seuraava »

[sideman]

aSTaa-vakra-giitaan parhaita(?) hokemia:

muktaabhimaanii mukto hi baddho baddhaabhimaanyapi .
ki.nvadantiiha satyeyaM yaa matiH saa gatirbhavet.h .. 1\-11.

mukta-abhimaanii mukto hi baddho baddha-abhimaanii api .
kimvadantii(?) iha satyeyaM (satyaa+iyam?) yaa matiH saa gatir bhavet.h .. 1\-11.

mukta-abhimaanii muktoo hi, baddhoo baddha-abhimaanii api .
kimvadantii(?) iha satjeejam (satyaa+iyam?) jaa matis saa gatir bhaveet... 1\-11.

If one thinks of oneself as free, one is free, and if one thinks of oneself as bound, one is bound.
Here this saying is true, “Thinking makes it so.” 1.11

Mitä turhaan funtsia vuosikaudet kun vain toteamalla asian mielessään valaistuminen on helppoa kuin heinänteko!  

[sideman]

Noh, vedaanta-filosofian katekismus, kRSNa-dvaipaayana-vyaasan aka MaharSi BaadaraayaNan brahma-suutra aka vedaanta-suutra,
joka kulkenee myös nimellä shaariiraka-suutra (sanasta shariira  = roppa), toteaa suutrassa II 1 3

etena yogaH pratyuktaH (eeteena joogaf pratjuktaha), eli tällä (edellisen suutran toteamuksella) jooga (jooga-filosofian
käsitys puruSan eli Hengen ja prakRtin eli Materian erillisyydestäkö??) on kumottu (prati = vastaan; ukta = sanottu).

https://www.swami-krishnananda.org/bs_2/bs_2.1.02.html

Tuota taustaa vasten lienee "kiintoisaa" että Ashtaa-vakra toteaa:

tena j~nAnaphalaM prAptaM yogAbhyAsaphalaM tathA |
tR^iptaH svachChendriyo nityamekAkI ramate tu yaH || 17\-1||

teena gjaana-phalam praaptañ jooga-abhjaasa-phalan tathaa |
triptas svatshheendrijoo nitjam eekaakii ramatee tu jaha || 17\-1||

He who is content, with purified senses, and always enjoys solitude, has gained the fruit of knowledge
and the fruit of the practice of yoga too. 17.1

Svaamii Nityasvaruupaananda kääntää sanan eekaakii (ekakin, muttei sentään toka)
enkuksi sanalla alone, ja alaviitteessä toteaa: As he is the whole universe and there is nothing other than he.