittain olen saanut,ei oikeastaan ole jäänyt mitään muistoja,eikä paljon opetustakaan,,,
Rahalla saa,ja hevosella pääsee,,mutta mitä aitoa sillä saa,onkin sitten aivan toinen juttu.
Ne vaiheet elämästä muistuvat kyllä mieleen,kun on ollut oikein tiukkaa.Lähinnä lämmöllä muistelee ihmisiä,jotka silloin auttoivat pyytämättä.
Ja miten pienistä asioista osasi olla tyytyväinen.Itsellä kummasti näitä jaksoja ollut vuorotellen,en puhu nyt pelkistä lapsuusajoista.Lämpimimmät ja koskettavimmat muistot liittyvät minulla siis aikoihin,jolloin rahalla on ollut vähäisin osuus elämässä.
Eipä niitä asioita ja tavaroita paljon muistele,jos saa melkein kaiken haluamansa.Enkä nyt tarkoita ihan lentokoneisiin asti,vaan noin yleisesti.
Elikä taidan olla tällä hetkellä niin onnellisessa asemassa,etten sure mitään saamatonta asiaa.
Olisin aivan toinen ihminen ilman noita draamoja,ja vaikka päkkipäinen olenkin,olen juuri nyt tyytyväinen itseeni ja elämääni juuri tällaisena.
Ja Metsätonttu!Kukat tulevat taas ensi keväänä!Nyt nautitaan niistä sienistä ja pimeistä illoista tuikkujen valossa!
